Naisten Pankki tukee yrittäjänaisia Myanmarin jokisuiston pienissä kylissä. Naisten taloudellinen asema on parantunut, mutta työn tärkein tulos liittyy muuhun kuin rahaan.
Burmalainen Aye Aye Maw, 39, on ammatiltaan ompelija. Sen huomaa. Vaikka kaikilla Hsar Oh Chaungin kylän naisryhmän jäsenillä on kauniit ja värikkäät perinteiset myanmarilaiset vaatteet, pusero ja pitkä hame, on Maw parhaiten puettu täydellisesti istuvassa violetissa paidassa ja kukkakuvioisessa hameessa.
Hsar Oh Chaungin kylä naisryhmä toimii suomalaisen vapaaehtoisverkoston Naisten Pankin tuella. Tulokset ovat hyviä.
Aye Aye Maw näyttää ompelemiaan vaatteita.
Maw on saanut Naisten Pankin tukemaa lisäkoulutusta vaatteiden suunnitteluun. Hänen kotonaan on iso kori täynnä kankaita. Ne ovat lähikylistä tulleita tilauksia, joita hän ei ole vielä ehtinyt toteuttaa. Bisnes pyörii nyt niin hyvin, että Maw on voinut palkata apulaisen.
Hän nauttii työstään, kun osaa suunnitella ja toteuttaa monenlaisia vaatteita, kuten perinteisiä ja länsimaisia miesten ja naisten vaatteita, juhlapukuja, koulupukuja, työpukuja ja lastenvaatteita.
Aye Aye Maw on yksinhuoltaja. Hänen miehensä kuoli, kun tytär Su Myat Pan, 14, oli kolmevuotias.
Naisten Pankin tukea annetaan erityisesti vaikeimmassa tilanteessa oleville naisille kuten leskille ja yksinhuoltajille.
”Äiti on minulle sekä isä että äiti”, Su sanoo.
Hän haluaa lääkäriksi tai ainakin sairaanhoitajaksi.
”Osaan minä ommellakin, äiti on opettanut. Mutta ei äiti koskaan käske minua ompelemaan, vaan neuvoo keskittymään opiskeluun.”
Kalastajalla ei varaa kalaan
Panin ja Mawn kotikylä sijaitsee Myanmarin Irrawaddy-joen suistoalueella, kolmen tunnin matkan päässä pääkaupungista Yangonista. Pieni kylä elää suuresta joesta. Kylän ohi lipuu veneitä, joissa on lastina kaikkea mahdollista: kuivattua kalaa ja katkarapuja myyntiin ja tuontitavarana riisisäkkejä, kookospähkinöitä, hedelmiä ja kukkia.
Veneestä astuu rantaan nuori mies, joka kantaa olallaan isoa keltaista kanisteria. Siinä on viiniä häitä varten.
Moni työskentelee kalastajana. Elanto on tiukassa kaikilla.
”Edes kalastajilla ei usein ole varaa syödä kalaa joka päivä”, naisryhmäläiset huomauttavat.
Arkena syödään usein riisiä höystettynä vihanneksilla ja maustettuna kalatahnalla.
Hsar Oh Chaung, kuten sadat samanlaiset pienet jokialueen kylät, kärsi pahasti, kun hirmumyrsky Nargis iski vuonna 2008. Kuusi ihmistä kuoli ja melkein kaikki kylän talot tuhoutuivat. Toipuminen on ollut hidasta, sillä täällä ei kenelläkään ole vakuutuksia, vaan elämää on jatkettu avustusjärjestöjen antaman hätäavun turvin.
Pukujen malleja Aye Aye Mawn kotona olevassa mallikirjassa.
Kylän suurin ongelma on vesipisteen puuttuminen. Juomavesi pitää ostaa naapurikylästä, jossa on kaivo. Naapurikylästä tulee joka päivä vesimyyjiä työntäen kärryjä täynnä vesikanistereita. Veden ostaminen ja kotiin kantaminen on usein lasten tehtävä. Sadevettä kerätään isoihin noin sadan litran saviruukkuihin, joita näkyy kaikkien pihoilla.
Naisten Pankin tukema naisten ryhmä on parantanut jäsentensä asemaa. Naiset ovat oppineet monia uusia taitoja, ja yhdessä säästetyillä rahoilla ja lainoilla on perustettu kauppoja ja kioskeja, ostettu veneitä, aloitettu saippuan valmistaminen ja myynti, kalojen kasvatus ja ruuan myynti.
Tärkein asia ei kuitenkaan ole ollut talouden parantuminen.
