Suomen Afrikka-strategia
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on julkistanut suosituksensa liittyen siihen, mitä Suomen tulevan Afrikka-strategian tulisi ottaa huomioon. Tutustu suosituksiin täällä.
Monista haasteistaan huolimatta Afrikka on yksi maailman nopeiten kasvavista markkina-alueista. Afrikan sisäpoliittisilla käänteillä, vaihtelevalla turvallisuustilanteella sekä globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen vaikutuksilla, on yhä suurempi vaikutus koko maailmaan.
Siksi yhä useampi maa haluaa rakentaa kumppanuutta Afrikan kanssa. Viime vuonna Yhdysvallat julkisti uuden Afrikka-strategiansa. Venäjä järjesti historiansa ensimmäisen Afrikka-huippukokouksen, ja Kiina on jo usean vuosikymmenen ajan vahvistanut jalansijaansa mantereella. Tänä vuonna EU aloitti työstämään omaa yhteistyösuunnitelmaansa.
Millaisesta lähtökohdasta Suomi voi vaikuttaa Afrikan tulevaisuuteen?
Samalla kun väestö eri puolilla maailmaa ikääntyy, Afrikka on nuorten maanosa. Jopa 60 prosenttia Afrikan väestöstä on alle 25-vuotiaita. On heistä kiinni, millainen tulevaisuus Afrikalla ja samalla koko maailmalla on.
Suosituksissaan Kirkon Ulkomaanapu korostaa, että Suomi voi saavuttaa hallitusohjelmansa tavoitteen olla kokoaan suurempi maailmalla, jos se onnistuu merkittävällä tavalla tukemaan Afrikan nuorison potentiaalia positiivisena muutosvoimana.
Vuoteen 2050 mennessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tulee olemaan kaksi miljardia alle 25-vuotiasta ja joka kolmas nuori maailmassa on afrikkalainen. Mitä nämä nuoret sitten tarvitsevat?
Ennen kaikkea laadukasta, työhön johtavaa koulutusta ja koko maapallon kannalta kestäviä toimeentulomahdollisuuksia. Vakaa toimeentulo edellyttää rauhanomaista yhteiseloa ja hyvää hallintoa. Nämä ovat Afrikan isoimpia kehitystavoitteita, ja niissä Suomen osaaminen on kansainvälistä huipputasoa. Suomen kannattaa priorisoida niitä Afrikka-strategiassaan.
Nostamalla Afrikan nuorten potentiaalin Afrikka-strategiansa keskiöön, Suomella voi olla kokoaan suurempi rooli.
Lue lisää KUA:n suosituksista Suomen Afrikka-strategialle lataamalla pdf-tiedosto täältä.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myöntänyt 100 000 euroa lisää hätäapua koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Ugandassa. Jo aiemmin KUA myönsi 50 000 euroa Keniaan.
Maailman haavoittuvimmat yhteisöt valmistautuvat pahimpaan koronaviruksen uhkan edessä.
Pandemian hillitsemiseksi olennaista on huolehtia käsihygieniasta ja välttää ihmiskontakteja, mutta ohjeita on vaikea noudattaa esimerkiksi pakolaisten keskuudessa. Pakolaisleirit ja köyhät asuinalueet ovat tiheään asuttuja, eikä ihmisillä välttämättä ole edes saippuaa saatavilla.
Ugandassa KUA työskentelee maan kahdella suurimmalla pakolaisalueella: Bidibidissä Pohjois-Ugandassa ja Kyakassa maan lounaisosassa. Alueilla asuu yhteensä yli neljännesmiljoona pakolaista. KUA toimii Ugandassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kumppanina koulutussektorilla.
Koulut on Ugandassa suljettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. KUA jakaa tietoa koululaisille, heidän perheilleen ja opettajille muun muassa radion, tekstiviestien ja julisteiden välityksellä. Perheille jaetaan myös hygieniatarvikkeita ja yhteisöissä toteutetaan tiedotuskampanjoita megafonien avulla. Työhön myönnettiin 50 000 euroa.
Jos koulut ovat pitkään suljettuna, sillä on vakavat vaikutukset lasten koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Moni haavoittuvassa asemassa oleva lapsi saa puhdasta vettä, ruokaa ja henkistä tukea pääasiassa koulusta. Kun lapset ovat poissa koulusta, he ovat lisäksi alttiimpia pahoinpitelylle ja hyväksikäytölle, lapsityövoimaksi joutumiselle, raskauksille ja lapsiavioliitoille.
”Teemme työtä sen eteen, että koulut saadaan turvallisesti avattua, kun sen aika koittaa. Hankimme kouluille desinfiointiaineita, lisäämme käsienpesupisteitä sekä pidämme huolta tiloista ja varaudumme kouluttamaan opettajia psykososiaalisessa tuessa”, kertoo KUA:n Ugandan maajohtaja Wycliffe Nsheka.
Huhtikuun alkaessa varmistettuja koronavirustartuntoja oli Ugandassa todettu 44. Luku voi oikeasti olla suurempi.
Somalian Baidoan haavoittuvuutta lisäävät vesipula ja hallinnon hauraus
Somaliassa KUA jakaa tietoa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Baidoassa kuuden koulun alueella. Baidoa on suurimpia maan sisäisten pakolaisten keskittymiä Somaliassa. Työhön Somaliassa myönnettiin 15 000 euroa. Varmistettuja tartuntoja on Somaliassa huhtikuun alussa viisi, todellinen luku voi olla suurempi.
Myös Somaliassa koulut ovat suljettuna tällä hetkellä. KUA tavoittaa kuitenkin koulukomiteoiden ja opettajien kautta noin 3 200 oppilasta perheineen. Koulujen alueille levitetään julisteita, toteutetaan tiedotuskampanjoita kokeneiden yhteisötyöntekijöiden voimin sekä järjestetään opastusta muun muassa käsihygieniassa sekä jaetaan perheille saippuaa.
”Baidoan alue on erityisen haavoittuvainen valtionhallinnon haurauden, terveyspalvelujen heikon saatavuuden sekä vesipulan vuoksi. Kouluilla ei ole mahdollisuuksia tarjota oppilaille puhdasta vettä joka päivä”, sanoo KUA:n Somalian maajohtaja Mika Jokivuori.
KUA:n yhteisötyöntekijä opastaa hyvään käsihygieniaan koulun pihamaalla Somalian Baidoassa maaliskuun lopulla.
