KUA myöntää 220 000 euroa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan perheiden auttamiseksi
Nainen kantoi lasta sylissään Länsirannalla sijaitsevassa Jeninin kaupungissa marraskuun lopulla. KUVA: LEHTIKUVA/Nasser Ishtayeh/SOPA Images/Sipa
Katastrofi Gazassa on heikentänyt humanitaarista tilannetta myös muilla palestiinalaisalueilla. Kirkon Ulkomaanavun työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla painottaa psykososiaalista tukea, lasten suojelua humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien kouluttamista etäopetusta varten.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) myöntää katastrofirahastostaan 220 000 euroa sodasta kärsivien perheiden auttamiseen Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla. Työ keskittyy psykososiaaliseen tukeen, lasten suojeluun humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien etäopetustaitoihin. Lisäksi KUA pyrkii tukemaan niitä perheitä, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa kriisin vuoksi.
“Gazan erittäin haastavan tilanteen ohella myös perheet Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kärsivät voimakkaasta humanitaarisesta kriisistä. Alueen väkivaltaisuuksien myötä lapset ovat traumatisoituneita ja pelokkaita. Henkinen kuorma on iso”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Humanitaarinen tilanne palestiinalaisalueilla on heikentynyt voimakkaasti 7.10.2023 alkaen, jolloin terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin ja otti panttivankeja. Sittemmin Israel on hyökännyt Gazaan sekä ilma- että maateitse.
Vaikea tilanne Gazan kaistaleella vaikuttaa perheiden elämään myös Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Palestiinalaisten pakkosiirrot, heihin kohdistuva väkivalta ja kotien tuhoaminen ovat lisääntyneet merkittävästi. Palestiinalaisalueiden rajat ovat suljettuja, minkä myötä moni perhe on menettänyt toimeentulonsa, eivätkä tavarat liiku rajojen yli entiseen tapaan.
Työ pureutuu lasten ja perheiden psykososiaaliseen hyvinvointiin
Kirkon Ulkomaanapu on toiminut Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa jo vuosia laadukkaan ja yhdenvertaisen koulutukseen parissa. Sota on vaikuttanut voimakkaasti lasten mahdollisuuksiin käydä koulua ja elää turvallista arkea.
“Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kriisi on johtanut siihen, etteivät lapset pääse kouluihin tai heidän koulutiensä on turvaton. Alueen koulut ovat siirtyneet joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi etäopetukseen. Lasten mahdollisuudet oppia ovat heikentyneet. Sen vuoksi opettajia pitää tukea etäopetuksen järjestämisessä”, Bergholm painottaa.
Kirkon Ulkomaanavun ja sen paikallisten kumppanijärjestöjen tavoitteena on tukea lasten psykososiaalista hyvinvointia kriisin keskellä. Kriiseissä koulu on luonteva paikka koota yhteisö yhteen ja käsitellä traumoja. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin opettajat saavat tukea paitsi etäopetuksen järjestämiseen myös siihen, miten he voivat opettaa ja kohdata traumatisoituneita lapsia uudessa tilanteessa.
Koulutukset järjestetään yhteistyössä paikallisten ammattilaisten ja suomalaisten Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisten kanssa.
KUA etsii jatkuvasti uusia keinoja auttaa
Kirkon Ulkomaanapu lähetti lokakuun lopussa humanitaarisen avun asiantuntijaan Lähi-itään keräämään tietoa siitä, miten järjestö voisi parhaiten auttaa hädänalaisia ihmisiä. Kirkon Ulkomaanapu ei toistaiseksi toimi Gazassa.
”Gazan tilanteesta on ollut erittäin vaikeaa saada tietoa, ja vain muutamat järjestöt ovat voineet toimittaa apua Gazaan. Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on myös tulevaisuudessa tehostaa avustustyötämme turvallisesti siten, että voimme varmistaa avun tavoittavan kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset”, kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen sanoo.
Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. YK:n humanitaarisen järjestön (OCHA) välittämien Gazan viranomaistietojen mukaan jopa 15 000 siviiliä on menehtynyt sodan aikana. Gazan 2,2 miljoonasta asukkaasta 1,8 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa ja lähtemään alueen sisäiseksi pakolaiseksi.
