Vuosikertomus 2018

Suojelemme lapsia, kompensoimme lentojamme

Kirkon Ulkomaanapu on alkanut kiinnittää kaikessa toiminnassaan erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arvioimiseen ja ehkäisyyn. Lapset voivat kriisitilanteessa joutua perheestään eroon tai muuten kokea traumatisoivia asioita, kuten esimerkiksi seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä. Lapsilla voidaan
käydä kauppaa tai teettää työtä. Aseellisessa konfliktissa lapsia rekrytoidaan lapsisotilaiksi ja avustaviin tehtäviin.

Vuonna 2018 otimme käyttöön erityisen ohjeistuksen lasten suojelun tarpeen huomioiseksi. Ohjeistus perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja humanitaarisiin periaatteisiin, kuten ’do no harm’ eli että emme omalla toiminnallamme ainakaan aiheuteta haittaa.

Jokainen työntekijä allekirjoittaa työsuhteen alussa sitoumuksen noudattaa Kirkon Ulkomaanavun eettisiä ohjeita ja käyttäytymissääntöjä. Henkilökunnan rekrytoinnissa tarkistetaan suositukset ja suoraan lasten kanssa toimivilta myös rikosrekisteriote.

Työntekijöitä myös koulutetaan. Ohjelmatyössä ja hankkeita suunnitellessamme kiinnitämme erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arviointiin ja niiden ehkäisyyn. Seuraamme ja arvioimme hankkeita jatkuvasti ja muutamme tarvittaessa toimintatapoja.

Tämä koskee myös viestintää. Lasten kuvien ja tarinoiden julkaisupäätös tehdään lapsen etu edellä, lasta itseään kuullen ja huoltajan kirjallisella luvalla. Myös Kirkon Ulkomaanavun kumppanit ja alihankkijat sitoutuvat samoihin sääntöihin.

Jokaisella työntekijällä on myös velvollisuus raportoida epäkohdista, ja siihen on olemassa oma järjestelmänsä ja menettelytapansa.

Globaalina organisaationa Kirkon Ulkomaanavun toiminta ulottuu ympäri maapalloa. Toimintamme laajentuessa ja henkilöstömäärämme kasvaessa myös lentomatkustaminen on lisääntynyt. Panostamme erilaisiin sähköisiin kokous- ja koulutusmahdollisuuksiin, mutta hauraissa toimintaympäristöissämme tietoliikenneyhteydet asettavat omat haasteensa. Lentomatkustus on väistämätöntä työmme toteuttamisessa.

Vuodesta 2014 alkaen KUA on kompensoinut henkilöstönsä lentojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä saksalaisen kirkollisten järjestöjen yhteisen päästökollektiivin Klima-Kollekte – Kirchlicher-Kompensationsfonds gGmbH:n kautta. Kaikki Klima-Kollekten rahoittamat hankkeet ovat Gold Standard -sertifioituja hankkeita. Gold Standard on WWF:n ja muiden kansalaisjärjestöjen sertifikaatti, joka ottaa huomioon projektien sosiaalisen paikallisen vaikuttavuuden ja asettaa erityisen tiukat vaatimukset päästövähennysten todentamiselle.

KUA toimii eettisesti ja ekologisesti. KUA on saanut ensimmäisenä organisaatiota Suomessa kansainvälisen, laatua ja vastuullisia toimintatapoja arvioivan CHS-standardin (Core Humanitarian Standard). Riippumattomat tarkastajat arvioivat toimintamme vuosittain.

Talous pysyi vakaana

KUA:n rahoituspohjan kehitys jatkui suotuisana myös vuonna 2018, vaikka toiminta supistui hieman edellisvuodesta. Yksityishenkilöiden lahjoitusten määrä jatkui vahvana. Kansainvälisten rahoittajien kiinnostus KUA:n toimintaa kohtaan jatkui.

