Vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin lähettävä Suomen EAPPI-ohjelma on huolestunut Israelin esittämistä aikeista liittää Länsirannan alueita itseensä.
Israel on viemässä parlamentin käsittelyyn 1. heinäkuuta siirtokunta-alueiden sekä Jordanlaakson liittämisen Israeliin. Alueet kattavat noin 30 prosenttia nykyisestä Länsirannasta. Alueliitokset ovat osa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelmaa, joka julkaistiin alkuvuodesta.
Nyt esitettyjen alueiden liittäminen Israeliin vesittäisi toiveet rauhan solmimisesta Israelin ja Palestiinan välille sekä haastaisi kansainvälistä yhteistyötä ohjaavien periaatteiden, kuten YK:n peruskirjan, lainmukaisuuden. Alueliitoksilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kansainvälisille suhteille laajemminkin.
Suomen Eappi-ohjelma on huolestunut alueliitosten mahdollisista seurauksista israelilaisten ja palestiinalaisten elämään, joka uhkaa vain vaikeutua.
”Pelkään alueliitosten tappavan alueen elinvoimaisuuden. Asun Betlehemin lähellä Beit Jalassa [Palestiinan hallinnon alaisella] A-alueella, mutta tämä ravintola ja maani ovat [Israelin hallinnoimalla] C-alueella. Pääsenkö ensi kuussa vielä kulkemaan edes takaisin? On hermostuttavaa odottaa tietoa, miten kulkeminen maiden, kodin ja perheen välillä onnistuu jatkossa. Beit Jala on tiheään asuttua aluetta, ja olemme riippuvaisia C-alueen maatalousmaistamme ja oliivipuistamme”, kertoo palestiinalainen kristitty Abu Issa.
Jos kansainvälinen yhteisö antaa liittämiselle hiljaisen hyväksyntänsä, se rapauttaa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, jolla on ratkaiseva merkitys Euroopan ja koko maailman vakaudelle ja turvallisuudelle.
Israel-Palestiina-konfliktin ratkaisun tulee perustua tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.
Euroopan tulee ottaa johtava rooli kansainvälisten toimijoiden yhteen tuomiseksi, jotta Israelin aikomat alueliitokset voidaan estää ja turvata oikeudenmukaisuuteen perustuvan ratkaisumallin edistäminen.
Palestiinalaisalueilla maanviljely on naisten tärkeimpiä toimeentulon lähteitä ja nuorille tie koulutukseen. Ennen Ulkomaanavun hanketta Deir Balloutin asukkaat olivat epätoivon partaalla.
Kurkkuja, okraa, tomaatteja, kurpitsoja, sipulia ja runsaasti viljaa. Pellot levittäytyvät pitkän matkan vasemmalle ja oikealle Deir Balloutin kylään johtavalta asvalttitieltä. Aasi vinkuu 48-vuotiaan Ibtisam Musan naapurin pihalla. Kello on kohta 11 ja tähän aikaan hän valmistaa yleensä ruokaa.
”Normaalisti olen pellolla kello 6 ja 10 välillä aamulla ja 17 ja 20 välillä illalla. Näin pilvisessä säässä auringonpaahde ei kuitenkaan vaivaa”, Musa kertoo samalla, kun hän kitkee rikkaruohoja.
Deir Balloutia kutsutaan 65 000 asukkaan Salfitin maakunnan vilja-aitaksi. Sadon lisäksi viljelijät valmistavat myyntiin muun muassa couscousia, hunajaa, oliiviöljyä, juustoa ja za’atari-mausteseosta.
Tuotteista tärkein on silti pitkämeloni, jota paikalliset kutsuvat käärmekurkuksi. Musan mukaan kaikki tuntevat Deir Balloutin käärmekurkuista, ja kasvin kunniaksi kylä järjestää vuosittain festivaalin.
”Ajattelimme tulevaisuudessa kokeilla myös lääkeyrttien viljelyä”, Musa kertoo.
Deir Ballout tunnetaan Salfitin maakunnan vilja-aittana. Kylään johtavan tien molemmin puolin on 1,2 neliökilometriä peltoja. Kuva Tatu Blomqvist
Vuosiin viljelijät eivät voineet haaveilla tulevasta. Ennen vuonna 2015 alkanutta yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa kyläläiset olivat epätoivoisia. Villisiat olivat levittäytyneet alueelle eikä kestänyt kauaa ennen kuin tuhoutuneet sadot uhkasivat viedä asukkailta työn ja omavaraisen ruokatuotannon.
”Villisiat tuhosivat lähes kaiken. Moni luopui viljelystä ja lähti muiden töiden perään”, hän sanoi.
Ongelmasta kärsivät ensi kädessä naiset, joiden vastuulla suurin osa palestiinalaisalueiden maanviljelystä on. Musa on mukana 21 hengen osuuskunnassa, jossa lähes kaikki ovat naisia. Hänen tulonsa romahtivat yli 7 000 eurosta vuodessa noin 1 200 euroon.
Ongelman ratkaisemiseksi kyläläiset pystyttivät Ulkomaanavun tuella aidan peltojen ympärille viime kesänä. Viljelijät palasivat, ja nyt vuotta myöhemmin sato on selvinnyt villisioilta. Musan tulot ovat palautumassa ennalleen. Hän kehuu myös itse työtä sen vaikutuksesta 5 000 asukkaan kyläyhteisöön.
”Aidan rakentaminen tehtiin vapaaehtoistyönä. Onnistuminen on tehnyt vapaaehtoistyöstä suositumpaa koko yhteisössä ja lisännyt tuottavuuttamme”, Musa sanoo.
Tuloillaan Musa on kustantanut lastensa koulutuksen. Hänellä on kaksi poikaa ja kuusi tytärtä. Lapsista kaksi on valmistunut insinööreiksi, yksi asianajajaksi ja yksi opettajaksi.
Musa on raatanut lastensa koulutuksen eteen ja siksi kyläläiset kutsuvat häntä rautanaiseksi.
”Lastemme koulutustaso on korkea. Deir Balloutissa on kasvanut lääkäreitä, suurlähettiläitä ja kansanedustajia sekä tänne että ulkomaille. Kaikki lannistumattoman työmme ansiosta.”
Teksti: Erik Nyström, Kuvat: Tatu Blomqvist
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Deir Balloutin kylää aidan rakentamisessa. Aidan ansiosta maanviljelijöiden tulot ovat palautumassa ennalleen. Kuva: Tatu Blomqvist
Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Lähi-idässä tästä.