Rauhantyö

  • Mitä KUA tekee Keski-Afrikan tasavallassa, yhdessä maailman köyhimmistä ja epävakaimmista maista?

    Kirkon ulkomaanapu tekee työtä Keski-Afrikan tasavallassa, joka on köyhä ja monien väkivaltaisten konfliktien ja vallankaappausten vaivaama entinen Ranskan siirtomaa. Maatoimiston tiedottaja Thierry Khonde kertoo, mitä järjestön työhön siellä kuuluu. Kirkon Ulkomaanavun työ Keski-Afrikan tasavallassa tähtää siihen, että ihmisten oikeus rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja toimeentuloon toteutuu. Rauhantyössä kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, jotka oppivat KUA:n tuella kansalaistaitoja […]

  • Futista suoalueella Etelä-Sudanissa – Urheilu mahdollistaa kestävän kehityksen

    Englannin Valioliiga käynnistyy jälleen lauantaina 12. syyskuuta. Maailman suosituinta sarjaa seurataan suurella innolla Etelä-Sudanin syrjäseuduilla. Etelä-Sudanissa intohimojen eteen nähdään posketonta vaivaa. Intohimoista suurin on jalkapallo. Kävin ennen koronaviruksen leviämistä uutisotsikoihin Old Fangakissa, joka sijaitsee yhdellä maailman suurimmista suoalueista. Paikallisilla markkinoilla yksi yrittäjistä on perustanut kylän ensimmäisen TV-tuvan Englannin Valioliigan seuraamiseksi. Oikeastaan siihen tarvitaan vain telkkari. […]

  • Pandemia loi tarpeen digitaalisille rauhanvälittäjille 

    Olette kaikki nähneet kuvat: Rauhaprosessin lopuksi konfliktin osapuolten edustajat kättelevät toisiaan. Rauhanrakennus tarkoittaa ihmisten tuomista (takaisin) yhteen. Istumista saman pöydän ääreen. Etäisyyden vähentämistä. Koronaepidemia on meille rankka monesta eri syystä. Se muuttaa kaiken (ainakin väliaikaisesti) ja se on muuttanut myös rauhan tekemisen tavat.  Yleiset käytäntömme riitojen ja konfliktien ylitse pääsemiseksi – kuten tärkeä symbolinen kättely tai jopa halaaminen […]

  • Maailman valtiot raportoivat kestävästä kehityksestä New Yorkissa – toivoa on, mutta yhteistyötä ja kunnianhimoa tarvitaan lisää

    Viimeiset kymmenen työpäivää on mennyt Suomen valtuuskunnan matkassa New Yorkissa seuraamassa kestävän kehityksen eli Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista. Harvalla maalla oli mukana yhtä laaja kirjo kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia kuin Suomella. YK:n jäsenmaiden johdolla toteutettavaa työtä planeetan pelastamiseksi ja kaikkien meidän asukkaiden elinolojen ja ihmisoikeuksien takaamiseksi seurataan YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa. Se tuo vuosittain jäsenmaat […]

  • Murhat pilasivat kansainvälisen rauhanpäivän Keniassa, mutta antoivat tärkeän opetuksen rauhantyöstä

    Olin innoissani matkustaessani elämäni ensimmäiseen rauhankokoukseen Keniassa. Mielikuvani rauhantyöstä koostui pitkälti kokouskuvista, joissa osallistujat kuuntelevat toisiaan otsa rypyssä, ja kädenpuristuksesta sovinnon tehneiden kesken. Mutta kipeät puheenaiheet eivät välity kuvista. Ajoimme Kerion laaksoon rauhankokousta edeltävänä iltapäivänä ja vuoriston varrella oleva päätie oli täynnä ihmisiä. Lapset leikkivät, kaupankäynti kävi vilkkaana ja karja kilpaili automme kanssa tilasta kapealla, […]

  • Nuoret ja rauha

    Mieti rauhanneuvotteluja. Laita silmät kiinni ja pohdi mikä on ensimmäinen mieleen nouseva kuva. Useimmilla se on kuva kokoushuoneesta, jossa on arvokkaan näköisiä vanhempia herroja puvut päällä keskustelemassa. Tätä korkean tason rauhanneuvottelut todellisuudessa usein ovatkin. Vaikka kansainvälisesti on sitouduttu rauhanneuvottelujen osallistujien laajentamiseen ja monipuolistamiseen paremmin koko yhteiskuntaa ja sen ääniä edustavaksi, esimerkiksi naisten osuus rauhanneuvotteluissa on […]

  • Naisilla on kasvava rooli kriisinhallinnassa

    Maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri Elisabeth Rehn oli keskeisessä asemassa, kun tehtiin päätös suomalaisnaisten mahdollisuudesta osallistua rauhanturvatehtäviin. Naiset saivat hakea rauhanturvakoulutukseen Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1991. Koulutukseen haki tuolloin 3854 suomalaisnaista. Päätös kouluttaa ja lähettää vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamattomia naisia rauhanturvaajiksi oli rohkea ja ennakkoluuloton. Myös minä päätin hakea koulutukseen. En Niinisalon varuskuntaan astellessani osannut arvata, millaiselle […]

  • Rauha alkaa kohtaamisesta

    Elämme konfliktien maailmassa. On piileviä konflikteja, jotka uinuvat, mutta tiedämme niiden jonakin päivänä räjähtävän. On meneillään olevia konflikteja, jotka näemme päivittäin uutisvirrassa. On jäätyneitä konflikteja, joiden kohdalla toivo niiden ratkaisemisesta on alkanut hiipua. Ja pitkittyneitä konflikteja, joissa jo toinen tai kolmas sukupolvi on mukana konfliktin syövereissä. Katkeruus kasvaa. Mistä konfliktit saavat alkunsa? Me länsimaissa olemme […]

  • Totuus omaisten kohtalosta auttaa antamaan anteeksi

    Se, mitä muistamme, on sekoitus unohtamisesta ja toisten ihmisten kertomusten muokkaamista kuvista. Ja siksi tärkeintä ei ole se, mitä muistamme, vaan se, mitä emme saa unohtaa. 1900-lukua on oikeutetusti kuvattu ihmiskunnan historian verisimmäksi vuosisadaksi. Useat tutkijat ovat päätyneet arvion, että vähintään yli 220 000 000 ihmistä menetti henkensä sodissa, maiden sisäisissä aseellisissa konflikteissa, etnisissä ja […]

  • Totuus sai potkut – mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

    Elämme totuuden jälkeistä aikaa. Ei ole väliä puhutko totta vai potaskaa – viestin tai lausunnon merkitys perustuu siihen, kuinka viihdyttävä se on. Miten provokatiivinen se on, tai miten se houkuttelee ärsyyntyneitä massoja. Paras vale voittakoon. Totuus – sait potkut. Totuus ja valeet leviävät sosiaalisen verkottumisen aikakautena yhä useammin isojen alustojen, kuten Googlen, Facebookin ja Twitterin kautta. Jos […]