Nämä naiset eivät enää vaikene: kylään saatiin sairaanhoitaja ja perheet nousivat köyhyydestä

Hsar Oh Chaungin kylän naisten ryhmälaisiä. Metallisessa laatikossa säilytetään rahoja.

Naisten Pankki tukee yrittäjänaisia Myanmarin jokisuiston pienissä kylissä. Naisten taloudellinen asema on parantunut, mutta työn tärkein tulos liittyy muuhun kuin rahaan.

Burmalainen Aye Aye Maw, 39, on ammatiltaan ompelija. Sen huomaa. Vaikka kaikilla Hsar Oh Chaungin kylän naisryhmän jäsenillä on kauniit ja värikkäät perinteiset myanmarilaiset vaatteet, pusero ja pitkä hame, on Maw parhaiten puettu täydellisesti istuvassa violetissa paidassa ja kukkakuvioisessa hameessa.

Hsar Oh Chaungin kylä naisryhmä toimii suomalaisen vapaaehtoisverkoston Naisten Pankin tuella. Tulokset ovat hyviä.

Aye Aye Maw näyttää ompelemiaan vaatteita.

Maw on saanut Naisten Pankin tukemaa lisäkoulutusta vaatteiden suunnitteluun. Hänen kotonaan on iso kori täynnä kankaita. Ne ovat lähikylistä tulleita tilauksia, joita hän ei ole vielä ehtinyt toteuttaa. Bisnes pyörii nyt niin hyvin, että Maw on voinut palkata apulaisen.

Hän nauttii työstään, kun osaa suunnitella ja toteuttaa monenlaisia vaatteita, kuten perinteisiä ja länsimaisia miesten ja naisten vaatteita, juhlapukuja, koulupukuja, työpukuja ja lastenvaatteita.

Aye Aye Maw on yksinhuoltaja. Hänen miehensä kuoli, kun tytär Su Myat Pan, 14, oli kolmevuotias.

Naisten Pankin tukea annetaan erityisesti vaikeimmassa tilanteessa oleville naisille kuten leskille ja yksinhuoltajille.

”Äiti on minulle sekä isä että äiti”, Su sanoo.

Hän haluaa lääkäriksi tai ainakin sairaanhoitajaksi.

”Osaan minä ommellakin, äiti on opettanut. Mutta ei äiti koskaan käske minua ompelemaan, vaan neuvoo keskittymään opiskeluun.”

Kalastajalla ei varaa kalaan

Panin ja Mawn kotikylä sijaitsee Myanmarin Irrawaddy-joen suistoalueella, kolmen tunnin matkan päässä pääkaupungista Yangonista. Pieni kylä elää suuresta joesta. Kylän ohi lipuu veneitä, joissa on lastina kaikkea mahdollista: kuivattua kalaa ja katkarapuja myyntiin ja tuontitavarana riisisäkkejä, kookospähkinöitä, hedelmiä ja kukkia.

Veneestä astuu rantaan nuori mies, joka kantaa olallaan isoa keltaista kanisteria. Siinä on viiniä häitä varten.

Moni työskentelee kalastajana. Elanto on tiukassa kaikilla.

”Edes kalastajilla ei usein ole varaa syödä kalaa joka päivä”, naisryhmäläiset huomauttavat.

Arkena syödään usein riisiä höystettynä vihanneksilla ja maustettuna kalatahnalla.

Hsar Oh Chaung, kuten sadat samanlaiset pienet jokialueen kylät, kärsi pahasti, kun hirmumyrsky Nargis iski vuonna 2008. Kuusi ihmistä kuoli ja melkein kaikki kylän talot tuhoutuivat. Toipuminen on ollut hidasta, sillä täällä ei kenelläkään ole vakuutuksia, vaan elämää on jatkettu avustusjärjestöjen antaman hätäavun turvin.

Pukujen malleja Aye Aye Mawn kotona olevassa mallikirjassa.

Kylän suurin ongelma on vesipisteen puuttuminen. Juomavesi pitää ostaa naapurikylästä, jossa on kaivo. Naapurikylästä tulee joka päivä vesimyyjiä työntäen kärryjä täynnä vesikanistereita. Veden ostaminen ja kotiin kantaminen on usein lasten tehtävä. Sadevettä kerätään isoihin noin sadan litran saviruukkuihin, joita näkyy kaikkien pihoilla.

Naisten Pankin tukema naisten ryhmä on parantanut jäsentensä asemaa. Naiset ovat oppineet monia uusia taitoja, ja yhdessä säästetyillä rahoilla ja lainoilla on perustettu kauppoja ja kioskeja, ostettu veneitä, aloitettu saippuan valmistaminen ja myynti, kalojen kasvatus ja ruuan myynti.

Tärkein asia ei kuitenkaan ole ollut talouden parantuminen.

”Olemme saaneet lisää itseluottamusta naisten ryhmästä. Aiemmin emme olisi uskaltaneet mennä puhumaan poliisille tai viranomaisille”, naiset kertovat.

Myös aviomiehille on nyt helpompaa puhua ja osallistua päätöksentekoon omassa perheessä, kun ryhmässä on harjoiteltu puhumista ja oman kannan perustelemista.