KUA:n toiminta ja rahoitusrakenne ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. Suuri osa KUA:n tuotoista saadaan institutionaalisilta kansainvälisiltä rahoittajilta, mikä poikkeaa muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintamalleista.

Kansainvälisiä rahoituslähteitä ovat esimerkiksi EU, YK-järjestöt, muut kansainväliset järjestöt, muiden maiden kehitysyhteistyöviranomaiset ja kehityspankit. Kansainvälisen rahoituksen kasvu tarkoittaa myös omarahoituksen kasvavaa tarvetta.

Vapaan omarahoituksen varmistamiseen tulee jatkossa kiinnittää edelleen huomiota, jotta kansainvälisen rahoituksen omavastuuosuudet voidaan kattaa. Lisäksi voimavaroja on pystyttävä suuntaamaan jatkossakin uuden ohjelmatyön kehittämiseen.

Yhteistyö useiden merkittävien kansainvälisten rahoittajien kanssa on mahdollistanut toiminnan laajentamisen ja kasvun monissa maaohjelmissa. Myös hauraiden valtioiden hallitukset ovat alkaneet nähdä Kirkon Ulkomaanavun toiminnan arvon. Se on mahdollistanut yhteistyön uudenlaisten kehitysrahoittajien, kuten kehityspankkien kanssa.

Yksityisten lahjoittajien panos jatkoi kasvuaan, vaikka vuoden aikana ei tapahtunut Indonesian ja Filippiinien luonnonkatastrofien lisäksi muita suuria, äkillisiä katastrofeja.

Tuotot

Tilikauden 2018 alijäämä oli 0,5 M€. Tuotot olivat lähes 40,0 M€, ja laskua edelliseen vuoteen nähden oli 9,7 %. Ulkoministeriöltä sekä kotimaisista ja kansainvälisistä institutionaalisista rahoituslähteistä saatu tuki oli yhteensä 19,3 M€. Ulkoministeriö tuki kehitysyhteistyötä 6,3 M€ sekä humanitaarista työtä 2,9 M€.

Seurakuntien talousarviotuki oli 4,1 M€. Yhteisvastuukeräyksestä saatu tuotto oli 1,4 M€. Kirkkohallitukselta saatu toimintatuki oli 1,0 M€. Yksityisen sektorin osuus, mukaan lukien seurakuntien tilittämät yksityislahjoitukset, oli 13,8 M€.

Kulut

Tilikauden kulut olivat yhteensä 40,5 M€. Laskua edellisvuoteen 8,4 %. Avustustyön kulut olivat 35,1 M€, ja ne sisälsivät ohjelmien suunnittelu-, seuranta- ja kehittämiskuluja 2,8 M€. Avustustyön tukitoimintojen eli viestinnän, varainhankinnan, sidosryhmätyön ja yleishallinnon kulut olivat 5,4 M€.

Kaikista toimintakuluista käytettiin avustustoimintaan 86,6 %, ja tukitoimintoihin 13,4 % kuluista.

Taloustiedot pdf-tiedostoina

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2018

Tilintarkastuskertomus 2018

Kehitysyhteistyön globaalit rakennemuutokset vaikuttavat Kirkon Ulkomaanavun toimintaan tulevina vuosina merkittävästi. Järjestö kehittää edelleen uudenlaisia toimintatapoja ja etsii uudenlaisia rahoitusinstrumentteja missionsa, visionsa ja toimintatavoitteidensa toteuttamiseksi.

Esimerkiksi yksityissektorin rahoituksen voimakas priorisointi joissakin maissa jatkuu ja laajenee. Samalla myös liittoudumme entistä läheisemmin kansainvälisten toimijoiden, kuten YK-järjestöjen, kehityspankkien, ACT sisarjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestötoimijoiden kanssa.

Oikeus toimeentuloon

Kirkon Ulkomaanavun Oikeus toimeentuloon -teeman tavoitteena on vähentää köyhyyttä edistämällä kestävää taloudellista kehitystä, josta pääsevät osalliseksi myös eri tavoin marginaalissa olevat ihmiset.

