Koulutus
-
Katastrofissa lapsuus loppuu lyhyeen – Syyrian sota on jatkunut jo 10 vuotta, ja nyt maan humanitaarinen kriisi syvenee
Konfliktin romuttama Syyria on vaipunut talouskriisiin, jonka vaikutukset pahentavat maan humanitaarista tilannetta. Sotaa elävät lapset tarvitsevat kipeästi hetkiä, jolloin he voivat olla vain lapsia, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen. ”Saanko koskaan maksettua takaisin kotimaalleni? Minulle on sanottu, että kysymys on liian rankka ikäiselleni. Mutta kasvan tässä maassa. Syön ruokaa, jota maanviljelijäisäni on istuttanut sen maaperään. Opin siitä, […]
-
Kouluun koronakriisin jälkeen
Koulumaailmassa eletään historiallisia aikoja. Ihmiskunta oli juuri juhlistanut suursaavutustaan, eli sitä, että lähes kaikki maailman lapset pääsevät kouluun. Kun koronapandemia keväällä sulki koulut melkein kaikkialla maailmassa, heräsi kysymys koulujen sulkemisen vaikutuksista ja siitä, miten kouluun voidaan palata mahdollisimman pienin vaurioin. Usein kuulee huolen siitä, että kehitysmaissa erityisesti köyhempien perheiden lapset eivät palaakaan kouluun niiden avautuessa. Käykö näin? Ja miten voisimme varmistaa, että lapset voisivat päästä palaamaan jopa entistä parempaan kouluun? Vaikkei koronapandemian suuruista häiriötä koulunkäynnille olekaan aiemmin […]
-
Mitä KUA tekee Keski-Afrikan tasavallassa, yhdessä maailman köyhimmistä ja epävakaimmista maista?
Kirkon ulkomaanapu tekee työtä Keski-Afrikan tasavallassa, joka on köyhä ja monien väkivaltaisten konfliktien ja vallankaappausten vaivaama entinen Ranskan siirtomaa. Maatoimiston tiedottaja Thierry Khonde kertoo, mitä järjestön työhön siellä kuuluu. Kirkon Ulkomaanavun työ Keski-Afrikan tasavallassa tähtää siihen, että ihmisten oikeus rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja toimeentuloon toteutuu. Rauhantyössä kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, jotka oppivat KUA:n tuella kansalaistaitoja […]
-
Lasten koulunkäynti on tärkeää myös kriisien keskellä
Kriisien keskellä on tärkeää, että lapsilla on turvallinen olo ja mahdollisuus käydä koulua. Koronaviruksen leviäminen on väistämätöntä, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa rajoittamalla ihmiskontakteja. Suomessa ensimmäisenä rajoitettiin massatapahtumia ja kokoontumista. Kun koulut suljettiin, alettiin oppilaille järjestää opetusta etänä. Peruskoulu on yhteiskunnan peruspilareita ja sen takaaminen on merkittävä toimi myös kriisin keskellä. ”Kun puhutaan kouluista ja päiväkodeista, puhutaan yhteiskunnan selkärangasta”, […]
-
Maailman suurin pakolaisleiri on naiselle armoton paikka – konservatiivinen ympäristö koettelee niin ulkomaalaisen kuin paikallisenkin rajoja
Bangladeshin eteläosa oli jo valmiiksi yksi maailman köyhimmistä alueista, ennen kuin se reilut kaksi vuotta sitten otti vastaan miljoona rohingyapakolaista naapurivaltiostaan Myanmarista. Kova melu, kaoottisessa liikenteessä torvea soittavat tomtom-pyörätaksikuskit, voimakkaat hajut ja ihmistungos koettelevat päivittäin kaikkia aisteja Bangladeshin Cox Bazarissa. Tiuhaan asutetussa Bangladeshissa yksityisyyteni rajat ylitetään toistuvasti tavalla, jota en ole kohdannut missään muualla maailmassa. […]
-
Yhdenkin ihmisen työllistyminen maailman haastavimmissa paikoissa on ihme
Ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevät tuntevat vielä nahoissaan muutaman vuoden takaiset leikkaukset. Sopeutuminen ja sopeuttaminen jatkuu edelleen. Alan reformi on puhututtanut ajankohtaisohjelmissa ja lehtien palstoilla. Oppilaiden hapuilu työelämäjaksojen, lähiopetuksen ja oman itsenäisyyden kanssa on herätellyt suomalaisia pohtimaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja merkitystä laajasti. Meitä suomalaisia lohduttaa haasteiden keskellä ajatus siitä, että aina löytyy joku naapuri, tuttu […]
-
Koulutus ei voi odottaa – Suomen täytyy olla mukana auttamassa kriisialueiden lapset kouluun
Hirmumyrsky Idai tuhosi Mosambikissa tuhansia kouluja ja vaikutti arviolta miljoonan lapsen elämään. Jemenissä koulut ovat olleet toistuvien iskujen kohteena ja jopa neljäsosa maan lapsista on poissa koulusta konfliktin vuoksi. Ympäri maailmaa miljoonat kriisialueilla elävät tytöt ja pojat eivät saa opetusta. Yli 75 miljoonaa lasta tarvitsee pikaista tukea saadakseen laadukasta koulutusta kriisien ja konfliktien vahingoittamilla alueilla. […]
-
Naistyöntekijöille eri puolilla maailmaa jokainen päivä on taistelu, eikä vain töissä
Maailman humanitaarisen avun päivää vietetään 19.8. kymmenettä kertaa. Päivän tarkoituksena on muistaa humanitaarisen avun ammattilaisia, jotka työllään tukevat ihmisiä kriisikohteissa eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna päivä on omistettu naisille humanitaarisessa työssä. Naistyöntekijät on valittu huomion kohteeksi, koska halutaan valottaa naisten arvokkaan työpanoksen lisäksi heidän työssään kohtaamiaan erityishaasteita. Kaikki humanitaarisen työn tekijät joutuvat työskentelemään kaukana ystävistä […]
-
Maailman valtiot raportoivat kestävästä kehityksestä New Yorkissa – toivoa on, mutta yhteistyötä ja kunnianhimoa tarvitaan lisää
Viimeiset kymmenen työpäivää on mennyt Suomen valtuuskunnan matkassa New Yorkissa seuraamassa kestävän kehityksen eli Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista. Harvalla maalla oli mukana yhtä laaja kirjo kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia kuin Suomella. YK:n jäsenmaiden johdolla toteutettavaa työtä planeetan pelastamiseksi ja kaikkien meidän asukkaiden elinolojen ja ihmisoikeuksien takaamiseksi seurataan YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa. Se tuo vuosittain jäsenmaat […]
-
”Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” – Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä
Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena Ugandassa työskentelevän Piia Pelimannin mielestä Suomella on paljon annettavaa kehittyvien maiden koulutuksen kehittämisessä. Kirjoitus on osa blogisarjaamme, joka alleviivaa koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. ”Koulussa ei opi mitään. Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” Näin kysyi yksi tapaamistani koululaisten vanhemmista Pohjois-Ugandassa. Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä. Ennätysmäärä lapsia […]