”Olemme saaneet lisää itseluottamusta naisten ryhmästä. Aiemmin emme olisi uskaltaneet mennä puhumaan poliisille tai viranomaisille”, naiset kertovat.
Myös aviomiehille on nyt helpompaa puhua ja osallistua päätöksentekoon omassa perheessä, kun ryhmässä on harjoiteltu puhumista ja oman kannan perustelemista.
Ääntä naisten puolesta
Ryhmä on saanut merkittävän voiton: se on pyytänyt viranomaisilta kylään sairaanhoitajaa ja pyyntö on kuultu. Lasten rokotusten ja vakavien sairastapausten takia ei pian enää tarvitse mennä naapurikylään, jonka sairaanhoitaja on vastannut yksin 2000 ihmisen terveydenhoidosta.
Nyein Nyein Aye ja kauppa, joka hän perusti Naisten Pankin lainalla.
Naiset ovat myös tehneet hakemuksen ryhmänsä virallisesta rekisteröinnistä, joka oikeuttaisi erilaisiin valtion tukiin.
Ryhmän 3-vuotispäivän juhlassa naiset esittivät näytelmän sukupuolirooleista ja naisten asemasta.
Myanmarin naisten päivänä he voittivat ensimmäisen palkinnon itse suunnittelemallaan näytelmällä, joka käsitteli naiskauppaa. Naisten huonompi asema lisää heidän riskiään joutua ihmiskaupan uhreiksi. Ihmiskauppa on ongelma sekä maan sisällä että iso riski maasta lähteville siirtotyölaisille. Naisia uhkaa pakkotyö ja prostituutioon pakottaminen.
Naisten asemasta naisilla onkin paljon sanottavaa.
Naisten asema Myanmarissa paranee vähitellen, kun pitkään suljettu valtio avautuu.
”Olemme ylpeitä, että Myanmarin johtajana on nyt nainen. Aung San Suu Kyi on esimerkki siitä, että nainen pystyy tekemään niitäkin töitä, joiden aiemmin ajateltiin kuuluvan vain miehille. Se on hyväksi Myanmarille.”
Aung San Suu Kyi on maan kansallissankarin, vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtaneen kenraali Aung Sanin tytär. Hän oli pitkään myös Myanmarin sotilashallintoa vastustaneen opposition johtohahmo. Sotilasjuntta vapautti Suu Kyin kotiarestista vuonna 2010 osana maan demokraattista uudistamisprosessia. Vuonna 2015 Myanmarissa pidettiin vapaat vaalit, joissa Suu Kyin johtama National League for Democracy (NLD) -puolue sai enemmistön parlamenttiin.
Maan perustuslain mukaan Suu Kyita ei voida nimittää presidentiksi, koska hänen kaksi poikaansa ovat Britannian kansalaisia, mutta häntä varten luotiin valtionkanslerin virka. Kansa rakastaa häntä, mutta moni on pettynyt siihen, miten hitaasti rauhanprosessi eri etnisten ryhmien ja hallituksen välillä on edennyt.
Armeijalla on edelleen osa parlamentti- ja ministeripaikoista ja turvallisuusjoukkojen johtajuus. Väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä ovat jatkuneet.
Sukupuoleen perustuvat normit ovat juurtuneet syvälle Myanmarin yhteiskuntaan. Maan sisäiset konfliktit ovat kasvattaneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää.
Naisten Pankki
- suomalainen Naisten Pankki perustettu vuonna 2007
- kerää varoja kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tukeviin hankkeisiin
- hankkeet toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu
- työtä 14 maassa, 3 mantereella, 200 000 hyödynsaajaa
- aktiivinen vapaaehtoisverkosto toimii yli 40 paikkakunnalla Suomessa
Naisryhmän naistenkin mukaan suunta Myanmarissa on nyt kuitenkin kohti vastuun ottamista ja yhteistyötä. Sen myötä myös naisten tilanne on muuttumassa.
”Muutosta ei tapahdu kaikkialla niin nopeasti, kuin niissä kylissä, joissa toimii naisten ryhmiä, mutta tapahtuu joka tapauksessa.”
Nykyään naisia pitää kuulla, kun tehdään kylien kehitysstrategioita. Naiset voivat toimia kylien hallinnossa, ja perustaa omia yrityksiä.
Säästöön kolme euroa kuussa
Vierailijoita kiinnostaisi vielä tietää yksi asia. Missä se teidän pankki on, kysymme. Ryhmän rahastonhoitaja lähtee hakemaan pankkia ja tuo hetken kuluttua nähtäväksi ison lukollisen peltilaatikon.
