Korona on kriisi, joka tulee muuttamaan koko avustustyötä

Koronapandemian aikaan Kirkon Ulkomaanapu on muun muassa jakanut saippuaa ja hygieniatarvikkeita toimintamaissaan. Kuva: Hugh Rutherford / Uganda

Maalis-huhtikuun aikana koronaviruksen globaalit vaikutukset alkoivat hahmottua. Humanitaarisen avun järjestöt alkoivat suunnitella kuinka vastata virukseen jo valmiiksi haastavissa kriiseissä. Esimerkiksi pakolaisleireillä ja konfliktialueilla, kuten BangladeshissaJemenissa, Etelä-Sudanissa tai Somaliassa 

Vahvan terveydenhuoltojärjestelmän valtiot, kuten Kiina ja Ranska kamppailivat koronapandemian kanssa, joten ennuste hauraille valtioille ei ollut hyvä. Pandemia vaikuttaa suoraan jo olemassa oleviin kriiseihin. Esimerkiksi Cox´s Bazaarin alueella Bangladeshissa yhteensä miljoona rohingyaa asuu tiiviisti 34 pienessä pakolaisleirissä. Etäisyyden pitäminen muihin asukkaisiin on näissä olosuhteissa käytännössä mahdotonta. Terveydenhuolto on ollut leirillä jo valmiiksi heikko.

Pandemian epäsuorat vaikutukset ovat vielä suoria vaikutuksia suurempia. Maailman ruokajärjestö WFP arvioi ruoka-avun tarpeen tuplautuvan 270 miljoonaan ihmiseen ennen tämän vuoden loppua. Jo lähtökohtaisesti vaikeassa asemassa olevissa konflikteista kärsivissä valtioissa, kuten Jemen ja Etelä-Sudan, toimeentulo ja sen seurauksena ruokaturva heikkenee nopeasti.

Pandemia on hidastanut talouden toiminnan ennennäkemättömällä tavalla kaikkialla maailmassa. Tällä on vaikutuksia myös moneen sellaiseen maahan, joissa tilanne ei ollut kärjistynyt ennen koronaa. Työn ja toimeentulon loppuminen johtavat nopeasti hallitsemattomaan velkaantumiseen yhteiskunnissa, joissa turvaverkot ovat heikkoja. Koronan myötä miljoonat siirtotyöläiset ovat palanneet kotimaihinsa ja kotimaahan ennen tulleet rahalähetykset ovat näin vaihtuneet kuluiksi.

YK on vastannut pyytämällä 10 miljardia dollaria pandemian välittömiin vaikutuksiin vastaamiseen. Kyseessä on YK:n historian suurin rahoituspyyntö kriisiin. Suunnitelmia on niin terveyden, vesihuollon, ravinnon kuin koulutuksen parantamiseksi tehtävään työhön. Tästä huolimatta koronapandemia on luonut ennennäkemättömiä haasteita, joihin kansainvälinen avustusjärjestelmä ei ole ollut valmis.

Covid-19 on ”uusi normaali”, joka muuttaa tapaa, jolla humanitaarinen apu toimii. Humanitaarisen avun järjestelmä on rakennettu liikkuvuuden ja nopean toiminnan varaan – rakenne, joka ei toimi yhteen maailman kanssa, jossa liikkuminen ja toiminta pysähtyivät.

Toisen maailmansodan jälkeen globaalisti jaetun sotakokemuksen myötä syntyi YK-järjestelmä sekä useita itsenäisiä, neutraaleita kansalaisjärjestöjä, jotka keskittyivät globaalien ongelmien ratkaisuun. Avustustoimijat ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet hyvää tarkoittavista järjestöistä miljardien toimialaksi.

Monesta uudistusprosessista ja suurista lupauksista huolimatta kansainvälinen avustusjärjestelmä on ollut hyvin hidas uudistumaan. Suuret muutokset ovat aina tapahtuneet kriisien myötä. Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan jälkihoidon epäonnistumisten jälkeen avustustyö alkoi muuttua ammattimaisemmaksi. Vuoden 2004 tsunamia seuranneen kaaoksen myötä humanitaariseen apuun luotiin keskitetty YK- ja viranomaisvetoinen koordinaatiojärjestelmä.

Humanitaariset kriisit eivät ole kadonneet maailmasta pandemian myötä. Korona on kriisi, joka pakottaa avustusjärjestelmän uudistumaan. Pandemia tulee muuttamaan tapaamme tehdä humanitaarista apua enemmän, kuin apu muuttaa pandemian kulkua.

Risto Ihalainen

Humanitaarisen avun asiantuntija
Kirkon Ulkomaanapu