Erityisesti pyrimme tukemaan naisten, nuorten ja pakolaisten tulonhankintaa, yrittäjyyttä ja työllistymistä. Teemme yhteistyötä yksityissektorin kanssa ja vaikutamme rakenteisiin, jotka tuottavat sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta.

Katastrofitilanteissa tuemme paikallisen elinkeinotoiminnan toipumista ja ihmisten nopeaa paluuta normaalielämään myös toimeentulomahdollisuuksien osalta.

Keskeinen mittari toimeentulon parantumiselle on yritysten ja työpaikkojen syntyminen.

Vuonna 2018 KUA:n tukemissa hankkeissa raportoitiin 1087 uutta yritystä ja yli 600 uutta työpaikkaa. Sen lisäksi 637 toimivaa yritystä sai tukea liiketoimintansa kehittämiseen.

Kehittämistyö perustuu entistä vahvemmin tutkittuun tietoon; markkina- ja arvoketjuselvitykset ovat oleellinen osa toimeentulohankkeiden suunnittelua. Yrittäjyyskoulutusta ja erilaisia tulonhankintaa edistäviä lyhytkestoisia kurssituksia tarjottiin kaikille yrityksen käynnistäneille ja sitä suunnitteleville. Kriittisessä käynnistysvaiheessa tarjolla on myös pitkäkestoisempaa yritysvalmennusta ja neuvontapalveluja.

KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa sovelletaan toimintamallia, joka tukee valmistumisen jälkeistä siirtymistä suoraan työelämään. Tätä seurataan kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen.

Tulokset ovat rohkaisevia. Seurannassa mukana olleista 706 valmistuneesta 71 prosenttia ansaitsi elantonsa joko palkkatyössä (39 %), ammatinharjoittajana (31 %) tai yrittäjänä (1 %). Kaikkien ikäluokkien miehet ja nuoret naiset löysivät hyvin paikkansa työelämässä, kun puolestaan yli 25-vuotiaat naiset työllistyivät heikoimmin. Heistä vain 45 prosenttia ansaitsi tuloja seurantajaksolla, kun muissa ryhmissä vastaava osuus oli 70–80%.

Ammattikoulutettujen ryhmässä miesten ja naisten välinen jakauma oli KUA:n tavoitteen mukaan tasainen, molempia oli 50 prosenttia. Miehistä puolet hakeutui palkkatöihin, kun puolestaan enemmistö naisista työllisti itse itsensä.

Tutkitusti toiminta-alueillamme naisille on tarjolla palkkatöitä vähemmän kuin miehille. Tällaisessa tilanteessa naisille suunnattu yrittäjyyskoulutus on erityisen tehokas väylä ansaintaan ja parhaimmillaan tarjoaa töitä myös muille jo yrityksen alkuvaiheessa. Vuoden aikana syntyi yhteensä 1 087 uutta yritystä, joista 85 prosenttia oli naisten perustamia.

Yli puolet on laskettavissa maatalouden sivuelinkeinoiksi, itsensä työllistäviä ammatinharjoittajia on hieman vähemmän. Naiset perustivat 71 työllistävää mikro- ja pienyritystä, joista pääosa on Nepalissa. Siellä naisyrittäjyyden kehittämisellä on myös pisimmät juuret Naisten Pankin pitkäkestoisen panostuksen ansiosta. Miesten yritystoiminta liittyy harvemmin maatalouteen, mutta heilläkin itsensä työllistäminen oli yleisintä (184). Lisäksi miehet perustivat 17 mikroyritystä.