Baidoan alueella lapsilla ei ole esimerkiksi älypuhelimia ja etäyhteyksiä tukemassa oppimista nyt, kun kouluun ei pääse. Sen vuoksi koulujen sulkeminen heikentää entisestään jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oppimista ja elämänlaatua.
Kun koulut voidaan avata uudelleen Somaliassa, KUA jatkaa valistustyötä kouluttamalla opettajia ja oppilaita, perustamalla hygieniakerhoja koulujen yhteyteen sekä kampanjoimalla turvallisesta paluusta kouluun.
Sisällissodan runtelemassa Etelä-Sudanissa varautumisella on kiire
Myös Etelä-Sudanissa hallitus on sulkenut koulut ainakin kuukaudeksi 20. maaliskuuta alkaen. Maassa ei vielä huhtikuun alkaessa ole varmistettuja tartuntoja, mutta riskit ovat valtavat heikon terveydenhuoltojärjestelmän ja jo entuudestaan huonon humanitaarisen tilanteen vuoksi.
Vuosien sisällissodan takia maassa on 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Maan 11,7 miljoonasta ihmisestä noin 7,5 miljoonaa tarvitsi jo ennen koronaepidemiaa humanitaarista apua. Esimerkiksi malaria ja ripuli ovat yleisiä. Koronaviruksen leviäminen Etelä-Sudanissa aiheuttaisi ennennäkemättömän avuntarpeen.
KUA on tukenut yli 25 000 tuhannen lapsen ja nuoren koulunkäyntiä maan suurimpiin kuuluvilla evakkoleireillä Mingkamanissa Lakesin osavaltiossa, sekä Fangakissa Jonglein osavaltiossa ja Tongassa Upper Nilessa.
Ryhmä vapaaehtoisia opettajia KUA:n järjestämässä opettajakoulutuksessa New Fangakisssa, Etelä-Sudanissa, maaliskuun alussa. He haluavat tukea seuraavaa sukupolvea opinnoissa, vaikka moni ei ole itsekään käynyt koulua loppuun. Nyt KUA jakaa yhteisöille tietoa koronaviruksesta ja hygieniasta koulujen ja opettajien kautta. Kuva: Maria de la Guardia/ Kirkon Ulkomaanapu.
”Nyt täytyy toimia nopeasti ja määrätietoisesti, on lähes epätoivoinen kiire levittää oikeaa tietoa viruksesta ja siitä, kuinka sen leviämistä ehkäistään oppilaille, vanhemmille, opettajille ja yhteisöille. Myös hygieniatarvikkeita, kuten saippuaa, tarvitaan kipeästi, erityisesti tiuhaan asutuilla pakolaisleireillä”, sanoo KUA:n Etelä-Sudanin maajohtaja Berhanu Haile.
“Haluamme vahvistaa lasten ja vanhempien mahdollisuuksia ehkäistä koronaviruksen leviämistä tarjoamalla tietoa viruksesta ja siltä suojautumisesta.”
Hankkeella tavoitetaan yli 21 000 lasta, opettajaa ja vanhempaa. 1 500 perheelle jaetaan saippuaa. Etelä-Sudanin koronatyöhön myönnettiin 35 000 euroa.
Katse koronakuilun yli tulevaan jälleenrakennukseen
”Tartuntatilanne ja voimassa olevat rajoitukset muuttuvat eri maissa nopeasti, ja se vuoksi olemme varautuneet myös muokkaamaan ja sopeuttamaan työtä tilanteen ja toimintamahdollisuuksien mukaan”, kertoo KUA:n humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
KUA seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä kaikissa toimintamaissaan. Alajarva korostaa sitä, että nykyhetken kaoottisuudesta huolimatta on tärkeää pitää myös tulevaisuus mielessä.
”Pandemian laantumisen ja rajoitteiden purkamisen jälkeen tarvitaan erityistä tukea kouluun palaaville lapsille ja nuorille.”
Lapset ja nuoret saattavat kaivata esimerkiksi psykososiaalista tukea ja opetuksen katkon vuoksi väliin jääneiden oppisisältöjen kertaamista.
Myös kehittyvien maiden yrittäjät tarvitsevat tukea epidemian jälkeen. Tulot palvelualoilla ovat uhattuna liikkumisrajoitusten vuoksi, ja maanviljelijöiden toimeentulo on usein riippuvainen markkinoille pääsystä.
”Vaikka toimintamaissamme pahin on vielä edessä, on tärkeää varautua jälleenrakennukseen, jotta työ saadaan ilman viiveitä käyntiin, kun se aika koittaa”, sanoo Alajarva.
Auta suojelemaan pakolaisasutusalueella eläviä ihmisiä koronavirukselta!
Lahjoita:
• Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla
• tilille Nordea, IBAN FI33 1572 3000 5005 04 käyttäen viitettä 1216
• lähettämällä tekstiviesti APU20 numeroon 16499 (20 e).
Teksti: Minna Elo
Karttagrafiikka: Tuukka Rantala
Ugandalainen Emmanuel Obwori, 40, on ehtinyt perustaa ja pyörittää elämänsä aikana viittä eri yritystä, jotka kaikki ovat menestyneet. Nyt hänellä on työ, jota kukaan ennen tammikuuta 2019 ei ollut tehnyt Suomessa.
Kun Kirkon Ulkomaanapu perusti syksyllä 2018 Suomen ensimmäisenä kehitysyhteistyöjärjestönä oman sijoitusyhtiön, FCA Investmentsin, yhtiön sijoitusjohtajaksi ryhtyminen oli Emmanuel Obworille luonteva valinta.
Obworilla on aina ollut hyvä bisnesvainu.
Ugandan pääkaupungissa Kampalassa syntynyt ja kasvanut Obwori aloitti yrittämisen 16-vuotiaana ollessaan koulusta kesälomalla.
”Isäni työskenteli silloin Sonylle ja toi eräänä päivänä kotiin tietokoneen. Tietokoneet olivat Ugandassa tuolloin vielä todella harvinaisia. Aluksi pelasin sillä, mutta sitten keksin, että miksen opettaisi myös muita ihmisiä käyttämään sitä. Aloin antaa tietokonetunteja vanhempieni parvekkeella pientä maksua vastaan.”
Tietokonetunneista saamillaan rahoilla Obwori osti leipomistarvikkeita ja alkoi tehdä niistä seesamikakkuja.