Siinä se nyt on, naisten pankki! Siihen on saatu alkupääomana kaksi miljoonaa Myanmarin kyatia eli noin 1300 euroa. Kaikki muu on säästetty itse, alkuun kolme euroa kuussa per jäsen.
Naiset esittelevät innolla myös ryhmän tilikirjaa. Kirjanpitoon on saatu koulutusta ja se on hoidettu huolella.
Naiset kertovat ryhmän toiminnasta innostuneesti, tulkkauksen aikana keskenään vitsaillen. Ryhmän ja toinen toistensa ansiosta heillä ja heidän lapsillaan on suunnitelmat ja toivoa tulevasta.
Myanmarissa on 28 Naisten Pankin tukemaa naisten ryhmää 22 kylässä. Niissä on 388 jäsentä, joista kaksi miehiä.
Teksti ja kuvat: Ulla Kärki
Rauhanprosessista huolimatta Myamarissa on edelleen väkivaltaisuuksia. Kyaw Kyaw Bo toivoo nuoria mukaan rauhanprosessiin.
Kyaw Kyaw Bo eli ”Bobo” näki lukiolaispoikana televisiosta kaksi tärkeää dokumenttia. Toinen kertoi hänen kotimaataan Myanmaria hallitsevan sotilasjuntan johtajan tyttären loisteliaista häistä ja toinen etniseen Karen-vähemmistöön kuuluvien pakolaisten huonoista oloista.
”Minusta oli väärin, että kenraalin tytär menee naimisiin timantein koristellussa puvussa, kun samaan aikaan ihmisillä ei ole tarpeeksi ruokaa. Silloin en vielä tiennyt mistään mitään, mutta olin vihainen ja motivoitunut. Näin muutoksen tarpeen ja ajattelin, että minun täytyy ottaa vastuuta”, Bo, 29, sanoo.
Veljensä tietokoneen turvin hän avasi tietotekniikan koulutuskeskuksen.
”Sen tarkoituksena oli tietenkin yksinomaan organisoida ihmisiä mukaan.”
Sahramivallankumoksena tunnettujen vuoden 2007 sotilasjuntan vastaisten mielenosoitusten jälkeen perustettiin nuorten liike Generation Wave. Se houkutteli ihmisiä mukaan ajamaan demokratiaa graffitimaalausten, musiikin ja taiteen avulla. Generation Wave päätti alusta asti puolustaa väkivallattomuutta. Nuoret jakoivat tietoa lentolehtisillä.
”Rauha merkitsee elämää ilman pelkoa. Minulla ei ole rauhaa”, Bo sanoo.
Myös Bobo heitti salaa lentolehtisiä bussin ikkunasta. Kerran hän oli varma jääneensä kiinni, kun bussi äkisti pysähtyi paperilappusten vielä lennellessä ilmassa. Pysähdys oli kuitenkin johtunut vain bussin eteen ajaneesta autosta.
”Se oli mielenkiintoista ja jännittävää aikaa”, Bo sanoo sarkastisesti.
Vuosi Generation Waven perustamisen jälkeen 22 liikkeen aktivistia pidätettiin. Poliisit kävivät myös Bon kodin ovella kahdesti, mutta hän oli jo kuullut pidätyksistä ja ehtinyt paeta.
”Asuin Yangonissa tätini luona. Hän pelästyi poliiseja kovasti, sillä olin pitänyt toimintani salassa perheeltäni. En halunnut huolestuttaa heitä. En myöskään halunnut, että perhe kieltäisi minua toimimasta aktivistina.”
Kyaw Kyaw Bo pakeni Myanmarin ja Thaimaan rajaseudulle. Hän tapasi perhettään turvallisessa ravintolassa käydessään salaa Yangonissa.
Myanmarin sotilasjuntta vapautti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kotiarestista vuonna 2010 osana maan demokraattista uudistamisprosessia. Alun perin 35 vuodeksi vangitut Generation Waven aktivistit vapautettiin 2012, ja vaikka Kyaw Kyaw Bo sai samana vuonna syytteen rauhanmarssin organisoimisesta, syyte kumottiin 2014.
Vuonna 2015 Myanmarissa pidettiin vapaat vaalit ja Aung San Suu Kyin johtama National League for Democracy (NLD) -puolue sai enemmistön parlamenttiin. Yksi Generation Waven perustajista on nyt NLD:n kansanedustaja, eikä liikkeen enää tarvitse toimia maan alla.