KUA:n kehittämä ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksen yhdistelmämalli on antanut alkusysäyksen 20 prosentille kaikista uusista yrityksistä (227). KUA pyrkii vaikuttamaan myös yritysten toimintaympäristöön kuhunkin kontekstiin soveltuvalla tavalla. Jordaniassa KUA toimii aktiivijäsenenä verkostossa, joka ajaa muutoksia Syyrian pakolaisia koskeviin tiukkoihin työelämärajoituksiin. Joulukuussa 2018 Jordanian hallitus taipui avaamaan joitakin pienyrittäjyyden aloja myös syyrialaisille.

Kambodžassa KUA toimii maatalousministeriön suuntaan maatalousosuuskunnille tarjottavien palveluiden kehittämiseksi ja avaa markkinoita osuuskuntien tuotteille. Kambodžan maaohjelma on KUAn edelläkävijä ilmastonmuutokseen liittyvässä työssä.

Mittavan hallintouudistuksen jälkeen Nepalissa on kiinnitetty huomiota yhteistyöhön uuden paikallishallinnon kanssa varojen ohjaamiseksi maatalouden ja naisyrittäjyyden kehittämiseen ja työttömien nuorten ammattikoulutukseen.

Oikeus rauhaan

KUA:n rauhantyön keskiössä ovat naiset, nuoret, pakolaiset ja uskonnolliset ja perinteiset toimijat. Heidät usein jätetään päätöksenteon ja rauhanprosessien ulkopuolelle, vaikka heidän roolinsa on keskeinen konfliktien ratkaisussa ja rauhanrakentamisessa. KUA tukee heidän aktiivista rooliaan niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja varmistaa, että yhteisöjen ja ruohonjuuritason toimijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Vuonna 2018 KUA edisti rauhaa kansallisella tai paikallisella tasolla Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa, Ugandassa, Somaliassa, Myanmarissa, Nepalissa ja Kambodžassa.

Työ on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja YK:n turvallisuusneuvoston nuoria, naisia ja rauhaa koskevien päätöslauselmien 1325 ja 2250 kanssa. Nuorten vaikutusvaltaisemman roolin tukeminen on kasvava teema monessa KUA:n ohjelmamaassa. Nuorten ja päätöksentekijöiden välistä yhteistyötä vahvistettiin vuonna 2018 esimerkiksi Ugandassa, Kambodžassa, Nepalissa sekä Keniassa.

KUA tukee konfliktien rauhanomaista ratkaisua. Etelä-Sudanissa ja Keniassa KUA tuki naisten, nuorten ja perinteisten johtajien rauhankomiteoiden perustamista. Naisten rauhankomitean työ Etelä-Sudanissa edisti vuoropuhelua kahdeksassa kylässä. Työ johti väkivallan vähenemiseen.

Keniassa yli 1 500 ihmistä aiemmin sotineista yhteisöistä kokoontui rauhanrukoukseen, johon osallistui myös paikallis- ja aluehallinnon edustajia. Kambodžassa tuettiin paikallisia kylätoimikuntia sovittelemaan esimerkiksi maakiistoja. Yhteensä 70 prosenttia eli 438 kiistaa soviteltiin rauhanomaisesti.

Nepalissa KUA on tukenut kastiin pohjautuvan syrjinnän lopettamista. Vuonna 2018 kolme kuntaa sitoutui vahvistamaan dalit-yhteisön jäsenien roolia paikallishallinnossa.

Somaliassa KUA tuki kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen ja valtionrakennuksen prosesseihin, muun muassa lisäämällä tietoisuutta yhteisöjen roolista radio-ohjelmalla, joka tavoitti noin 715 000 kuulijaa. Lisäksi KUA ja rauhanverkosto tukivat Somalian hallitusta kansallisen sovinnon viitekehyksen kehittämisessä järjestämällä 14 konsultaatiota eri puolilla Somaliaa.

KUA:n perustaman Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston johto vaihtui vuonna 2018. Verkostoa neljä vuotta johtaneen Antti Pentikäisen seuraajaksi valittiin Mohamed Elsanousi.