”Koulusta palaavat lähialueen lapset olivat aina etsimässä jotain suupalaa. Tienasin kakkuja myymällä hyvin. Lopulta vanhempani olivat minulle vihaisia, koska keskityin bisneksiini enemmän kuin kouluun”, Obwori nauraa.
Myöhemmin Obwori meni apulaiseksi yliopistonsa lähellä sijaitsevaan tietokonesaliin. Kun salin omistanut vanha mies halusi jäädä eläkkeelle, Obwori vakuutti tämän myymään salin hänelle luotolla, jonka Obwori maksaisi takaisin toiminnan alettua tuottaa.
”Huomasin pian, että lapset ja nuoret olivat ensisijaisesti kiinnostuneita tietokonepeleistä, joten muunsin salin pelisaliksi pikkuveljeni kanssa. Se oli silloin yksi ensimmäisiä pelisaleja Kampalassa, ja nykyään kaupungin suurin. Pikkuveljeni pyörittää sitä edelleen.”
Obwori näkee perinteisen kehitysyhteistyön ja kestävän sijoittamisen yhdistämisessä paljon hyödyntämätöntä maaperää.
”Suurin osa ihmisistä ajattelee tätä nollasummapelinä; joko työskentelet kansalaisjärjestölle tai yksityiselle sektorille. Tosiasiassa nuo kaksi ovat toisiaan täydentäviä. Kansalaisjärjestöt ovat hyviä antamaan hätäapua: jakamaan ruokaa, suojaa, juomavettä sekä tarjoamaan koulutusta ja välitöntä toimeentulon tukea. Mutta jos lopetamme tähän, avunsaajat tulevat tarvitsemaan tukeamme loppuelämänsä ajan.”
Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiö sijoittaa kehittyvien maiden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotta ihmisillä olisi työtä ja toimeentuloa myös järjestöjen lähdettyä. Sijoitusjohtajana Obworin tehtävänä on etsiä ja arvioida potentiaalisia yrityksiä.
”Valitsemme ne yrittäjät ja yritykset, joilla on jo valmiiksi mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus yhteisössään. Investoimme näihin yrityksiin auttaaksemme niitä laajentumaan ja työllistämään ihmisiä lisää. Tällä tavalla yritykset vetävät yhteisön pois köyhyydestä pysyvästi.”
Teksti: Elina Kostiainen
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) perusti sijoitusyhtiön vauhdittaakseen uusien työpaikkojen syntymistä kehittyviin ja hauraisiin maihin. Yhtiön seuraava investointi kohdistuu Ugandan maataloussektorille.
Suomi sijoittaa kehittyvien maiden pienyrityksiin FCA Investmentsin kautta
- Suomi sijoittaa 16 miljoonaa euroa pienyrityksiin KUA:n sijoitusyhtiön kautta luodakseen työpaikkoja kehittyvissä maissa
- KUA:lle myönnettyä lainaa kutsutaan kehityspoliittiseksi finanssisijoitukseksi
- Lue lisää kehityspoliittisista finanssisijoituksista ulkoministeriön sivuilta: um.fi/kehityspoliittiset-finanssisijoitukset
KUA:n viime vuonna perustama sijoitusyhtiö FCA Investments julkisti torstaina 27.6. Kampalassa uusimman sijoituksensa. FCA Investments sijoittaa 4 miljoonaa euroa ugandalaiseen rahastoon, joka tukee maataloussektorilla toimivia yrityksiä Ugandassa.
Ugandalainen sijoitusrahasto, Yield Fund, perustettiin Euroopan Unionin, kansainvälisen maatalouden kehitysrahaston (IFAD) ja kansallisen sosiaaliturvarahaston (NSSF) toimesta tammikuussa 2017. Sijoitusrahastoa tukee myös Soros Economic Development Forum (SEDF).
Rahasto tukee maataloussektoria tuotannon lisäksi muun muassa tuotteiden jalostuksessa, sadonkorjuun jälkeisessä varastoinnissa ja jakelussa, kuljetuskustannuksissa ja tuotteiden sertifioinnissa.
”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus investoida vahvaan paikalliseen asiantuntemukseen maatalousalalla, kansainvälisen tuen siivittämänä”, kertoo FCA Investmentsin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärkkäinen.
Yield Fund on julkisten ja yksityisten sijoittajien välinen kumppanuushanke, joka tarjoaa innovatiivisia ja räätälöityjä rahoitusratkaisuja sekä omaa pääomaa että luotonmyöntöä pienille ja keskisuurille yrityksille hyödyntäen. Rahaston avulla voidaan saada aikaan sekä vahvaa taloudellista tuottoa että positiivisia sosiaalisia vaikutuksia.
”Sijoitusmallimme käsittää koko arvoketjun, ja sen ansiosta sijoitusten kohdeyritykset voivat lisätä tuotantoa ja tuottavuutta vakaalla tavalla. Konseptimme on skaalattavissa ja se voidaan kopioida muihin, haavoittuvampiinkin maihin ”, Kärkkäinen sanoo.
Investoinnit maatalouteen parantavat elämänlaatua Ugandassa
Yield Fund tukee yrityksiä, joilla on selkeä kilpailuetu ja kunnianhimoinen paikallinen johtoporras. Rahasto hyödyttää Ugandan taloutta parantamalla arviolta jopa 100 000 maaseudun kotitalouden toimeentuloa ja edistämällä noin 26 000 maanviljelijän pääsyä markkinoille.
FCA Investmentsin sijoitusjohtaja Emmanuel Obwori puhumassa yhtiön tiedotustilaisuudessa. Kuva: Erik Nyström / KUA
Rahasto luo työpaikkoja ja työllistymismahdollisuuksia, parantaa ruokaturvaa ja tuo tuloja, lisää ulkomaisia sijoituksia ja luo uusia vientimahdollisuuksia. Tämä kaikki edistää Ugandan omaa talouskasvua ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
“Investoinnit maataloussektorille ovat varmin tapa parantaa elämänlaatua Ugandassa”, sanoo Emmanuel Obwori, FCA Investmentsin sijoitusjohtaja.
“Maataloussektori on Ugandan suurin työllistäjä; se työllistää yli 70 prosenttia maan koko väestöstä. Silti sen osuus bruttokansantuotteesta on vain 25 prosenttia”, Obwori sanoo.
”Maatalous on maan vähiten tuottava sektori, eikä se tuota riittävän tasaisesti, jotta se pystyisi vastaamaan väestön tarpeisiin.”
