Liian varhainen avioliitto keskeyttää tyttöjen koulunkäynnin Etelä-Sudanissa

KUA tukee koulutus- ja rauhantyötä Etelä-Sudanin Piborissa. Muun muassa naisten rauhankomiteat ovat ahkeria koulunkäynnin puolestapuhujia.
KUA tukee koulutus- ja rauhantyötä Etelä-Sudanin Piborissa. Muun muassa naisten rauhankomiteat ovat ahkeria koulunkäynnin puolestapuhujia.

Ennen koulutushankkeen aloittamista vanhemmat on vakuutettava koulutuksen hyödystä. Vanhemmat sukupolvet ymmärtävät yleensä argumentin, että koulutettu tytär tuo perheelleen enemmän taloudellista hyötyä kuin lapsena naimisiin menevä.

Harvat ihmisoikeusloukkaukset aiheuttavat niin pitkäkestoista vahinkoa lapselle kuin lapsiavioliitot. Etelä-Sudanissa oli puistattavaa kuulla, miten kylmän laskelmoivasti niitä perinteisesti on solmittu.

Etelä-Sudanin Piborissa puhutaan ”tytön varaamisesta” – to book a girl. Usein vanhempi mies varaa itselleen nuoren tytön, josta hän maksaa tytön perheelle karjaa. Kun tyttö on saanut ensimmäiset kuukautisensa, naimisiinmeno alkaa lähestyä. Sopivassa vaiheessa mies päättää ”lunastaa varauksensa”.

Avioliitto päättää traagisesti tytön mahdollisuudet koulutukseen, arvokkaaseen ihmisoikeuteen. Hän joutuu kotitöihin ja häneltä odotetaan lapsia. Mahdollisuudet itsenäistyä ja päättää omasta elämästään hiipuvat, puhumattakaan oikeudesta omaan kehoon. Liian nuorena synnyttäminen voi aiheuttaa pysyviä vaurioita.

Lapsiavioliitoja ei solmita silkasta ilkeydestä. Köyhyys ja riittämätön ymmärrys vaihtoehdoista ajavat vanhempia naittamaan tyttärensä varhaisessa iässä. Äärimmäisessä köyhyydessä perheet haluavat suuremman määrän lapsia, koska kaikkien ei oleteta selviytyvän edes aikuisiksi. Koulutushankkeen aloittamista Etelä-Sudanin maaseudulla alustetaan siksi tiedolla koulutuksen hyödyistä. Vanhemmat sukupolvet ymmärtävät yleensä argumentin, että koulutettu tytär tuo perheelleen enemmän taloudellista hyötyä kuin lapsena naimisiin menevä. Koulutetut löytävät töitä ja huolehtivat itsestään.

Sen lisäksi hän ehtii naimisiin aikuisenakin. Perhe saa arvokkaan karjansa myöhemmin. Avioliittoja on ikään kuin kaksi, ja niistä ensimmäinen koulun kanssa. Tämäkin kuulostaa kylmän laskelmoivalta, mutta vie oikeaan suuntaan.

Köyhyys on ollut taustalla myös Nepalin maaorjien sukupolvesta toiseen periytyneissä veloissa. Perinne on estänyt lasten koulunkäynnin, ja vaikka velkaorjuuden perinne on katkaistu, moni kärsii sen seurauksista. KUA tukee Nepalissa entisten maaorjien oikeuksien toteutumista ja toimeentulomahdollisuuksia.

Nepalissa entiset maaorjat haluavat nyt, että edes heidän lapsensa pääsevät kouluun ja saavat siten paremmat lähtökohdat elämään kuin he itse. Lue lisää reportaasista.

Teemme töitä maailman syrjäseuduilla, koska ruohonjuuritasolta alkava muutos on perustavanlaatuinen – ennen kaikkea, kun se lähtee ihmisten omista päätöksistä, eikä ulkopuolisten sääntelemänä.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun vs. viestintäpäällikkö.