Aung San Suu Kyi on nyt ollut vallassa reilun vuoden. Kansa rakastaa häntä, mutta moni on pettynyt.
Katukaupustelijalla on myynnissä isän ja tyttären kuvat. Aung San Suu Kyi on maan kansallissankarin, vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtaneen kenraali Aung Sanin tytär.
”Meillä ei ole epäilystäkään, etteikö hallitus halua Myanmarin muuttuvan parempaan suuntaan. Mutta tapa, millä muutosta tehdään, on todella huono. Muutos on hyvin hidasta. Meidän pitäisi rakentaa luottamusta. On kuin hallitus välillä yrittäisi päinvastoin rikkoa luottamusta eri ryhmien välillä.”
Kyaw Kyaw Bo toivoo rauhanprosessissa kuultavan niitä ihmisiä, joiden elämään väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä vaikuttavat. Hän toivoo myös nuoria mukaan keskusteluihin.
Yhä uudelleen puhkeavat taistelut ja sissiliikkeiden läsnäolo eri puolilla maata vaikeuttavat erityisesti maaseudun ihmisten elämää. Liikkuminen paikasta toiseen on hankalaa, ja se vaikeuttaa myös kaupankäyntiä, viljelyä ja koulunkäyntiä.
Generation Wave haluaa yhä jakaa ihmisille tietoa rauhasta ja demokratiasta. Uusi keino on avointen rauhankeskustelujen järjestäminen.
Liike toimii eri puolilla Myanmaria ja koulutuksia on Yangonin lisäksi Mandalayssa, Magwayssa, Shanin ja Monin osavaltioissa ja lähitulevaisuudessa myös Rakhinen osavaltiossa, jonka buddhalaisten ja muslimien välinen väkivalta on nostanut kansainvälisiin uutisiin.
Maassa on edelleen voimassa sotilasjuntan luoma perustuslaki.
Bo ja muut Generation Wave -aktivistit työskentelevät nyt rauhanprosessiin osallistumisen, lakiuudistuksen, kansalais- ja poliittisten oikeuksien ja nuorten äänten kuulumisen puolesta.
”Me myös marssimme ja osoitamme mieltä edelleen.”
Bo on osallistunut Kirkon Ulkomaanavun järjestämään nuorten rauhantyöpajaan.
”Siellä opin paljon siitä, miten saadaan eri ryhmien jäsenet keskustelemaan toistensa kanssa. Tällaisia keskusteluja pitää järjestää lisää. Nuoretkaan eivät luota toisiinsa. Mutta on paljon nuoria, jotka haluaisivat toimia rauhanprosessin hyväksi.”
Myanmar
- 1948 itsenäistyi siirtomaavalta Britanniasta
- 1962 vallankaappauksen jälkeen sotilashallinto
- oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi vietti yhteensä 15 vuotta kotiarestissa sen jälkeen, kun sotilasjuntta ei hyväksynyt Suu Kyin johtaman National League for Democracy -puolueen vaalivoittoa 1990
- 2015 pidettiin vapaat vaalit, joiden jälkeen Suu Kyi Myanmarin johdossa valtion kanslerina
- armeijalla edelleen osa parlamentti- ja ministeripaikoista ja turvallisuusjoukkojen johtajuus
- väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä ovat jatkuneet virallisesta rauhanprosessista huolimatta
Kyaw Kyaw Bo ei vieläkään uskalla asua perheensä kanssa. Hän pelkää murhatuksi tulemista. Hän asuu ystävien luona ja lopettelee englannin opintojaan yliopistossa.
”Rauha ei tarkoita vain sodan puuttumista, se on paljon enemmän. Se on sitä, että kadulla kävellessäsi sinun ei tarvitse pelätä. Väkivallattomuuden harjoittaminen on vaikeaa. Mutta se on kuitenkin ainoa tapa ratkaista ongelmia. Ongelmat eivät ratkea väkivallalla.”
Teksti ja kuvat: Ulla Kärki
Juttu on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 16.8.2017.
Hirmumyrsky Nargis teki suuria tuhoja Myanmarissa Irrawaddy-joen suistoalueella sijaitsevassa Tu-Myaungin kylässä 2008. Nwe Kyi, 49, oli kiitollinen, että kaikki hänen kuusi perheenjäsentään selvisivät myrskystä hengissä.