Ruohonjuuritason investointeja
Emmanuel Obwori, FCA Investmentsin sijoitusjohtaja (vas.) ja Edward Isingoma, PCP / Yield Fundin osakas. Kuva: Erik Nyström / KUA
Yield Fund on tähän mennessä tehnyt investointeja yli 1,9 miljoonan euron arvosta soijatuotteisiin erikoistuneeseen SESACO Limited -yhtiöön, kahvin jalostukseen erikoistuneeseen CECOFA -yritykseen sekä Chemiphar -nimiseen laboratorioon, joka tarjoaa testaus- ja tarkastuspalveluja pk-yrityksille.
Rahastoa hallinnoi Pearl Capital Partners (PCP) Uganda, joka tekee investointeja 250 000 euron ja 2 miljoonan euron välillä. Yksi osakkaista, Edward Isingoma, sanoo, että PCP:n ja FCA Investmentsin lähestymistavat pienviljelijöiden tukemiseksi sopivat täydellisesti yhteen.
”Keskeisimpiä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi Yield Fund Uganda perustettiin, ovat suotuisan toimintaympäristön luominen maatalouden toiminnalle, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä pysyvän muutoksen aikaansaaminen pienviljelijöiden ja maaseutuyhteisöjen elämässä”, Isingoma sanoo.
Isingoma uskoo, että PCP:n ja FCA Investmentsin kokemuksia hyödyntämällä voidaan luoda perusta, joka tarjoaa suotuisan kasvualustan pk-yrityksille ja pienviljelijöille.
”Odotamme strategisten ja tehokkaiden investointien tekemistä seuraavien kolmen vuoden aikana ja olemme innoissamme kumppanuudesta FCA Investmentsin kanssa. Tulemme oppimaan toisiltamme paitsi sijoittamisessa, myös vaikutusten mittaamisessa ja niiden raportoinnissa, sekä pk-yritysten kasvun lisäämisessä.”
Dr. Edward Isingoma, PCP / Yield Fundin osakas puhumassa tiedotustilaisuudessa. Kuva: Erik Nyström / KUA
FCA Investments suunnittelee lisää sijoituksia lähitulevaisuudessa
FCA Investments perustettiin vuonna 2018 tukemaan vastuullisia ja ympäristön toiminnassaan huomioivia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja, nostavat matalapalkkaisten työntekijöiden tulotasoa ja vähentävät köyhyyttä.
Ulkoministeriö myönsi FCA Investmentsille 16 miljoonan euron lainan kestävälle investointitoiminnalle. Työpaikkojen luomisella on keskeinen rooli köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä kehittyvissä maissa. Työpaikat ovat myös avain kestävään rauhaan.
Maailmanpankin arvion mukaan maailmaan olisi luotava yli 600 miljoonaa työpaikkaa seuraavien 15 vuoden aikana, jotta maapallon kasvavalla väestöllä olisi mahdollisuus riittävään toimeentuloon.
Tulevat investoinnit kohdistuvat mahdollisesti Somaliaan, ja resurssien lisääntyessä sijoitustoiminta voidaan käynnistää myös esimerkiksi Kambodžassa, Jordaniassa, Keniassa, Myanmarissa ja Nepalissa.
”Olemme nyt tehneet kaksi sijoitusta pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukeviin rahastoihin, joista toinen on Aasiassa. Nämä investoinnit ovat tärkeitä riskien hajauttamiselle ja tiedon jakamiselle ”, Kärkkäinen sanoo.
”Eettiset sijoittajat jakavat mielellään oppejaan ja auttavat muita, jotta muiden ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Eri toimijoiden asiantuntijuuden yhdistäminen on äärimmäisen arvokasta, kun etenemme ympäristöihin, jotka ovat hauraampia ja sijoitustoiminnan kannalta vaikeampia ennustaa.”
Virallisilla tutkinnoilla on nyt kysyntää pakolaisasutusalueilla. 32 opiskelijaa saivat Kirkon Ulkomaanavun järjestämissä valmistujaisissa EU:ssakin tunnustetut tutkinnot, jotka avaavat nuorille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia suunnitella tulevaa.
Rwamwanjan pakolaisasutusalueella ei ole koskaan nähty sellaista liikenneruuhkaa kuin viime perjantaina. Päätietä pitkin kiemurteli silmänkantamattomiin jatkuva jono, kun yli 600 valmistujaislakkeihin sonnustautunutta nuorta marssivat ylpeinä kohti todistustenjakotilaisuutta.
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämä valmistujaisjuhla keräsi huomiota jopa Ugandan päättäjien keskuudessa asti. KUA:n tukema ammattikoulu on toiminut Rwamwanjan pakolaisasutusalueella vuodesta 2015 lähtien, mutta tänä keväänä koulusta valmistuvat saivat ensimmäistä kertaa kansainvälisestikin tunnustetun tutkinnon.
Rachel Ngenge Binwa, 18, on yksi 32 oppilaasta, joka valmistui suomalaisesta pienyrittäjyyden tutkinto-ohjelmasta. Häntä on kehuttu yhdeksi parhaiten menestyneeksi oppilaaksi.
”Kiinnostuin koulutuksen aikana siipikarjan kasvatuksesta, ja koulutuksen loppupuolella liiketoimintani oli jo täydessä vauhdissa”, Rachel kertoo ylpeänä.
Suomalainen tutkinto-ohjelma on räätälöity vastaamaan paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta mahdollisimman moni valmistuneista työllistyisi koulutuksen jälkeen. Ennen tutkintotodistusten saamista opiskelijoiden pätevyys arvioidaan Suomen Opetushallituksen asettamien standardien mukaan.
Rachel on yksi pienyrittäjyyden tutkinnon suorittaneista. Nyt hänellä on virallinen ammattitutkinto, joka kelpaa myös EU:n sisällä.
Tutkintojen takana FCA College
Suomalaisiin tutkintoihin johtavan koulutuksen takana on FCA College, joka on Kirkon Ulkomaanavun ja koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipsin (OEP) yhdessä perustama koulutusohjelma.
”Tutkinto on EU:n hyväksymä, joten se avaa opiskelijoille mahdollisuuksia hakea jatko-opintoihin jopa ulkomaille”, Kirkon Ulkomaanavun projektipäällikkö Ville Wacklin sanoo.
Tutkintojen tarjoamisen tärkein tavoite on, että nuoret saavat virallisen todistuksen pätevyydestään.