Rauhanverkosto pyrkii tukemaan kestäviä rauhanprosesseja rakentamalla siltoja ruohonjuuritason rauhanrakentajien ja kansainvälisten toimijoiden välillä.

KUA:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola nimitettiin vuonna 2018 YK:n Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän (UN Task Force for Religion and Sustainable Development) uskopohjaisen neuvoston toiseksi puheenjohtajaksi yhdessä KAICIID:n pääsihteerin Faisal Bin Muaammarin kanssa.

Oikeus koulutukseen

Vuoden 2018 aikana Kirkon Ulkomaanavun työ koulutuksen laadun parantamiseksi jatkoi kasvuaan. Kaikissa KUA:n ohjelmamaissa sekä Bangladeshissa toteutetaan hankkeita, joilla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten oikeus saada laadukasta koulutusta. Työn tavoitteena on varmistaa erityisesti pakolaislasten ja -nuorten, mukaan lukien maan sisäisten pakolaisten, oikeuksien toteutuminen.

Vuonna 2018 työskenneltiin mm. Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Bangladeshissa, jotta pääsy peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen pystyttäisiin turvaamaan kriisien keskellä eläville lapsille ja nuorille.

Etelä-Sudanissa KUA tuki 32 502 lapsen koulunkäyntiä 54 koulussa Mingkhamanin, Piborin ja Fangakin maakunnissa jakamalla oppimateriaaleja. Samalla vahvistettiin opettajien pedagogisia ja psykososiaalisia taitoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin luokkahuoneita.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti 50 prosenttia peruskouluikäisistä pakolaisista sekä 75 prosenttia yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ei käy koulua. Pakolaisina elävien nuorten tulevaisuus riippuu pakolaisuuden aikaisesta koulutuksesta.

KUA tarjoaa ammatillista koulutusta ja yrittäjyyskoulutusta, jotta he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan ja työllistymään jo pakolaisuuden aikana. KUA:n tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että vastavalmistuneet pääsevät siirtymään suoraan työelämään. Vuonna 2018 KUA:n tukeman ammatillisen koulutuksen sai 4 020 oppijaa. Heistä yli 70 prosenttia oli työllistynyt puolen vuoden sisällä valmistumisesta.

Opinto-ohjauksen avulla oppijoita ohjataan opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä. Yhteensä 2 483 opiskelijaa sai oppilaanohjausta vuonna 2018. Laadukkaan koulutuksen varmistaminen riippuu ennen kaikkea opettajien osaamisesta. Opettajien koulutus on yksi tärkeimpiä KUA:n koulutustyön osa-alueita, ja se jatkoi kasvuaan vuonna 2018.

Vuoden aikana koulutettiin yhteensä 6947 opettajaa. Opettajien koulutusta kehitetään yhteistyössä kumppanimaiden opetusministeriöiden kanssa.

Koulutustyössä tehtiin myös uusia avauksia. Ugandassa 20 nuorta suoritti suomalaisen yrittäjän ammattitutkinnon KUA:n ja koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipsin yhteishankkeen mahdollistamana.

Tutkinto vastaa vaatimuksiltaan suomalaista toisen asteen tutkintoa ja sillä voi hakea jatko-opintoihin muun muassa EU:n sisällä. Pakolasinuoret saivat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden suorittaa suomalaisen ammattitutkinnon.

Niin isot rahoittajakumppanit kuin keskeiset kansainväliset koulutustoimijatkin näkevät KUA:n haluttuna yhteistyökumppanina.

Tästä on osoituksena merkittävä roolimme YK:n toiminnassa sekä se, että UNICEF on kasvattanut ohjelmatoiminnallemme antamaansa tukea.

Lukutaitoa ja psykososiaalista tukea Myanmarin Rohingya-pakolaisille

Kirkon Ulkomaanapu työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä vuoden 2018 alkupuolelta lähtien. KUA:n ja tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille.