Elämä myrskyn tuhoamassa kylässä oli kuitenkin kovaa. Vaikka perheen isä Ko Maung Kyi, 50, uurasti riisipelloilla ja Nwe Kyi raatoi mitätöntä palkkiota vastaan istuttaen riisiä ja niittäen riisipeltoja, heillä ei usein ollut varaa hankkia edes päivän aterioita kolmelle tyttärelleen, yhdelle pojalleen ja itselleen. Mikä pahinta, Nwe Kyi joutui pelkäämään tyttäriensä puolesta, sillä hirmumyrskyn jälkeen ihmiskauppiaat yrittivät houkutella nuoria naisia mukaansa.
Juuri ennen hirmumyrskyä Nwe Kyi oli ottanut lainan, jonka turvin hän aikoi myydä kookoksia. Laiva, jonka mukana hän lähetti kookokset pääkaupunkiin Yangoniin, sattui kuitenkin hirmumyrsky Nargisin reitille. Nwe Kyi jäi perheensä kanssa kodittomiksi. Siitä huolimatta hänen täytyi maksaa lainaansa takaisin paikalliselle koronkiskurille hurjalla 10 prosentin korolla.
Perhe selvisi paikallisten ja kansainvälisten hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-avun ansiosta.
Säästäminen alkoi 75 sentistä
Kylään haluttiin perustaa naisten säästöryhmä jo vuonna 2009. Ensimmäinen yritys meni pieleen, sillä talojen jälleenrakentamisen takia rahaa ei jäänyt säästöön. Ajat olivat kovia ja muistot hirmumyrskyn tuhoista vielä tuoreita ihmisten mielissä. Perustaminen onnistui 2014 ja Ngwe Thawtar (Hopeinen kuu) -ryhmässä on nykyään 17 jäsentä, jotka Naisten Pankin avustamina ovat tehneet kovasti töitä ryhmän menestyksen eteen.
Perheen upouusi talo on kunnollinen puutalo.
Nwe Kyi aloitti pistämällä säästöön 1 000 kyatia (0,75 €) kuukaudessa. Ensimmäisellä 100 000 kyatin lainallaan hän osti kaksi sikaa.
”Muutaman kuukauden päästä myin siat 400 000 kyatilla, eli sain voittoa 300 000 kyatia! Sijoitin voitot riisin kasvatukseen ja sain sillä lisää voittoa 500 000 kyatia. Sen jälkeen lainasin vielä 300 000 kyatia laajentaakseni riisin kasvatusta. Nyt olemme saaneet rakennettua tämän talon!” Nwe Kyi viittoo ylpeänä kohti upouutta puutaloaan.
”Olemme myös hankkineet 180 ankkaa. Munia myymällä tienaamme joka päivä vähintään 4 000 kyatia. Haaveenani on avata oma ruokakauppa lähiaikoina. Mikä tärkeintä, nuorin tyttäreni on nyt koulussa seitsemännellä luokalla.”
Perheen vanhemmat lapset eivät voineet käydä koulua, koska heidän täytyi auttaa perheen toimeentulossa.
”Nuorimmaisemme koulunkäyntiä voimme kuitenkin tukea vaikeuksitta. Vain koulutus voi pelastaa lapsemme köyhyydeltä”, Nwe Kyi sanoo.
”Nyt osaan suojella omia ja lasteni tyttäriä”
Naisten Pankki paitsi tarjosi Nwe Kyille uuden toimeentulon, myös antoi hänelle koulutusta ja opetti hänelle uusia taitoja.
”En koskaan uskonut, että minulle voisi käydä niin hyvin.”
Nwe Kyi tyttärensä ja kolmen tyttärentyttären kanssa.
Nwe Kyin suosikkikoulutuksiin kuuluvat Naisten Pankin järjestämät koulutukset luonnonkatastrofien hallinnasta ja niihin valmistautumisesta, äitiyshuollosta ja lasten terveydestä.
Erityisenä suosikkina Nwe Kyi mainitsee ihmiskaupan torjuntaa koskevan koulutuksen, jonka järjestettiin paikallisen poliisin, Naisten Pankin ja sen paikallisen kumppanin LWF:n voimin.
”Nargis-hirmumyrskyn jälkeen olin aina huolissani, jos näin kylässämme vieraita ihmisiä. Kuulimme, että ihmiskauppiaat kulkivat kylästä toiseen ja yrittivät vikitellä nuoria naisia mukaansa lupaillen heille suuria palkkoja. Koulutusten ansiosta osaan kuitenkin suojella omia tyttäriäni ja lasteni tyttäriä.”
Teksti: Khin Moe Moe Aung
Kuva: Myo Thame / c4dm ltd Myanmar
Nwe Kyi ja hänen 180 ankkaansa.