”Tähän mennessä pakolaisasutusalueilla tarjottu koulutus on ollut pääosin epävirallista. Tarve on suuri virallisille ammattitutkinnoille, jotka takaavat paremmat mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon”, Wacklin jatkaa.
Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin, mutta heistä vain noin joka viides saa toisen asteen koulutuksen. Haasteita lisää se, että suuri osa pakolaisista on nuoria, joiden koko tulevaisuus riippuu pakolaisuuden aikana saadusta koulutuksesta.
KUA:n tukemasta ammattikoulusta valmistui tänä keväänä yhteensä 607 oppilasta. Heidän joukossaan oli muun muassa räätäleitä, mekaanikkoja, kampaajia, hitsaajia ja pienyrittäjiä.
Lähes 70 prosenttia Rwamwanjan pakolaisasutusalueen asukkaista on nuoria. Vastaava tilanne vallitsee myös monilla muilla pakolaisasutusalueilla.
”FCA Collegen tarjoama koulutus auttaa nuoria välttämään työttömyyden aiheuttaman noidankehän, joka voi johtaa toimeentulon hankkimiseen pahimmassa tapauksessa rikollisuuden tai radikalisoitumisen keinoin viimeisenä oljenkortena”, Wacklin sanoo.
Koulutusohjelmaan voivat hakea sekä ugandalaiset että Ugandaan pakolaisina tulleet nuoret.
Tutkinto auttaa kun on aika jälleenrakentaa
Suuri osa yli tuhannesta KUA:n tukemasta ammattikoulusta hiljattain valmistuneesta nuoresta on jo löytänyt töitä. Suomalainen pienyrittäjän tutkinto tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet työllistymiseen ja jatko-opintoihin.
Pakolaisuuden aikana saatu laadukas koulutus varustaa nuoret tiedoilla ja taidoilla, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa kotiin palatessaan ja omia yhteiskuntiaan jälleenrakentaessaan.
”Jokaisella sukupolvella tulee olla mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja antaa panoksensa oman kansakuntansa kehitykselle. FCA Collegen tarjoamat tutkinnot kasvattavat nuorten itseluottamusta ja varustavat heidät tulevaan, asuivat he missä tahansa”, Wacklin sanoo.
Kuvat: Michele Sibiloni
Älypuhelin ja yhteys Suomeen mullistivat opetuksen Pagirinyan peruskoulussa Ugandassa. Opettajat saavat Whatsapp-sovelluksella neuvoja jopa kesken työpäivän.
Miten yksi opettaja selviää luokasta, jossa on 130 oppilasta?
Maurine Anguezaru pohti tätä reilut kaksi vuotta sitten, kun hän aloitti opettajana Pagirinyan peruskoulussa. Etelä-Sudanista saapui tuhansia pakolaisia päivässä Pohjois-Ugandaan.
”Pakolaiset olivat saapuessaan hiljaisia ja arkoja, ja jotkut olivat ilman vanhempia”, hän kertoo.
Neuvot löytyivät hänen uudesta älypuhelimestaan, josta hän saa tukea opetuksen haasteisiin suomalaiselta opettajalta. Mobiilimentorointi on osa KUA:n opettajakoulutusta.
Anguezaru kertoo oppineensa paljon uutta mentorin neuvoista ja hänen jakamistaan linkeistä. Älypuhelin on hänen ensimmäisensä, ja mentorin ansiosta hänellä on paljon uusia tietolähteitä.
”Mentorointi on lisännyt itsevarmuuttani ja tunnistan paremmin oireita traumoista. Opin, uusia tapoja reagoida jatkuvaan myöhästelyyn, riehumiseen tai vetäytymiseen”, Anguezaru kehuu.
Opettaja Sarah Atimakulle suurin haaste Pagirinyassa on ollut kielimuuri ugandalaisten ja eteläsudanilaisten välillä. Hän osaa itse eteläsudanilaisten kieltä eli arabiaa, ja mobiilimentoroinnista hän on saanut neuvoja, miten heidät saa pysymään mukana englanninkielisessä opetuksessa.
Keskustelu yhdistää opettajia
KUA on tarjonnut mobiilimentorointia kahden vuoden ajan yhteensä 120 opettajalle Adjumanissa ja Moyossa. Opettajat ovat kouluissa, joissa on sekä ugandalaisia että eteläsudanilaisia oppilaita.
Opettajat käyvät KUA:n opettajakoulutuksen Ugandassa. He oppivat esimerkiksi pedagogiikkaa, oppilaiden erityistarpeiden huomiointia ja opetussuunnitelmien laatimista. Oppimista tukevat Whatsapp-ryhmät, joissa suomalainen mentori neuvoo tiettyä määrää ugandalaisia opettajia.
Suomalaiset opettajat ovat myös osoittautuneet aktiivisiksi ja sitoutuneiksi keskustelijoiksi, kertoo Roosa Laine, KUA:n koordinoiman Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoinen Adjumanissa.
”He ovat myös rohkaisseet opettajia kysymyksiin. Lisäksi keskustelut ovat innostaneet ugandalaisia opettajia keskenään tiiviimpään yhteistyöhön koulussa opetuksen suunnittelussa”, Laine sanoo.
”Ohjelma on selvästi kasvattanut opettajien ammattiylpeyttä.”
Kännykät kiinni oppituntien ajaksi
Whatsapp-ryhmissä ei saa lähettää viestejä kesken tunnin, mutta välitunneilla kiireistäkin tukea on kuitenkin saatavilla, mentorista riippuen. Anguezarun ryhmässä viestitellään päivittäin.
Hänen mukaansa opettaja voi myös nauhoittaa tuntinsa muiden arvioitavaksi. Hän on esimerkiksi viestitellyt suomalaisen Aulin kanssa haasteistaan geometrian tunneilla.
”Voin kertoa, että hei, minulla on ongelma tämän asian opettamisessa. Koulupäivän jälkeen voin kertoa Aulille, miten neuvot auttoivat”, Anguezaru sanoo.
Mentorointi on Anguezarun mukaan selkeästi parantanut oppilaiden suorituksia Pagirinyassa. Hän tuntee itsensä erityisen motivoituneeksi koulun muuttuneesta ilmapiiristä.
”Oppilaista on tullut todella ystävällisiä, ja kohtelen heitä kuin ystäviäni. Ketään ei jätetä yksin.”
Teksti: Erik Nyström, Kuvat: Patrick Meinhardt
Työ ja toimeentulo ovat avain kestävään rauhaan. Kirkon Ulkomaanapu alkaa vauhdittaa työpaikkojen syntymistä sijoittamalla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin köyhissä ja hauraissa maissa.
