Rauhantyö

  • Maailman valtiot raportoivat kestävästä kehityksestä New Yorkissa – toivoa on, mutta yhteistyötä ja kunnianhimoa tarvitaan lisää

    Viimeiset kymmenen työpäivää on mennyt Suomen valtuuskunnan matkassa New Yorkissa seuraamassa kestävän kehityksen eli Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista. Harvalla maalla oli mukana yhtä laaja kirjo kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia kuin Suomella. YK:n jäsenmaiden johdolla toteutettavaa työtä planeetan pelastamiseksi ja kaikkien meidän asukkaiden elinolojen ja ihmisoikeuksien takaamiseksi seurataan YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa. Se tuo vuosittain jäsenmaat […]

  • Murhat pilasivat kansainvälisen rauhanpäivän Keniassa, mutta antoivat tärkeän opetuksen rauhantyöstä

    Olin innoissani matkustaessani elämäni ensimmäiseen rauhankokoukseen Keniassa. Mielikuvani rauhantyöstä koostui pitkälti kokouskuvista, joissa osallistujat kuuntelevat toisiaan otsa rypyssä, ja kädenpuristuksesta sovinnon tehneiden kesken. Mutta kipeät puheenaiheet eivät välity kuvista. Ajoimme Kerion laaksoon rauhankokousta edeltävänä iltapäivänä ja vuoriston varrella oleva päätie oli täynnä ihmisiä. Lapset leikkivät, kaupankäynti kävi vilkkaana ja karja kilpaili automme kanssa tilasta kapealla, […]

  • Nuoret ja rauha

    Mieti rauhanneuvotteluja. Laita silmät kiinni ja pohdi mikä on ensimmäinen mieleen nouseva kuva. Useimmilla se on kuva kokoushuoneesta, jossa on arvokkaan näköisiä vanhempia herroja puvut päällä keskustelemassa. Tätä korkean tason rauhanneuvottelut todellisuudessa usein ovatkin. Vaikka kansainvälisesti on sitouduttu rauhanneuvottelujen osallistujien laajentamiseen ja monipuolistamiseen paremmin koko yhteiskuntaa ja sen ääniä edustavaksi, esimerkiksi naisten osuus rauhanneuvotteluissa on […]

  • Naisilla on kasvava rooli kriisinhallinnassa

    Maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri Elisabeth Rehn oli keskeisessä asemassa, kun tehtiin päätös suomalaisnaisten mahdollisuudesta osallistua rauhanturvatehtäviin. Naiset saivat hakea rauhanturvakoulutukseen Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1991. Koulutukseen haki tuolloin 3854 suomalaisnaista. Päätös kouluttaa ja lähettää vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamattomia naisia rauhanturvaajiksi oli rohkea ja ennakkoluuloton. Myös minä päätin hakea koulutukseen. En Niinisalon varuskuntaan astellessani osannut arvata, millaiselle […]

  • Rauha alkaa kohtaamisesta

    Elämme konfliktien maailmassa. On piileviä konflikteja, jotka uinuvat, mutta tiedämme niiden jonakin päivänä räjähtävän. On meneillään olevia konflikteja, jotka näemme päivittäin uutisvirrassa. On jäätyneitä konflikteja, joiden kohdalla toivo niiden ratkaisemisesta on alkanut hiipua. Ja pitkittyneitä konflikteja, joissa jo toinen tai kolmas sukupolvi on mukana konfliktin syövereissä. Katkeruus kasvaa. Mistä konfliktit saavat alkunsa? Me länsimaissa olemme […]

  • Totuus omaisten kohtalosta auttaa antamaan anteeksi

    Se, mitä muistamme, on sekoitus unohtamisesta ja toisten ihmisten kertomusten muokkaamista kuvista. Ja siksi tärkeintä ei ole se, mitä muistamme, vaan se, mitä emme saa unohtaa. 1900-lukua on oikeutetusti kuvattu ihmiskunnan historian verisimmäksi vuosisadaksi. Useat tutkijat ovat päätyneet arvion, että vähintään yli 220 000 000 ihmistä menetti henkensä sodissa, maiden sisäisissä aseellisissa konflikteissa, etnisissä ja […]

  • Totuus sai potkut – mitä rauhanrakentajat voivat tehdä asialle?

    Elämme totuuden jälkeistä aikaa. Ei ole väliä puhutko totta vai potaskaa – viestin tai lausunnon merkitys perustuu siihen, kuinka viihdyttävä se on. Miten provokatiivinen se on, tai miten se houkuttelee ärsyyntyneitä massoja. Paras vale voittakoon. Totuus – sait potkut. Totuus ja valeet leviävät sosiaalisen verkottumisen aikakautena yhä useammin isojen alustojen, kuten Googlen, Facebookin ja Twitterin kautta. Jos […]

  • Suomella eväät henkiseksi suurvallaksi

    Olen kiertänyt sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Suomalaisena on ollut hyvä olla mukana, sillä meitä arvostetaan ja olemme haluttuja kumppaneita lähes kaikkialla. Saman viestin olen saanut myös siviilikriisinhallintaan ja kehitysapuun osallistuvalta henkilöstöltä. Olen paljon pohtinut syitä tähän. Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaavalta ja meillä ei ole sen mukanaan tuomaa painolastia. Yllättävän […]

  • Myös naiset osallistuvat konflikteihin – ja siksi heidän on oltava mukana ratkaisemassa niitä

    Rauha on kuin muna. Se on herkkä ja hauras, mutta oikeissa olosuhteissa se antaa elämän. Nämä viisaat sanat lausui edesmennyt Deka Ibrahim, joka ratkaisi konflikteja Wajirin maakunnassa 1990-luvun alussa. Myöhemmin hänestä tuli keskeinen henkilö Koillis-Kenian rauhanprosesseissa. Hän oli esikuvani, kun päätin ryhtyä tekemään rauhantyötä. Rauhanrakentamisesta on kehittynyt minulle intohimo, olen kasvanut somalialaisessa paimentolaisyhteisössä Koillis-Keniassa. Vaikeat […]

  • Rauha ja sovinto menestyksen avaimia jalkapallossa

    Suomalaisessa jalkapallosanastossa käytetään usein sanaa ’rauha’. ’Rauha’ huudetaan omalle pelaajalle, kun hänellä on kentällä aikaa ja tilaa esimerkiksi kääntyä tai ketään vastustajaa ei ole lähiympäristössä. Rauha-huudahduksella halutaan auttaa omaa pelaajaa tekemään parempia ratkaisuja. Englanniksi vastaava termi on ’time’ eli suomeksi aika, kun taas espanjassa käytetään sanaa ’solo’ eli yksin. Rauha on siis temaattisesti mukana jo […]