Cox’s Bazarissa Bangladeshin kaakkoisnurkassa oli vuoden 2018 syyskuussa YK:n mukaan lähes miljoona Myanmarista paennutta rohingya-väestöön kuuluvaa ihmistä. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia. He ovat paenneet Myanmarista väkivaltaa, jota YK:n ihmisoikeustarkkailijoiden raportti kuvaa massamurhiksi ja joukkoraiskauksiksi.

KUA:n yksi työmuoto pakolaisleireillä on koulutuksen tukeminen katastrofeissa jossa keskitytään lukutaidon ja laskemisen opetukseen, elämäntaitoihin ja toimeentuloon. Koulutusta annetaan naisille ja tytöille tarkoitetuissa toimintatiloissa sekä kodeissa Cox’s Bazarin alueen pakolaisleireillä.

Hankkeessa tavoitellaan tyttöjen ja naisten elämänpiirin avautumista, ja sitä kautta tyttöjen parempia mahdollisuuksia hakeutua itse palvelujen piiriin ja toimeentulon lähteille.

Ennen työn aloittamista kysyimme 313:lta työmme piirissä olevalta naiselta ja tytöltä, millaista tietoa ja koulutusta he erityisesti toivovat. Kyselyyn vastanneista naisista ja tytöistä 68 prosenttia ei ollut koskaan käynyt koulua ja 22 prosenttia oli käynyt vain alakoulun. Osa oli suorittanut yläkoulun ja osa käynyt moskeijojen yhteydessä olevia madrasa-kouluja.

”Kiinnostus koulutukseen on suurta. Ompelu, neulominen ja virkkaus kiinnostavat. Monilla on jo näitä taitoja ja he toivovat voivansa jakaa osaamistaan. Kyselyn tuloksista näkyy, että naiset ovat valmiita pitämään esimerkiksi kotiopetusta naapureille. Elämäntaidoista kiinnostavat erityisesti hygienia ja ravitsemusasiat. Tietoa toivotaan myös perhesuunnittelusta, lapsiavioliitoista ja terveydestä yleisesti”, koulutusasiantuntija Petra Weissengruber sanoo.

Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että pakolaisleireillä tulisi parantaa tietoisuutta naisten ja tyttöjen oikeudesta koulutukseen, jotta osallistuminen hyväksytään vanhoillisissa yhteisöissä.

Pakolaisleireille on luotu erityisesti tytöille ja nuorille naisille tarkoitettuja tiloja. Sen lisäksi työtä tehdään yksinhuoltajaäitien perheiden parissa.

”Naisille ja tytöille tarkoitetussa tilassa on turvallinen olo. On aina mukavaa tulla tänne ja olla yhdessä muiden kanssa”, sanoo vapaaehtoisena opettajana toimiva pakolaisnainen. Myanmarissa hän opetti maan kieltä burmaa sekä ompelua.

KUA:n työtä Bangladeshissa rahoitettiin Suomen ulkoministeriön tuella ja keräysvaroilla.

Käteisavustuksia jaettiin vuonna 2018 Etelä-Sudanin Old Fangakissa.

Käteisavustukset voimaannuttavat avun saajia

Käteisavustukset ovat yksi tärkeimpiä humanitaarisen avun työkaluja. Humanitaariset organisaatiot käyttävät käteisavustuksia työmuotona laajasti eri sektoreilla. Käteinen on markkinalähtöinen ratkaisu ja vaihtoehto tavara-avustuksille. Se myös vahvistaa hyödynsaajien omaa päätösvaltaa.

Käteisen kustannustehokkuudesta on alati kasvava määrä tutkimuksia. Sen yleistymistä ja arvostusta kuvaa se, että maailman humanitaarinen kokous WHS (World Humanitarian Summit) kehotti suosituksissaan humanitaarisia toimijoita tuomaan käteisen keskeiseen asemaan avustusoperaatioissa.