Lahjoittamalla voit auttaa
Kirkon Ulkomaanapu on avannut hätäapukeräyksen, jonka avulla helpotetaan lasten koulunkäynnin jatkumista Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Keräykseen voi osallistua: • Verkkosivuillamme • MobilePaylla numeroon 85404 • Tilisiirrolla tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 8170
Mediapyynnöt ja -tiedustelut:
Maajohtaja Sabina Bergholm, sabina.bergholm@kua.fi, +358 40 669 3930 Kansainvälisen työn johtaja Marja Jörgensen, marja.jorgensen@kua.fi, +358 50 567 0464 Viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen, ulriikka.myohanen@kua.fi, +358 50 576 7948
Kuvateksti: Yli 1,5 miljoonan ihmisen arvioitiin joutuneen jättämään sotatoimien vuoksi kotinsa Gazan kaistaleella marraskuun puoliväliin mennessä. KUVA: Sipa Press/Lehtikuva/Apaimages/Sipa
Ihmisoikeusloukkausten ja väkivallan määrä kasvoi lokakuun alun jälkeen voimakkaasti myös KUA:n toiminta-alueilla Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa.
LOKAKUUN ALUSSA kiihtynyt konflikti Gazan ja Israelin alueilla on aiheuttanut mittavan humanitaarisen kriisin. Kirkon Ulkomaanapu lähetti lokakuun lopulla asiantuntijan alueelle selvittämään humanitaarisen avustustyön aloittamista palestiinalaisalueilla. Osana tukea KUA on selvittänyt kumppanijärjestönsä kanssa myös psyko- sosiaalisen tuen antamista konfliktista kärsiville lapsille.
KUA:n nimeämä henkilö aloitti selvitystyönsä Egyptin pääkaupungissa Kairossa, jossa toimii useita YK:n alaisia ja muita, erityisesti Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen kannalta oleellisia avustusjärjestöjä.
”Alueelle sijoitettavan asiantuntijan tehtävänä on selvittää humanitaarisen avun tarvetta, pakolaistilannetta ja tuottaa meille tietoa siitä, miten voimme parhaiten ja tehokkaimmin auttaa hädänalaisia ihmisiä, kertoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
”Olemme kaikkien kriisien koskettamien ihmisten puolella, olivat he sitten missä tahansa. Arvoihimme kuuluu puolueettomuus ja avun ja toivon saattaminen niille ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, sanoo humanitaarisen avun päällikkö Jan De Waegemaeker.
Myös Lansirannan tilanne hälyttävä
KUA on työskennellyt pitkään Länsirannalla opetussektorin kehittämisen parissa. KUA on myös tänä vuonna tarjonnut Itä-Jerusalemissa syrjäytymisvaarassa oleville palestiinalaislapsille psykososiaalista ja oppimiseen painottuvaa tukea ja Israelissa teini-ikäisille vuorovaikutuskoulutusta.
Alueellinen maajohtaja Sabina Bergholm kuvaili tilanteen kiristyneen lokakuun tapahtumien seurauksena myös KUA:n ohjelma-alueilla Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. KUA evakuoi alueella työskennelleet suomalaiset vapaaehtoisensa lokakuun alkupuolella.
”Lapset ovat koko alueella peloissaan ja kärsivät. He ovat huolissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Länsirannalla ihmisoikeusloukkausten määrä on kasvanut lokakuun alun jälkeen”, Bergholm sanoo.
Väkivallan kiihtymisen, lasten koulunkäyntiäkin vaikeuttavien liikkumisrajoitusten ja pelon ja pakkosiirtojen uhan myötä KUA painottaa työtään vahvemmin psyko- sosiaaliseen tukeen, jota tarjotaan lapsille ja nuorille osana koulunkäyntiä.
”Tuen saaminen on kaikille lapsille konfliktien keskellä äärimmäisen tärkeää. Koulu ja koulun kaltaiset toiminnot ovat heille turvapaikka, jossa he saavat leikkiä ja keskustella turvallisten aikuisten kanssa”, Bergholm sanoo.
Kirkon Ulkomaanapu selvittää humanitaarisen avustustyön aloittamista palestiinalaisalueilla
Päätöksen taustalla on Egyptin torstainen ilmoitus avata Rafahin rajanylityspiste humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazaan.
KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) lähettää humanitaarisen hätäavun asiantuntijan selvittämään avustustyön toimittamisen mahdollisuuksia palestiinalaisalueilla. KUA:n nimeämä henkilö aloittaa selvitystyön Egyptin pääkaupungissa Kairossa, jossa toimii useita YK:n alaisia ja muita, erityisesti Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamisen kannalta, oleellisia avustusjärjestöjä.
KUA:n päätöksen taustalla on Egyptin torstainen ilmoitus avata Rafahin rajanylityspiste humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazaan.
