Aasia

MYANMARISSA naisten sosioekonomisen aseman parantaminen oli keskeinen osa työtä. KUA lisäsi yhdessä UN Womenin kanssa naisten toimeentulomahdollisuuksia konfliktista kärsivällä Rakhinen alueella.

Naisten taloudellista asemaa parannettiin antamalla kutojille ja käsitöiden tekijöille koulutusta yrittäjyyteen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä tukea rahoituksessa ja markkinoille pääsyssä. 300 naista osallistui näihin koulutuksiin. Naisten ääntä tuotiin paremmin kuuluviin tuomalla yhteen naisyrittäjiä ja yrityksiä sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Naisten Pankin tukema toimeentulotyö laajeni Kayinin alueelle. 125 naista osallistui koulutuksiin ja yrityssuunnitelman tekemiseen, ja heistä 105 sai tukea toimeentulonsa kehittämistä varten.

Pohjois-Shanissa tuettiin koulunkäyntiä 20 pakolaisleirillä mm. jakamalla opiskelumateriaaleja 1 792 opiskelijalle ja palkkaamalla 21 opettajaa. Opiskelijoiden vanhemmat kokivat lasten hyötyneen koulutustuesta.

Taunggyin alueella alkoi uusi ammatillisen koulutuksen hanke koulunsa keskeyttäneille nuorille. Hankkeen ensimmäisenä vuonna 29 nuorta osallistui koulutuksiin. Koulutuksien lisäksi hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Paikallisia toimijoita kannustetaan tarjoamaan työpaikkoja ja työharjoittelupaikkoja. Lisäksi jaetaan tietoa muun muassa työntekijöiden oikeuksista ja lasten oikeuksista.

Uusi opinto-ohjauksen hanke alkoi luostarikouluissa Yangonin ja Taunggyin alueella. Hankkeessa kehitetään muun muassa opinto-ohjauksen suunnitelmia ja tiedotusmateriaaleja.

Myanmarissa järjestettiin myös neljä uskontojenvälistä työpajaa, joiden tarkoituksena oli edistää keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta eri uskontojen välillä. 66 uskonnollista johtajaa eri uskonnoista ja alueilta osallistui näihin työpajoihin.

NEPALISSA parannettiin heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo- ja työllisyysmahdollisuuksia tukemalla 69 pienyrityksen perustamista ja perustamalla 12 uutta naisten johtamaa osuuskuntaa, kasvattaen näin osuuskuntien määrä 26:teen. Keskeisenä tavoitteena oli myös tukea jo olemassa olevia yrityksiä kehittymään ja kasvattamaan tavoitteitaan. Tämä on hyödyttänyt merkittävästi muutoin vaikeasti työllistyviä ryhmiä, kuten entisiä maaorjia, joiden oli aiemmin jätettävä perheensä ja yhteisönsä hakeakseen työtä ulkomailta.

Vuoden 2018 aikana KUA tuki 27 101 lapsen ja nuoren koulunkäyntiä varhaiskasvatuksesta lukioikään mm. stipendein ja koulutarvikkein. Vuoden 2017 tuhoisan tulvan jälleenrakennushanke tuli päätökseen. 83 koulussa rakennettiin ja korjattiin vessoja sekä parannettiin juomaveden saatavuutta. Ammatillista koulutusta sai 1 786 opiskelijaa, joista 83 prosenttia oli naisia. Myös uusi opinto ohjausmateriaali valmistui ammatilliseen opetukseen.

KUA jatkoi vaikuttamistyötä entisten maaorjien sekä dalitien (kastittomien) oikeuksien toteutumiseksi. Viidessä läänissä tuettiin paikallisia ihmisoikeustoimijoita, jotka tekevät työtä kastiperustaisen syrjinnän poistamiseksi. Kastittomien oikeuksia koskevia vuoropuheluja ja tilaisuuksia järjestettiin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä edistettiin syrjintää poistavien lakien täytäntöönpanoa.

Vaikuttamistyö tuotti tuloksia myös entisten maaorjien aseman parantamisessa. KUA:n ja kumppanijärjestön aloitteen pohjalta 1 700 entistä maaorjaa sai tukea kotiensa kunnostamiseen, 52 henkilöä todistuksen maan omistuksesta ja 440 sai henkilöllisyystodistuksen.

KAMBODŽASSA opinto-ohjaus laajeni teknisiin lukioihin ja opinto-ohjausta annettiin yhteensä 28 koulussa. 8 290 opiskelijaa (54 prosenttia tyttöjä) sai opinto-ohjausta luokissa ja lähes 1 000 opiskelijaa (53 prosenttia tyttöjä) sai yksilöllistä neuvontaa opinto-ohjaajilta.

Yhteistyötä koulujen ja työmarkkinoiden välillä toteutettiin järjestämällä kahden päivän uramessut Battambangissa. Messuilla vieraili yli 4 000 kävijää. Kävijöistä 900 oli alemman keskiasteen opiskelijoita. Opiskelijat tutustuivat 55 sosiaaliseen- ja yksityiseen yritykseen sekä oppilaitosten toimintaan. He osallistuivat myös työpajoihin, joissa he oppivat tunnistamaan vahvuuksiaan sekä tekemään koulutusja uravalintoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Kambodžassa selkeästi, ja vaikutuksiin sopeutuminen on aloitettu. Yhdessä EU:n humanitaarisen avun vapaaehtoisten kanssa tehtiin analyysi siitä, miten kambodžalaisten kokemat riskit ja katastrofit, kuten köyhyys ja ilmastonmuutos, vaikuttavat maanviljelijöihin ja etenkin naisiin.

Analyysin pohjalta laadittiin suositukset siitä, miten KUA:n hankkeissa voitaisiin auttaa maanviljelijöitä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa ja niistä selviytymisessä.

Vettä säästävästä kastelutavasta järjestettiin 21 kurssia. Koulutuksiin osallistui yhteensä 365 maanviljelijää. Lisäksi yhteisöille on tarjottu koulutusta ja valistusta ilmastonmuutokseen varautumisesta. Pursatin alueella järjestettiin akuuttiin vesipulaan neljä vesiallasta kasteluun ja kotikäyttöön, altaista hyötyi 340 henkilöä. Lisäksi jaettiin 135 vesitankkia sadevesien keräämiseen ja 91 aurinkopaneelia päästöttömän energian tuotantoon.

Kambodžan Changemaker-nuorisoverkosto teki monipuolista työtä nuorten osallistumiseksi yhteiskunnalliseen toimintaan. 105 nuorta sai tukea ja tietoa vapaaehtoistyöstä ja johtajuudesta.

Nuoria tuettiin pienin apurahoin toteuttamaan erilaisia aktiviteetteja omissa yhteisöissään. Nuoret oppivat hyödyllisiä taitoja tapahtumien järjestämisestä ja vapaaehtoisten aktivoimisesta. Yhteisöihin saatiin näin uusia, aktiivisia vapaaehtoisia tekemään ruohonjuuritason kehitystyötä.

Neljä Changemaker-nuorisoverkoston edustajaa osallistui yhdessä Opettajan ilman rajoja (OIR) vapaaehtoisen kanssa Aasian kehityspankin (ADB) järjestämään Aasian nuorisofoorumiin Etelä-Koreassa.