HYÖDYNSAAJIEN
HENKILÖTARINOITA

HYÖDYNSAAJIENHENKILÖTARINOITA

Tekoja ihmisarvon puolesta

Ajat ovat epävakaat, mutta onneksi hyviä käänteitä parempaan tapahtuu koko ajan. Koulut ovat palanneet normaaliin, nuoret ovat saaneet ammatin ja uusia yrityksiä on perustettu turvaamaan lukemattomien perheiden toimeentulo.

Täältä pääset lukemaan, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää eri maissa. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme.

Äiti ja kaksi lasta pakolaissuojassa.

Sota ajoi suurperheen kodistaan

Ukrainalainen Masha on pitänyt puolisonsa Vitalin kanssa lastenkotia Zaporižžjan kaupungissa lähellä Krimin niemimaata. He ovat adoptoineet monia hoitamistaan lapsista, minkä johdosta heistä on muodostunut yhdeksänlapsinen suurperhe.

Poika hymyilee koulureppu selässään

Mummin kanssa kaukana kotoa

Matalat peltikattoiset talot jatkuvat riveissä kauas horisonttiin. Kalobeyein pakolaisalueella Keniassa asuu noin 60 000 asukasta eli suunnilleen yhtä paljon kuin Vaasassa. Yhdessä pressuilla vuoratuista taloista asuu 11-vuotias James ja hänen isoäitinsä.

Tytöt pystyvät mihin tahansa

Lapsen ja erityisesti tyttölapsen lähettäminen kouluun on eteläsudanilaiselle perheelle usein valtava uhraus. Seitsemän lapsen äiti Teresa uskoo kuitenkin koulutuksen takaavan lapsille paremman tulevaisuuden ja esimerkiksi pelastavan tytöt lapsiavioliitoilta.

Charity kyykistyneenä tiikkipuutaimen viereen

Hyvää istuttamassa

Sen jälkeen, kun Charity ja yli 225 000 muuta Etelä-Sudanista paennutta ovat asettuneet asumaan Bidi Bidin pakolaisalueelle Ugandaan, paljon puuta on hakattu polttopuiksi.

Monta uhkaa koulutielle

Suomen tavoin myös Ugandassa koulut sulkivat viime vuoden maaliskuussa ovensa koronan takia. Monilla alueilla Ugandassa lapset ja nuoret jäivät tyhjän päälle, kun etäopetusta ei ollut mahdollista järjestää.

Nuori nainen keskellä rakennustyömaata

Vain miehet voivat rakentaa?

Rakentajan ammatti on perinteisesti nähty kuuluvan miehille. Gloria ei kuitenkaan anna stereotypian kahlita itseään, vaan hän kokee voivansa työskennellä siinä missä miehetkin.

Bhavana ja koulukaveri koulun ovella pienessä Nepalin vuoristokylässä

Kouluun vai kantajaksi?

Noin kolmannes Länsi-Nepalin vuoristokylien lapsista ei pääse kouluun. Ilman koulutusta vaihtoehtoina ovat usein vain kantajan työ tai Intiaan lähteminen hanttihommien perässä.