”Alueelle sijoitettavan asiantuntijan tehtävänä on selvittää humanitaarisen avun tarvetta, pakolaistilannetta ja tuottaa meille tietoa siitä, miten voimme parhaiten ja tehokkaimmin auttaa hädänalaisia ihmisiä, sanoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin humanitaarisen avun järjestö, joka on perustettu vuonna 1947. Toimimme tällä hetkellä 12 maassa siellä, missä hätä on suurin. KUA työskentelee Länsirannalla opetussektorin kehittämisen parissa, tarjoaa Itä-Jerusalemissa syrjäytymisvaarassa oleville palestiinalaislapsille iltapäivätoimintaa ja Israelissa teini-ikäisille keskustelutyökaluja.
KUAn vapaaehtoiset poistuneet Länsirannalta turvallisuustilanteen vuoksi – työ koulutuksen parissa jatkuu
Kirkon Ulkomaanavun työhön koulutussektorilla Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa kuuluu myös psykososiaalisen tuen järjestäminen lapsille ja kouluhenkilökunnalle. KUVA: Kirkon Ulkomaanapu
Kirkon Ulkomaanapu pitää tärkeänä, että työ palestiinalaisalueilla ja Israelissa jatkuu kriisistä huolimatta.
LÄNSIRANNALLA JA ITÄ-JERUSALEMISSA työskennelleet Kirkon Ulkomaanavun suomalaiset vapaaehtoiset ovat poistuneet alueelta tiistaina 10.10. Syynä poistumiselle on Israelin ja palestiinalaisalueiden heikentynyt turvallisuustilanne sen jälkeen, kun Hamas aloitti sotilaallisen eskalaation ja Israel on vastannut pommittamalla saarrettua Gazaa.
Kirkon Ulkomaanavulla oli Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa viisi vapaaehtoista Eappi-ihmisoikeustarkkailijaa ja kolme Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoista. Päätös alueelta poistumisesta tehtiin yhdessä Kirkon Ulkomaanavun turvallisuustiimin ja johtoryhmän kanssa.
“Kaikki vapaaehtoisemme voivat hyvin ja ovat kertoneet meille olevansa tyytyväisiä Kirkon Ulkomaanavun tekemään järjestelyyn”, kertoo KUAn vapaaehtoistyön päällikkö Sabina Bergholm.
Työ jatkuu ja saa mahdollisesti uusia muotoja
Kirkon Ulkomaanapu toivoo, että väkivaltaisuudet miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Israelissa loppuvat välittömästi. KUA peräänkuuluttaa myös humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien toteutumista alueella. Siviiliväestöön kohdistuva väkivalta on aina väärin, ja humanitaarisen lain mukaisesti siviilejä on suojeltava, kunnioitettava ja kohdeltava inhimillisesti.
Kirkon Ulkomaanapu pitää tärkeänä, että työ palestiinalaisalueilla ja Israelissa jatkuu kriisistä huolimatta. Työn loppumisen seuraukset heikentäisivät kriisistä kärsivien siviilien elämää entisestään.
Kirkon Ulkomaanavun työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla keskittyy laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen tukemiseen. Työ jatkuu mahdollisuuksien mukaan, koska koulutus ja koulunkäyminen on tärkeää myös kriisitilanteissa. Koulu tarjoaa rutiineja lasten ja nuorten elämään, ja epävarmoina aikoina opettajat ovat oppilaille tärkeitä, turvallisia aikuisia. Kirkon Ulkomaanavun työhön koulutussektorilla kuuluu myös psykososiaalisen tuen järjestäminen lapsille ja kouluhenkilökunnalle.
“Maatoimistomme työ jatkuu paikallisten työntekijöidemme ja kumppanijärjestöjemme voimin. Jatkamme työtä koulutussektorilla ja keskitymme näinä haastavina aikoina erityisesti psykososiaaliseen tukeen”, Bergholm kertoo.
KUA on jatkuvassa yhteydessä paikallisiin työntekijöihinsä ja seuraa tarkasti turvallisuustilanteen kehittymistä alueella. Selvityksessä on myös, voisiko alueelta poistuneiden vapaaehtoisten asiantuntijoiden työ jatkua etäyhteyksin. Opettajat ilman rajoja –verkostolla on hyviä kokemuksia korona-aikana luoduista malleista, joissa etäyhteydet osoittautuivat tärkeiksi työkaluiksi yhteistyössä.
Vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin lähettävä Suomen EAPPI-ohjelma on huolestunut Israelin esittämistä aikeista liittää Länsirannan alueita itseensä.
Israel on viemässä parlamentin käsittelyyn 1. heinäkuuta siirtokunta-alueiden sekä Jordanlaakson liittämisen Israeliin. Alueet kattavat noin 30 prosenttia nykyisestä Länsirannasta. Alueliitokset ovat osa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelmaa, joka julkaistiin alkuvuodesta.