Seuraavan 15 vuoden aikana maailmaan pitäisi luoda yli 600 miljoonaa työpaikkaa, jotta kasvava väestö saisi mahdollisuudet kunnolliseen toimeentuloon, Maailmanpankki arvioi. Kehittyvissä maissa uusien työpaikkojen luominen on avainasemassa taistelussa köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan.
Jopa 70 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Luku kasvaa vielä suuremmaksi, kun mennään kaikista köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Ja vaikka pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on paras potentiaali luoda uusia työpaikkoja, niiden on myös hankalinta saada rahoitusta yritystoimintansa käynnistämiselle ja kehittämiselle.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) perusti syyskuussa 2018 uuden sijoitusyhtiön vauhdittaakseen uusien työpaikkojen syntymistä kehittyviin ja hauraisiin maihin.
Maailmanpankin alaisen kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n Itä-Afrikan johtajan Michel Botzungin mukaan IFC sijoitti pk-yrityksiin viime vuonna 23 miljardia dollaria. Tästä potista vain alle 5 prosenttia meni kaikista köyhimpien ja hauraimpien maiden pk-yritysten tukemiseen. Esimerkiksi tähän ”markkinarakoon” KUA:n sijoitusyhtiö on tarkoitettu.
Työpaikat tuovat verotuloja ja vakautta
Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, ettei perinteinen kehitysyhteistyö yksin enää riitä. Kehityksen tukemiseen ja vauhdittamiseen tarvitaan jatkossa uudenlaisia keinoja ja työkaluja.
Yksi uusista työkaluista on KUA:n sijoitusyhtiö FCA Investments, joka alkaa sijoittaa köyhien ja hauraiden maiden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
FCA Investmentsin nimi tulee KUA:n englanninkielisen nimen Finn Church Aidin lyhenteestä FCA.
”Sijoitustoiminnalla pystytään luomaan uusia työpaikkoja kehitysmaihin, tukemaan perheiden ja yhteisöjen toimeentuloa sekä kasvattamaan kehitysmaiden saamia verotuloja. Mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita toimeentuloa edistää merkittävästi yhteiskunnan vakautta ja kehitystä”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Alkuun FCA Investments sijoittaa Suomen ulkoministeriöltä lainaksi saamansa 16 miljoonaa euroa. Ensimmäiset suorat sijoitukset tehdään Ugandassa, sen jälkeen mahdollisesti Somaliassa, Keniassa, Jordaniassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Kambodžassa.
Sijoituksia tehdään yhteiskunta- ja ympäristövastuullisiin yrityksiin, jotka luovat työpaikkoja, nostavat matalapalkkatyöntekijöiden tulotasoa ja vähentävät köyhyyttä. KUA on aiemmissa hankkeissaan tukenut etenkin naisyrittäjiä, ja naisten sekä nuorten parempi työllistyminen on myös FCA Investmentsin sijoitustoiminnan keskeisiä tavoitteita.
”Tällä hetkellä on suuri kuilu lupaavien paikallisten yritysten ja rahoituksen välillä. FCA Investmentsiä ja sen kaltaisia sijoitusyhtiöitä tarvitaan kuromaan tätä kuilua umpeen kaikkein köyhimmissä ja hauraimmissa maissa”, IFC:n Botzung sanoi KUA:n ja ulkoministeriön yhteisessä seminaarissa lokakuun alussa.
Uusi työkalu KUA:n pakkiin
Perinteinen kehitysyhteistyö ei ole katoamassa minnekään, vaan sitä tarvitaan jatkossakin. FCA Investments onkin tavallaan uusi työkalu KUA:n työkalupakkiin – yksi keino ratkoa suuria globaaleja haasteita.
Rahoituksen lisäksi FCA Investments tarjoaa pk-yrityksille myös tukea yritystoiminnan kehittämiseen, kuten taloushallinnon ja hallinnon kehittämiseen.
Yrityksiä voivat auttaa sekä KUA:n omat asiantuntijat että liiketoiminnan ammattilaiset, jotka haluavat vapaaehtoispohjalta lahjoittaa ammattiosaamistaan.
Parhaimmassa tapauksessa FCA Investmentsin työ vaikuttaa myönteisesti tuhansien ihmisten elämään myös kaikista hauraimmissa maissa, jotka ovat tällä hetkellä vaarassa jäädä jälkeen kehityksessä.
Teksti: Noora Jussila
Kuva: Fredrik Lerneryd
Sijoituksia tehdään vastuullisiin yrityksiin
FCA Investmentsin tavoitteena on tehdä tuottavia sijoituksia yhteiskuntaja ympäristövastuullisiin yrityksiin, jotka luovat ja ylläpitävät kunnollisia työpaikkoja ja/tai mahdollistavat peruspalveluiden ja -hyödykkeiden saatavuuden kohtuuhinnoin KUA:n toimintamaissa.
Yrityksiin tehdään niin sanotut due diligence-tarkastukset, joissa kartoitetaan muun muassa yrityksen toimintaan liittyvät riskit ja yritystoiminnan vastuullisuus. KUA:n ja FCA Investmentsin työntekijät ovat läsnä kohdemaissa ja valvovat myös yritysten toimintaa.
Sijoitustoiminnan tuotot käytetään toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja laajentamiseen, jotta FCA Investments pystyy tukemaan yhä useampia yrityksiä ja siten työpaikkojen syntymistä sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Opinto-ohjaaja Olivia Nazziwa, 26, tuntee onnistuneensa työssään, kun nuoret alkavat arvostaa itseään, tervehtiä kohteliaasti ja syödä monipuolisesti.
Kuinka tärkeää olisikaan, että jokaisella nuorella olisi edes yksi luotettava aikuinen, joka kysyy miten menee ja auttaa tiukan paikan tullen? Monelle Rwamwanjan pakolaisasutusalueen nuorelle tuo aikuinen on Kirkon Ulkomaanavun opinto-ohjaaja Olivia Nazziwa.
Nazziwa aloitti KUA:n ammattikoulun opinto-ohjaajana keväällä 2017. Yliopistossa hän opiskeli yhteisöpsykologiaa, muttei opintojensa jälkeen löytänyt oman alansa töitä. Elanto oli kuitenkin ansaittava, joten Nazziwa tarttui ensimmäiseen tarjottuun työhön.