Tämä maailmanlaajuinen suuntaus näkyy myös Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa: Käteinen on yhä yleisempi avustuksen muoto niin toimeentulo- kuin koulutussektorilla.

Käteinen vaikuttaa eri tavalla sektorista riippuen. Toimeentulossa sitä voidaan käyttää esimerkiksi ruoan ja avustustarvikkeiden ostamiseen. Käteisavustukset voivat myös antaa kauppiaille mahdollisuuden avata kauppoja uudelleen.

Koulutussektorilla käteisavustuksilla voidaan myös mahdollistaa lasten ja nuorten pääsy kouluun lukukausimaksujen tai kuljetuskustannusten kattamisella.

KUA on jakanut Flilippiineillä ruoka-apua yli 3 000 kotitaloudelle.

Filippiineille 50 000

Syyskuussa 2018 Filippiineille iskenyt taifuuni Mangkhut sai aikaan laajoja tuhoja. Myrsky aiheutti menetyksiä yli puolelle miljoonalle ihmiselle. Vaikka myrskyyn varauduttiin mittavin evakuoinnein ja rakennuksia suojaamalla, se aiheutti suuria tuhoja erityisesti maan pohjoisosissa. Sähköt olivat poikki monilla alueilla ja tulvavesi ja maanvyörymät tekivät liikkumisesta vaikeaa.

Evakuointikeskuksissa oli enimmillään lähes 200 000 ihmistä. Ainakin 66 ihmistä menehtyi. KUA myönsi katastrofirahastostaan 50 000 euroa taifuunista kärsineiden ihmisten auttamiseen. Apu toimitettiin Filippiineille yhdessä Kirkon Ulkomaanavun paikan päällä toimivan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, National Council of Churches in the Philippines (NCCP) kanssa.

Indonesian maanjäristysalueella jaettiin muun muassa puhdasta vettä ja annettiin ruoka-apua. 2 443 kotitaloutta on saanut hätämajoitussuojan ja 2 059 ihmistä on saanut terveydenhoitoa liikkuvilta terveysklinikoilta.

Indonesiaan 50 000 maanjäristyksen uhreille

Syksyllä 2018 Kirkon Ulkomaanapu lahjoitti katastrofirahastostaan 50 000 euroa Indonesian maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseen. Kotinsa menettäneille jaettiin suojamuoveja, huopia, makuualustoja, hygieniatarvikkeita, taskulamppuja ja paristoja.

Seurakuntien tuki on KUA:n työn selkäranka

Seurakunnat ja kirkkohallitus tukivat KUA:n työtä yli seitsemällä miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Valikoimaton lähimmäisenrakkaus, hätäapu konfliktien ja kriisien keskellä sekä pitkäaikainen kehitysyhteistyö ovat diakoniatyötä, jota KUA tekee seurakuntien valtuuttamana maailman hauraimmilla alueilla. Kirkon Ulkomaanavun työ on kirkon perustehtävän toteuttamista.

Seurakuntien tuki on Kirkon Ulkomaanavun tulorakenteen peruspilareita. Tuen merkitys Kirkon Ulkomaanavun työlle on elintärkeää myös tulevaisuudessa.

Yli puolet kirkon ja seurakuntien taloudellisesta avusta on seurakuntien suoraa talousarviotukea, jolla on suuri merkitys. Tuki oli vuonna 2018 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Seurakuntien antama tuki mahdollistaa rahoituksen hakemisen myös kansainvälisiltä rahoittajilta, koska sillä voidaan kattaa vaadittuja omarahoitusosuuksia.

Vuonna 2018 seurakunnat ja seurakuntalaiset mahdollistivat työmme myös vapaaehtoisella tuella. Auttamisen tärkeydestä kertoo vuosittainen, Suomen suurin ja vanhin kansalaiskeräys Yhteisvastuu, joka tuotti KUA:lle lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Seurakuntien vapaaehtoinen apu, kuten vapaat kolehdit messuissa, rippikouluissa, osallistuminen KUA:n valtakunnallisiin kampanjoihin ja keräyksiin sekä seurakuntien järjestämät muut tapahtumat ovat myös KUA:lle tärkeitä tuen muotoja.

