Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoinen mobiilimentoroitavansa kanssa kännykät käsissä.

Henkilöstö ja turvallisuus

Maaohjelmissa 89% paikalta palkattuja

Vuoden 2018 lopussa KUA:n palveluksessa oli 449 työntekijää, joista 129 työskenteli Helsingin toimistossa, etätyössä tai toisen työnantajan palvelukseen sekondeerattuna, ”lainatyöntekijänä”. Maatoimistoissa ja projekteissa työskenteli 34 ulkomaille lähetettynä työntekijänä ja 286 paikalta palkattua.

Paikalta palkattujen työntekijöiden osuus oli maatoimistoissa 89 prosenttia mikä vastaa tavoitettamme työllistää paikallista henkilöstöä aina kun se on mahdollista.

Ugandan maaohjelmaan palkattiin yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa oman henkilöstön lisäksi 467 paikallista opettajaa.

Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2018 yhteensä 414, joista määräaikaisten ja F2F- ja televarainhankkijoiden osuus oli 11,5 henkilötyövuotta.

Henkilöstön keski-ikä oli 41,1 vuotta.

Kirkon Ulkomaanavussa työskentelee kokonaisuutena lähes yhtä paljon miehiä (53 %) ja naisia (47 prosenttia), kuitenkin niin, että Helsingissä on reilu naisenemmistö ja useimmissa kenttätoimistoissa selvä miesenemmistö. Helsingissä työskentelevällä henkilöstöllä sekä lähetetyillä työntekijöillä oli palvelusvuosia KUA:ssa keskimäärin 5,3. Suuri osa paikalta palkatusta henkilöstöstä työskentelee lyhyissä projektitehtävissä.

Noin 70 prosentilla KUA:n Helsingissä työskentelevästä tai lähetetystä henkilöstöstä on korkeakoulututkinto. 10 prosenttia on suorittanut perus- tai keskiasteen tutkinnon. 30 prosenttia on suorittanut loppututkinnon muualla kuin Suomessa.

Ulkomailla tutkintonsa suorittaneita työskentelee selkeästi enemmän aluetoimistoissa kuin Helsingissä. Paikalta palkatun henkilöstön koulutusaste vaihtelee suuresti eri työtehtävien kesken.

Joka kolmas käynyt HEIST-koulutuksen

Turvallisuus ja riskienhallinta ovat olennainen osa Kirkon Ulkomaanavun toimintaa. Kertomusvuonna huomio keskittyi henkilöstön turvallisuuskoulutukseen ja sen kehittämiseen tästä. Lisäksi alueellisten turvallisuusvastaavien koulutusta kehitettiin aiempaa enemmän.

Säätiön turvallisuusstrategian kehittämistä jatkettiin edelleen.

Helsingissä työskentelevä turvallisuuspäällikkö auttaa maatoimistoja kehittämään henkilöstön turvallisuutta haastavissa olosuhteissa ja vastaa turvallisuustoiminnoista kokonaisuutena. Häntä avustaa Afrikan-alueen turvallisuuspäällikkö.

Alueellisten turvallisuusvastaavien tehtävänä on tukea maajohtajia ja toimistoja päivittäisessä turvallisuustyössä, toimia yhteyshenkilönä mahdollisissa hätätilanteissa sekä avustaa kenttämatkoihin liittyvissä riskinarvioinneissa.

Keskeisimmät turvallisuusohjeistukset ja maakohtaiset valmiussuunnitelmat päivitettiin vuonna 2018. Lisäksi toimistojen käyttöön tehdyt maakohtaiset riskiarviot tarkistettiin. Myös pysyväismääräykset ja erilliset maakohtaiset ohjeistukset tarkistettiin täydentämään turvallisuusohjeistusta. Pysyväismääräyksillä ja ohjeistuksilla lisätään henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Se mahdollistaa henkilöstön oikea-aikaisen ja oikeanlaisen toiminnan normaalista poikkeavissa tilanteissa.

Kattavimmat koulutuskokonaisuudet olivat Nairobin turvallisuuskoulutukset. Näissä viisipäiväisissä turvallisuuskoulutuksissa (HEIST, Hostile Environment Individual Safety Training) aiheina oli mm. ensiapu, paloturvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus, riskien arviointi sekä ajoturvallisuus.

HEIST-koulutuksen saaneita on nyt yli kolmasosa koko Ulkomaanavun henkilöstöstä.

Helsingissä järjestettiin henkilöstölle hätäensiapu- ja turvallisuusvastuullisuuskoulutusta.

Kertomusvuonna sattui muutama vakavampi turvallisuusorganisaation toimia edellyttänyt tapahtuma. Aikaisempien kokemusten ansiosta kriisijohtaminen näissä tilanteissa oli oikea-aikaista ja suoraviivaista. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään mm. kriisijohtamisen käytäntöjä.

Turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Jokaisen tulee huolellisesti suunnitella ja valmistella toimialueelle matkustaminen ja päivittäinen työskentely kohteessa. Tähän liittyy kohdemaan ja  alueen riskien ja uhkien kartoitus sekä niiden ymmärtäminen.

Jatkuva riskien analysointi, seuranta, tiedon jakaminen ja oikea toiminta mahdollisissa hätä- tai poikkeustilanteissa ovat erittäin tärkeitä tehtävien onnistumisen kannalta.