Ääntä naisten puolesta

Ryhmä on saanut merkittävän voiton: se on pyytänyt viranomaisilta kylään sairaanhoitajaa ja pyyntö on kuultu. Lasten rokotusten ja vakavien sairastapausten takia ei pian enää tarvitse mennä naapurikylään, jonka sairaanhoitaja on vastannut yksin 2000 ihmisen terveydenhoidosta.

Nyein Nyein Aye ja kauppa, joka hän perusti Naisten Pankin lainalla.

Naiset ovat myös tehneet hakemuksen ryhmänsä virallisesta rekisteröinnistä, joka oikeuttaisi erilaisiin valtion tukiin.

Ryhmän 3-vuotispäivän juhlassa naiset esittivät näytelmän sukupuolirooleista ja naisten asemasta.

Myanmarin naisten päivänä he voittivat ensimmäisen palkinnon itse suunnittelemallaan näytelmällä, joka käsitteli naiskauppaa. Naisten huonompi asema lisää heidän riskiään joutua ihmiskaupan uhreiksi. Ihmiskauppa on ongelma sekä maan sisällä että iso riski maasta lähteville siirtotyölaisille. Naisia uhkaa pakkotyö ja prostituutioon pakottaminen.

Naisten asemasta naisilla onkin paljon sanottavaa.

Naisten asema Myanmarissa paranee vähitellen, kun pitkään suljettu valtio avautuu.

”Olemme ylpeitä, että Myanmarin johtajana on nyt nainen. Aung San Suu Kyi on esimerkki siitä, että nainen pystyy tekemään niitäkin töitä, joiden aiemmin ajateltiin kuuluvan vain miehille. Se on hyväksi Myanmarille.”

Aung San Suu Kyi on maan kansallissankarin, vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtaneen kenraali Aung Sanin tytär. Hän oli pitkään myös Myanmarin sotilashallintoa vastustaneen opposition johtohahmo. Sotilasjuntta vapautti Suu Kyin kotiarestista vuonna 2010 osana maan demokraattista uudistamisprosessia. Vuonna 2015 Myanmarissa pidettiin vapaat vaalit, joissa Suu Kyin johtama National League for Democracy (NLD) -puolue sai enemmistön parlamenttiin.

Maan perustuslain mukaan Suu Kyita ei voida nimittää presidentiksi, koska hänen kaksi poikaansa ovat Britannian kansalaisia, mutta häntä varten luotiin valtionkanslerin virka. Kansa rakastaa häntä, mutta moni on pettynyt siihen, miten hitaasti rauhanprosessi eri etnisten ryhmien ja hallituksen välillä on edennyt.

Armeijalla on edelleen osa parlamentti- ja ministeripaikoista ja turvallisuusjoukkojen johtajuus. Väkivaltaisuudet eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä ovat jatkuneet.

Sukupuoleen perustuvat normit ovat juurtuneet syvälle Myanmarin yhteiskuntaan. Maan sisäiset konfliktit ovat kasvattaneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää.

Naisten Pankki

  • suomalainen Naisten Pankki perustettu vuonna 2007
  • kerää varoja kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toi­meentuloa tukeviin hankkei­siin
  • hankkeet toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu
  • työtä 14 maassa, 3 mante­reella, 200 000 hyödynsaajaa
  • aktiivinen vapaaehtoisverkosto toimii yli 40 paikkakunnalla Suomessa

Naisryhmän naistenkin mukaan suunta Myanmarissa on nyt kuitenkin kohti vastuun ottamista ja yhteistyötä. Sen myötä myös naisten tilanne on muuttumassa.

”Muutosta ei tapahdu kaikkialla niin nopeasti, kuin niissä kylissä, joissa toimii naisten ryhmiä, mutta tapahtuu joka tapauksessa.”

Nykyään naisia pitää kuulla, kun tehdään kylien kehitysstrategioita. Naiset voivat toimia kylien hallinnossa, ja perustaa omia yrityksiä.

Säästöön kolme euroa kuussa

Vierailijoita kiinnostaisi vielä tietää yksi asia. Missä se teidän pankki on, kysymme. Ryhmän rahastonhoitaja lähtee hakemaan pankkia ja tuo hetken kuluttua nähtäväksi ison lukollisen peltilaatikon.

Siinä se nyt on, naisten pankki! Siihen on saatu alkupääomana kaksi miljoonaa Myanmarin kyatia eli noin 1300 euroa. Kaikki muu on säästetty itse, alkuun kolme euroa kuussa per jäsen.

Naiset esittelevät innolla myös ryhmän tilikirjaa. Kirjanpitoon on saatu koulutusta ja se on hoidettu huolella.

Naiset kertovat ryhmän toiminnasta innostuneesti, tulkkauksen aikana keskenään vitsaillen.  Ryhmän ja toinen toistensa ansiosta heillä ja heidän lapsillaan on suunnitelmat ja toivoa tulevasta.

Myanmarissa on 28 Naisten Pankin tukemaa naisten ryhmää 22 kylässä. Niissä on 388 jäsentä, joista kaksi miehiä.

Teksti ja kuvat: Ulla Kärki