”Kun ihminen on epätoivoinen, hän ottaa vastaan minkä vain työn. Minä päädyin Coca Colan hallinto-osastolle”, Nazziwa naurahtaa.
Vaikka työ monikansallisen yrityksen Ugandan konttorilla oli paremmin palkattua, Nazziwa haki opinto-ohjaajan paikkaa heti kun huomasi ilmoituksen.
”Haluan työskennellä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Näin jälkeenpäin ajatellen työkokemuksestani yritysmaailmassa on hyötyä, sillä tehtäväni on auttaa nuoria myös liiketoiminnan käynnistämisen kanssa.”
Opinto-ohjaaja vierailee kaikkien kotona
Rwamwanjan kouluun valitaan kahdesti vuodessa 250 opiskelijaa yli 800 hakijan joukosta. Valintahaastatteluissa Nazziwa kuulee toinen toistaan surullisempia tarinoita.
Erityisesti mieleen on jäänyt 13-vuotiaan kongolaisen tytön tarina, jonka kapinalliset raiskasivat ja jonka isän he tappoivat tytön silmien edessä. Rwamwanjassa tyttö pääsi psykologin puheille ja aloitti opinnot.
”Koulutuksen jälkeen tyttö sai ensin töitä ravintolastamme, mutta hän pärjäsi niin hyvin, että hänet palkattiin pian muualle. Käyn edelleen säännöllisesti katsomassa, miten hänellä menee.”
Osa oppilaista joutuu yksinhuoltajana elättämään pienempiä sisaruksiaan, vaikka he ovat itsekin vielä lapsia. Asumukset ovat pieniä – yhden huoneen savimajassa saattaa asua iso perhe.
Nazziwa vierailee säännöllisesti kaikkien oppilaiden luona. Jos joku ei tule kouluun, opinto-ohjaaja menee tämän kotiin katsomaan, mikä on vikana.
”Pidämme heistä huolta. Vierailut vahvistavat meidän ja oppilaiden välistä sidettä, sillä he tietävät, että ymmärrämme millaisista lähtökohdista he tulevat.”
Palkitsevinta työssä ovat onnistumisen kokemukset. Moni oppilas saattaa tulla koko viikon kouluun samoissa vaatteissa, mutta hiljalleen he alkavat pestä vaatteitaan päivittäin, tervehtiä kohteliaammin ja kertovat syövänsä kotona monipuolisempaa ruokaa.
”He haluavat pärjätä elämässä ja päästä pois pakolaisasutusalueelta. Tunnen onnistuneeni työssäni, kun näen, että nuoret alkavat arvostaa itseään.”
Teksti: Noora Jussila
Kuva: Fredrik Lerneryd
Lue myös reportaasi Rwamwanjan pakolaisasutusalueen ammattikoulusta, josta 73 prosenttia valmistuneista oppilaista on löytänyt töitä. Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Ugandassa tästä.
Jonaliese, Sauda ja Daphe saivat suunnan elämälleen KUA:n ammattikoulusta Ugandassa. Nuorten motivaation ansiosta koulusta valmistuneet työllistyvät poikkeuksellisen hyvin.
Jos joku olisi kysynyt 20-vuotiaalta Jonaliese Karsugholta, missä hän tulee olemaan viiden vuoden kuluttua, hän tuskin olisi arvannut ohjeistavansa metalliseppäkurssin lopputyötä ugandalaisella pakolaisasutusalueella.
Mutta tässä hän nyt kuitenkin seisoo, 25-vuotiaana keskellä metallipajaa, pinkkiin mekkoon pukeutuneena ja kertaa äidinkielellään kinyabkiishalla lopputyön ohjeistusta nuorten miesten ryhmälle.
Jonaliesen tulevaisuudensuunnitelmat muutti sota.
Hän pakeni Kongon väkivaltaisuuksia yhdessä sisarensa kanssa Ugandaan vuonna 2014. Kapinalliset tappoivat Jonaliesen vanhemmat. Sekasorron keskellä kolmas sisar katosi. Vielä tänäkään päivänä Jonaliese ei tiedä, onko sisko enää edes elossa.
Rwamwanjan pakolaisasutusalueella Jonaliese elätti itsensä ja siskonsa ensin viljelemällä maata. Eräänä päivänä hän näki ilmoituksen Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämästä kurssista.
Maanviljelyskurssin käytyään Jonaliese pääsi seuraavan vuoden metallikurssin apuohjaajaksi. Sen vuoksi hän seuraa nyt tarkkaavaisena, kun 15 oppilasta alkaa takoa metallilevystä työkalupakkia.
Pian ilman täyttää korviahuumaava pauke. On pakko poistua luokkahuoneesta.
Pakolaisesta parturiksi
73 % KUA:n kouluttamista nuorista työllistyy
Rwamwanjan pakolaisasutusalue perustettiin 1960-luvulla Ruandan kansanmurhan pakolaisten asuttamiseen. Alue ehti olla jo suljettuna muutaman vuoden, ennen kuin Kongon levottomuudet leimahtivat uudelleen 2012.
KUA perusti alueelle ammattikoulun vuonna 2015. Ammattikoulutukseen osallistuvista nuorista suurin osa on asunut leirillä 3-5 vuotta. Koulutuksen suorittaneista nuorista peräti 73 prosenttia on joko työllistynyt tai perustanut oman yrityksen.
Rwamwanjan pakolaisasutusalueella asuu noin 63 000 pakolaista, joista suurin osa on paennut naapurimaa Kongon sisällissotaa. Väkiluvultaan noin Vaasan kokoisen alueen suurimpia ongelmia on ollut nuorisotyöttömyys.
”Kun nuorilla ei ollut mitään tekemistä, he vain juopottelivat ja pelasivat uhkapelejä”, kertoo KUA:n projektikoordinaattori Caphas Mugabi.
KUA aloitti työnsä Rwamwanjassa kolme vuotta sitten selvittämällä mihin ammatteihin nuoret kannattaisi kouluttaa, jotta heillä olisi hyvät mahdollisuudet työllistyä. Ensimmäiset kurssit alkoivat toukokuussa 2015 ja niillä koulutettiin rakennusmiehiä, moottoreiden korjaajia, räätäleitä, kokkeja, seppiä ja partureita.
Puolen vuoden mittaiseen koulutukseen valitaan kahdesti vuodessa 250 oppilasta.
Tulijoita olisi enemmänkin, ja opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Opiskelemaan otetaan sekä pakolaisia että ugandalaisia nuoria.