Seurakunnat osallistuvat yleensä aktiivisesti katastrofikeräyksiin, joita viime vuonna järjestettiin Filippiinien ja Indonesian luonnonkatastrofien uhrien auttamiseksi.

Jokakeväinen Suvivirsi-keräys on muodostunut monen seurakunnan perinteiseksi tavaksi olla mukana KUA:n työssä.

Lisäksi viime vuonna organisoitiin seurakuntavaalien yhteydessä vaalikeräys, jonka tuotto ohjattiin etupäässä koulutustyöhömme Keski-Afrikan tasavallassa sekä koulutuksen laadun parantamiseen, erityisesti opinto-ohjaajien koulutukseen Kambožassa.

”Aina voi puhua kansainvälisestä vastuusta, ja kertoa KUA:n työstä”

Varkauden seurakunnan yhteyshenkilö Tiina Taavitsainen on löytänyt roolinsa kansainvälisen diakonia edistäjänä.

Kirkon Ulkomaanavulla on evankelis-luterilaisissa seurakunnissa yksi tai useampi yhteyshenkilö, kaikkiaan yli 600. Yhteyshenkilö pitää yhteyttä seurakunnan ja Kirkon Ulkomaanavun välillä.

Tehtävässä voi toimia kansainvälisestä diakoniasta kiinnostunut seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen, tai molemmat. Monissa seurakunnissa toimiikin työparimalli: Työntekijän rinnalla tehtävää hoitaa vapaaehtoinen.

Varkauden seurakunnan yhteyshenkilö, johtava kasvatuksen viranhaltija, Tiina Taavitsainen on löytänyt oman tapansa toimia kansainvälisen diakonian edistämiseksi.

”Yhteyshenkilönä voin pitää Kirkon Ulkomaanavun teemoja ja ajankohtaisia terveisiä esillä seurakunnassa, niin tilaisuuksissa seurakuntalaisten parissa, kuin myös sisäisessä tiedotuksessa. Kerron työkavereille, että koskaan ei tule tilannetta, ettet tiedä mistä pitäisit puheen tai hartauden, kun voit pitää sen kansainvälisestä vastuusta ja kertoa työstä, jota KUA tekee oikeudenmukaisuuden puolesta”, Taavitsainen sanoo.

”Se on aihe ja toiminta-alue, jota ihmiset laajasti arvostavat kirkon työssä. ” Yhteyshenkilöt saavat tehtäväänsä varten ajankohtaista tietoa, materiaaleja ja koulutusta. Erityiskoulutuksena tarjotaan mahdollisuutta hakea vuosittain järjestettävälle opintomatkalle.

Se on mullistanut monen matkalla olleen maailmaa, myös Tiinan.

”Minulle merkittävintä vuodessa 2018 oli yhteyshenkilömatka Keniaan, missä avun perille meneminen konkretisoitui mieleenpainuvasti. Tunnelmat ja koskettavat kohtaamiset jäivät ihon alle.”

”Merkittäviä ovat olleet myös tilaisuudet, joissa olen päässyt kertomaan tätä ilosanomaa eteenpäin. Niin hyvää työtä tehdään! Olen tähän mennessä tavannut eri tilaisuuksissa noin 700 ihmistä, jotka ovat kuulleet matkastamme ja Keniassa tehtävästä työstä.”

Varkaudessa kampanjoidaan ahkerasti myös Toisenlaisen Lahjan puolesta, tehdään kouluvierailuja kansainvälisyyskasvatuksen merkeissä ja kehitetään Naisten Pankin toimintaa.

”On ilo olla yhtenä lenkkinä mukana tässä toivon ketjussa”.