Yleinen
-
Korona on kriisi, joka tulee muuttamaan koko avustustyötä
Maalis-huhtikuun aikana koronaviruksen globaalit vaikutukset alkoivat hahmottua. Humanitaarisen avun järjestöt alkoivat suunnitella kuinka vastata virukseen jo valmiiksi haastavissa kriiseissä. Esimerkiksi pakolaisleireillä ja konfliktialueilla, kuten Bangladeshissa, Jemenissa, Etelä-Sudanissa tai Somaliassa. Vahvan terveydenhuoltojärjestelmän valtiot, kuten Kiina ja Ranska kamppailivat koronapandemian kanssa, joten ennuste hauraille valtioille ei ollut hyvä. Pandemia vaikuttaa suoraan jo olemassa oleviin kriiseihin. Esimerkiksi Cox´s Bazaarin alueella Bangladeshissa yhteensä miljoona rohingyaa asuu tiiviisti […]
-
Koronapandemia on humanitaarinen kriisi ja uhka vuosien positiiviselle kehitykselle
Koronakriisin pitkittyessä suurin uhka ihmisille ovat pandemian seurannaisvaikutukset. Ennennäkemättömällä tavalla hidastunut maailman talous yhdistettynä rajoitustoimiin on vienyt monilta toimeentulon maissa, joissa miljoonat perhekunnat ovat riippuvaisia päivän ansioista ja vailla säästöjä tai sosiaaliturvaa. Usealle kehittyvälle valtiolle työvoima on merkittävä vientituote, joka samanaikaisesti on vähentänyt työttömyyttä kotimaassa ja tuonut tuloja rahansiirtoina kotimaahan. Koronan myötä miljoonat siirtotyöläiset ovat […]
-
Kirkon Ulkomaanavun toiminta suuntautui vuonna 2019 yhä enemmän pakolaisten auttamiseen
Vuosi 2019 oli järjestömme kehittymisen ja toiminnan kasvun kannalta varsin positiivinen kausi. Juuri ilmestyneessä vuosikertomuksessamme kerromme, millä kaikilla tavoilla Kirkon Ulkomaanavun työn keskiössä olevat kolme teemaa, oikeus laadukkaaseen koulutukseen, oikeus toimeentuloon ja oikeus rauhaan, ovat maailman tilanteen kannalta edelleen erittäin oleellisia. Koulutus, toimeentulo ja rauha muodostavat tukipilarit, jotka yhdessä kannattelevat kokonaisia yhteiskuntia. Kun ihmisellä on […]
-
Afrikan nuorissa ainekset menestystarinalle
Yli miljardin kuluttajan suurmarkkina-alueena Afrikka kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin talousalueisiin, vaikka maanosan ongelmat ovat edelleen suuria. Talouden lisäksi myös Afrikan poliittisten suhteiden, turvallisuuskysymysten ja globaalien ilmiöiden kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvavat. Siksi moni maa pyrkii nyt rakentamaan kumppanuussuhteita Afrikan kanssa. Venäjä järjesti syksyllä 2019 Venäjä–Afrikka-huippukokouksen. Sitä seurasi Yhdysvaltojen joulukuussa julkaisema Afrikka-strategia. EU laatii tänä vuonna omansa. […]
-
Koronavirus on valtioiden hauraudelle testi, jota kukaan ei halua tehdä
Mitä yhteistä on maailmalla nyt jylläävällä koronavirusepidemialla ja erityisesti Länsi-Afrikkaa vuosina 2014–2015 vaivanneella ebolalla? Molemmat aiheuttavat suuret määrät uhreja, huolta ja varautumista. Kahta epidemiaa yhdistää myös, että ne paljastavat tärkeitä tietoja valtioiden perusrakenteista ja vakaudesta. Työskentelin Kirkon Ulkomaanavun Länsi-Afrikan kenttätoimistojen tukena ebolan vastaisen työn aikana. Yksi KUA:n ja kansainvälisen yhteisön suurimmista huolista oli, että ebolan […]
-
Lasten koulunkäynti on tärkeää myös kriisien keskellä
Kriisien keskellä on tärkeää, että lapsilla on turvallinen olo ja mahdollisuus käydä koulua. Koronaviruksen leviäminen on väistämätöntä, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa rajoittamalla ihmiskontakteja. Suomessa ensimmäisenä rajoitettiin massatapahtumia ja kokoontumista. Kun koulut suljettiin, alettiin oppilaille järjestää opetusta etänä. Peruskoulu on yhteiskunnan peruspilareita ja sen takaaminen on merkittävä toimi myös kriisin keskellä. ”Kun puhutaan kouluista ja päiväkodeista, puhutaan yhteiskunnan selkärangasta”, […]
-
EU:n uusi Afrikkastrategia – kestävää kehitystä vai aseita?
Toissaviikolla 22 EU:n komissaaria vieraili Addis Abebassa tapaamassa Afrikan Unionin vastinparejaan. Viesti on selkeä: Afrikka on prioriteetti Euroopan Unionille. Viesti on vahva myös maanantaina julkistetussa EU:n Afrikkastrategian luonnoksessa. Strategian kaksi keskeistä arkkitehtiä, EU:n kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja ulkoasiainedustaja Josep Borrell kirjoittavat strategiasta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa. He korostavat Afrikan potentiaalia sekä kestävän kasvun tukemista […]
-
Yhdenkin ihmisen työllistyminen maailman haastavimmissa paikoissa on ihme
Ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevät tuntevat vielä nahoissaan muutaman vuoden takaiset leikkaukset. Sopeutuminen ja sopeuttaminen jatkuu edelleen. Alan reformi on puhututtanut ajankohtaisohjelmissa ja lehtien palstoilla. Oppilaiden hapuilu työelämäjaksojen, lähiopetuksen ja oman itsenäisyyden kanssa on herätellyt suomalaisia pohtimaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja merkitystä laajasti. Meitä suomalaisia lohduttaa haasteiden keskellä ajatus siitä, että aina löytyy joku naapuri, tuttu […]
-
Kännykkä ei ole vaurauden symboli, vaan köyhien elinehto
Ilmastonmuutoksen aiheuttama sään epävakaus hankaloittaa entisten maaorjien toimeentuloa Nepalissa. Kännykkä ja kastelujärjestelmä ovat viljelijöille yhtä tärkeitä työvälineitä. Länsi-Nepalin maaseudulla olosuhteet ovat karut. Pulaa on kaikesta. Henkilöllisyystodistuksesta, omasta talosta, ruuasta. Maanviljelyllä perheet saavat ruokaa ja toimeentuloa, mutta aina sadot eivät ole riittävät. Silti suurimmalla osalla aikuisista on käytössään kännykkä. Mielessä herää kysymys siitä, onko henkilöllä oikeasti […]
-
Liian varhainen avioliitto keskeyttää tyttöjen koulunkäynnin Etelä-Sudanissa
Ennen koulutushankkeen aloittamista vanhemmat on vakuutettava koulutuksen hyödystä. Vanhemmat sukupolvet ymmärtävät yleensä argumentin, että koulutettu tytär tuo perheelleen enemmän taloudellista hyötyä kuin lapsena naimisiin menevä. Harvat ihmisoikeusloukkaukset aiheuttavat niin pitkäkestoista vahinkoa lapselle kuin lapsiavioliitot. Etelä-Sudanissa oli puistattavaa kuulla, miten kylmän laskelmoivasti niitä perinteisesti on solmittu. Etelä-Sudanin Piborissa puhutaan ”tytön varaamisesta” – to book a girl. […]
