Yleinen

  • ”Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” – Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä

    Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena Ugandassa työskentelevän Piia Pelimannin mielestä Suomella on paljon annettavaa kehittyvien maiden koulutuksen kehittämisessä. Kirjoitus on osa blogisarjaamme, joka alleviivaa koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. ”Koulussa ei opi mitään. Miksi lähettäisin lapseni sinne haaskaamaan aikaa?” Näin kysyi yksi tapaamistani koululaisten vanhemmista Pohjois-Ugandassa. Uganda on tyypillinen esimerkki köyhän maan oppimisen kriisistä. Ennätysmäärä lapsia […]

  • Olemme rakentaneet yhteiskunnan, jossa tausta ei ratkaise mitä ihmisestä voi tulla – siksi meidän on pystyttävä vielä parempaan

    Kirjailija Elina Hirvosen mielestä Suomella olisi vaikutusvaltaa toimia nykyistä tehokkaammin koulutuksen laadun nostamiseksi hauraimmissa maissa. Kirjoitus on osa blogisarjaamme, joka alleviivaa koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. Oli vuosi 2009. Olimme Egyptissä, Kairon kalleimpiin kuuluvalla asuinalueella, kiipesimme egyptiläisen ystäväni isän talon rappusia. Olin kiusaantunut. Talon kellarissa asui palvelijaperhe, ja nyt yksi heistä kantoi hiekkapölyn peittämää rinkkaani […]

  • Nuoret ovat vaihtaneet ilmastoahdistuksen toiminnaksi – päättäjät, nyt on teidän vuoronne

    Lauantaina 2.3. yli 500 nuorta kokoontui Finlandia-talolle Helsinkiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja vaatimaan päättäjiltä parempaa ilmastopolitiikkaa. Nuoret ovat kyllästyneet siihen, että esimerkiksi talouskasvu asetetaan jatkuvasti ilmaston edelle. Ilmastonmuutos iskee voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Meidän ilmasto2030 -kokouksessa julkaistiin nuorten julkilausuma, joka avaa ilmaston nykytilaa ja rakentaa nuorten vision siitä, millaisia ilmastotekoja Suomessa […]

  • Myönteistä kehitystä on liikaa uutisoitavaksi – siksi luulemme, että maailma on toivoton

    Siirryttyäni työelämässä toimittajan paikalta avustusjärjestön tiedottajaksi, entiset toimittajakollegani ovat usein kysyneet, mitä eroja on toimittajan ja tiedottajan työssä. Yksi on noussut ylitse muiden. Toimittaja kirjoittaa normaalista poikkeavista asioista, jotka koskettavat ihmisiä. Tiedottaja kertoo työnantajansa saavutuksista. Toimittajaa ja tiedottajaa yhdistää halu kertoa mitä maailmalla tapahtuu, mutta tiedottajan työssä hyvät uutiset ovat säännöllisempiä. Nepalin maanjäristyksessä vuonna 2015 […]

    Yleinen
  • Totuus sai potkut – mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

    Elämme totuuden jälkeistä aikaa. Ei ole väliä puhutko totta vai potaskaa – viestin tai lausunnon merkitys perustuu siihen, kuinka viihdyttävä se on. Miten provokatiivinen se on, tai miten se houkuttelee ärsyyntyneitä massoja. Paras vale voittakoon. Totuus – sait potkut. Totuus ja valeet leviävät sosiaalisen verkottumisen aikakautena yhä useammin isojen alustojen, kuten Googlen, Facebookin ja Twitterin kautta. Jos […]

  • Suomella eväät henkiseksi suurvallaksi

    Olen kiertänyt sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Suomalaisena on ollut hyvä olla mukana, sillä meitä arvostetaan ja olemme haluttuja kumppaneita lähes kaikkialla. Saman viestin olen saanut myös siviilikriisinhallintaan ja kehitysapuun osallistuvalta henkilöstöltä. Olen paljon pohtinut syitä tähän. Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaavalta ja meillä ei ole sen mukanaan tuomaa painolastia. Yllättävän […]

  • Rauha ja sovinto menestyksen avaimia jalkapallossa

    Suomalaisessa jalkapallosanastossa käytetään usein sanaa ’rauha’. ’Rauha’ huudetaan omalle pelaajalle, kun hänellä on kentällä aikaa ja tilaa esimerkiksi kääntyä tai ketään vastustajaa ei ole lähiympäristössä. Rauha-huudahduksella halutaan auttaa omaa pelaajaa tekemään parempia ratkaisuja. Englanniksi vastaava termi on ’time’ eli suomeksi aika, kun taas espanjassa käytetään sanaa ’solo’ eli yksin. Rauha on siis temaattisesti mukana jo […]

  • Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

    En varmasti ole ainoa KUA:n työntekijä, jonka läheiset joskus ihmettelevät työmatkojamme maailman hauraimpiin valtioihin. Onko siellä turvallista? Pelottaako? Miksi lähdet? Kävin hiljattain Etelä-Sudanissa ja kysymykset ovat toki aiheellisia. Maa on maailman haurain valtio ja yksi vaarallisimmista maista avustustyöntekijöille. Nälänhätä, kansanmurhan uhka ja Afrikan suurin pakolaiskriisi tulevat ensimmäisenä mieleen Etelä-Sudanista. Tai vaikeat rauhanneuvottelut presidentti Salva Kiirin […]

  • Yrittäjyys vaatii pakolaisnuorelta lähes epäinhimillistä epävarmuuden sietämistä

    Yrittäjyys on tulevaisuuden kannalta yksi keskeisimmistä taidoista meille kaikille, mutta mistä puhutaan kun puhutaan yrittäjyydestä? Ihmiset ymmärtävät yrittäjyyden hyvin eri tavoin. Monille se edustaa edelleen jotain epämiellyttävää, jopa uhkaavaa, omalta mukavuusalueelta poistumista. Todellisuus on se, että tulevaisuudessa joudumme sopeutumaan yhä nopeammin muuttuvaan maailmaan, jossa yrittäjän asenne on välttämätön. Mitä yrittäjän asenne sitten tarkoittaa? Yhden määritelmän […]

  • Huikean suosittu koodauskurssi yhdisti nuoret Kreikassa – ilman näitä tekoja Eurooppaan syntyy uusi alaluokka

    Ateenassa on helppoa unohtaa, että kaupungissa on yhä suuri määrä ihmisiä jotka ovat tulleet sinne sotaa tai köyhyyttä pakoon. Plakan kaupunginosan hyväntuulista ihmisvilinää tai Akropolikselle jonottavia turisteja katsellessa ei ensimmäisenä tule mieleen, että maahan on saapunut vuodesta 2015 alkaen yli miljoona pakolaista. Yksi tuhannesta on menettänyt henkensä vaarallisella merireitillä Eurooppaan. Selviytyjät yrittävät rakentaa tulevaisuutta itselleen […]