”Me emme välitä aiemmista opinnoista, sillä monelta ne ovat saattaneet jäädä kesken sodan vuoksi. Meille tärkeintä on motivaatio. Monet nuorista todella tarvitsevat koulutusta ja työtä, jolla elättää esimerkiksi nuoremmat sisarukset vanhempien kuoltua”, Mugabi sanoo.
Työllistyminen on koulutuksen tärkein tavoite. Opintoihin kuuluu niin työharjoittelu kuin työn hakemisen ja yrittäjyystaitojen opettelua. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Kaikkiaan 73 prosenttia valmistuneista on joko työllistynyt tai perustanut oman yrityksen.
”Koemme, että työmme täällä todella muuttaa näiden nuorten elämän”, Mugabi sanoo.
”Koulussa opin taitoja ja sain itseluottamusta. Tiedän nyt omat kykyni ja aion ryhtyä hommiin”, sanoo Sauda Tusingwire. Kuva: Fredrik Lerneryd
Vaatteita kahdelletoista sisarukselle
Metallipajan pauke vaimenee hieman, kun kävelee pihan poikki toiseen luokkahuoneeseen. Täällä ilman täyttää ompelukoneiden surina, kun parikymmentä nuorta ompelee lopputyönä tehtävän hameen saumoja paikoilleen.
Sauda Tusingwire, 21, käyttelee ompelukonetta tottuneesti. On vaikea uskoa, että hän koski ompelukoneeseen ensimmäisen kerran vasta puoli vuotta sitten. Saudan päällä oleva tyylikäs mekkokin on hänen itsensä suunnittelema ja ompelema.
”Vaikka olin jo aiemmin kiinnostunut räätälin työstä ja minulla oli paljon ideoita vaatteista, en osannut mitään ennen koulua”, Sauda sanoo.
Omien vaatteidensa lisäksi Sauda on ommellut vaatteita kahdelletoista sisarukselleen. Yksinhuoltajaisän lapsille sisaren ompelemat vaatteet ovat olleet mieluisia.
”Tärkeintä minulle on kuitenkin, että olen voinut tienata rahaa myymällä koulussa ompelemiani vaatteita. Unelmani on perustaa iso yritys”, Sauda sanoo.
”Haluan myös perheen, mutta vasta sitten kun olen ensin perustanut yrityksen.”
Jonaliese Karsugho haaveilee omasta yrityksestä. Kuva: Fredrik Lerneryd
Opinto-ohjaaja auttaa työllistymään
Vaikeista olosuhteista tulevat nuoret tarvitsevat erityisen paljon tukea. Heitä auttaa KUA:n opinto-ohjaaja Olivia Nazziwa. Hän vierailee oppilaiden ja valmistuneiden luona säännöllisesti.
Valmistumisen jälkeen Nazziwan tehtävä on auttaa heitä työllistymään tai perustamaan oma yritys.
”Minun tehtäväni on rohkaista ja tukea heitä. Pakolaisleirillä ihmiset saattavat helposti passivoitua ja luovuttaa herkemmin. Silloin on minun tehtäväni sanoa, että ei teillä ole vaihtoehtoja. Töitä on tehtävä”, Nazziwa sanoo.
Esimerkiksi maanviljelyslinjalta valmistuneet saavat koululta maapalstan ja viljelystarvikkeet. He voivat myydä satonsa torilla tai kaupassa ja tienata toimeentulonsa.
Parhaiten työllistyvät rakennusmiehet, sillä nopeasti kasvavalla alueella rakennetaan paljon. Catering-linjalta valmistuneille voidaan tarjota alkajaisiksi työpaikkaa KUA:n perustamasta pienestä ravintolasta ja lisäksi moni on työllistynyt alueen muihin ravintoloihin. Ravintolan lisäksi KUA on perustanut korjaamon, jossa nuoret voivat suorittaa työharjoittelunsa ja tienata rahaa.
Wilson Kiiza rakastaa työtään mekaanikkona. ”Parasta on, kun joskus pääsen koeajamaan moottoripyöriä.” Kuva: Fredrik Lerneryd
”Nyt osaan jotain, mitä muut eivät”
Viime vuonna suosituimpia kursseja olivat kampaajan ja räätälin kurssit. Näiden kahden kurssin välillä empi myös Daphe Nantesa, 17, joka kuuli koulusta kylässään vierailleelta opettajalta.
Hakuvaiheessa Daphe valittiin kampaajan koulutusohjelmaan, joka onkin paljastunut mieluisaksi uravalinnaksi. Daphe laskee, että yhtä kampaamon asiakasta varten riittää, kun ostaa 10 000 Ugandan shillingillä (noin 3 euroa) materiaalit. Asiakasta voi laskuttaa 30 000 shillinkiä (noin 8,5 euroa).
”Tässä työssä ei tarvita paljonkaan alkupääomaa eikä minun tarvitse liikkua minnekään, sillä asiakkaat ja hiukset tulevat luokseni”, Daphe hymyilee.
Daphe on ugandalainen ja hänellä on seitsemän sisarusta. Ennen koulutusta hänestä tuntui, ettei hänessä ollut oikein mitään erityistä.
”Ei ollut mitään, mikä olisi erottanut minut muista. Nyt koulutuksen jälkeen osaan jotain, mitä kaikki eivät osaakaan!”
Valmistumisen jälkeen haaveissa on tehdä kovasti töitä ja säästää rahat, joilla jonain päivänä voisi avata oman hiussalongin. Siellä, omassa yrityksessä, voisi töiden ohessa opettaa nuoria.
”Haluan antaa muille saman mahdollisuuden muuttaa oma elämänsä, jonka minäkin olen koulutuksen ansiosta saanut”, Daphe sanoo.
Monelle nuorelle koulu onkin tuonut kaivattua itsetuntoa ja -kunnioitusta. Kongosta neljä vuotta sitten paenneelle Jonalieselle koulutus merkitsi mahdollisuutta tienata enemmän rahaa ja alkaa suunnitella omaa tulevaisuutta.
Jos Jonaliese saisi päättää, missä hän toivoisi olevansa viiden vuoden päästä?
”Haaveilen isosta yrityksestä, jossa voisin kouluttaa pakolaisnuoria ja antaa heille töitä. Haluan antaa nuorille mahdollisuuden itsenäiseen elämään”, Jonaliese sanoo.
Teksti: Noora Jussila
Kuvat: Fredrik Lerneryd
Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Ugandassa tästä.