Nyt esitettyjen alueiden liittäminen Israeliin vesittäisi toiveet rauhan solmimisesta Israelin ja Palestiinan välille sekä haastaisi kansainvälistä yhteistyötä ohjaavien periaatteiden, kuten YK:n peruskirjan, lainmukaisuuden. Alueliitoksilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kansainvälisille suhteille laajemminkin.
Suomen Eappi-ohjelma on huolestunut alueliitosten mahdollisista seurauksista israelilaisten ja palestiinalaisten elämään, joka uhkaa vain vaikeutua.
”Pelkään alueliitosten tappavan alueen elinvoimaisuuden. Asun Betlehemin lähellä Beit Jalassa [Palestiinan hallinnon alaisella] A-alueella, mutta tämä ravintola ja maani ovat [Israelin hallinnoimalla] C-alueella. Pääsenkö ensi kuussa vielä kulkemaan edes takaisin? On hermostuttavaa odottaa tietoa, miten kulkeminen maiden, kodin ja perheen välillä onnistuu jatkossa. Beit Jala on tiheään asuttua aluetta, ja olemme riippuvaisia C-alueen maatalousmaistamme ja oliivipuistamme”, kertoo palestiinalainen kristitty Abu Issa.
Jos kansainvälinen yhteisö antaa liittämiselle hiljaisen hyväksyntänsä, se rapauttaa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, jolla on ratkaiseva merkitys Euroopan ja koko maailman vakaudelle ja turvallisuudelle.
Israel-Palestiina-konfliktin ratkaisun tulee perustua tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.
Euroopan tulee ottaa johtava rooli kansainvälisten toimijoiden yhteen tuomiseksi, jotta Israelin aikomat alueliitokset voidaan estää ja turvata oikeudenmukaisuuteen perustuvan ratkaisumallin edistäminen.
Palestiinalaisalueilla maanviljely on naisten tärkeimpiä toimeentulon lähteitä ja nuorille tie koulutukseen. Ennen Ulkomaanavun hanketta Deir Balloutin asukkaat olivat epätoivon partaalla.
Kurkkuja, okraa, tomaatteja, kurpitsoja, sipulia ja runsaasti viljaa. Pellot levittäytyvät pitkän matkan vasemmalle ja oikealle Deir Balloutin kylään johtavalta asvalttitieltä. Aasi vinkuu 48-vuotiaan Ibtisam Musan naapurin pihalla. Kello on kohta 11 ja tähän aikaan hän valmistaa yleensä ruokaa.
”Normaalisti olen pellolla kello 6 ja 10 välillä aamulla ja 17 ja 20 välillä illalla. Näin pilvisessä säässä auringonpaahde ei kuitenkaan vaivaa”, Musa kertoo samalla, kun hän kitkee rikkaruohoja.
Deir Balloutia kutsutaan 65 000 asukkaan Salfitin maakunnan vilja-aitaksi. Sadon lisäksi viljelijät valmistavat myyntiin muun muassa couscousia, hunajaa, oliiviöljyä, juustoa ja za’atari-mausteseosta.
Tuotteista tärkein on silti pitkämeloni, jota paikalliset kutsuvat käärmekurkuksi. Musan mukaan kaikki tuntevat Deir Balloutin käärmekurkuista, ja kasvin kunniaksi kylä järjestää vuosittain festivaalin.
”Ajattelimme tulevaisuudessa kokeilla myös lääkeyrttien viljelyä”, Musa kertoo.
Deir Ballout tunnetaan Salfitin maakunnan vilja-aittana. Kylään johtavan tien molemmin puolin on 1,2 neliökilometriä peltoja. Kuva Tatu Blomqvist
Vuosiin viljelijät eivät voineet haaveilla tulevasta. Ennen vuonna 2015 alkanutta yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa kyläläiset olivat epätoivoisia. Villisiat olivat levittäytyneet alueelle eikä kestänyt kauaa ennen kuin tuhoutuneet sadot uhkasivat viedä asukkailta työn ja omavaraisen ruokatuotannon.
”Villisiat tuhosivat lähes kaiken. Moni luopui viljelystä ja lähti muiden töiden perään”, hän sanoi.
Ongelmasta kärsivät ensi kädessä naiset, joiden vastuulla suurin osa palestiinalaisalueiden maanviljelystä on. Musa on mukana 21 hengen osuuskunnassa, jossa lähes kaikki ovat naisia. Hänen tulonsa romahtivat yli 7 000 eurosta vuodessa noin 1 200 euroon.
Ongelman ratkaisemiseksi kyläläiset pystyttivät Ulkomaanavun tuella aidan peltojen ympärille viime kesänä. Viljelijät palasivat, ja nyt vuotta myöhemmin sato on selvinnyt villisioilta. Musan tulot ovat palautumassa ennalleen. Hän kehuu myös itse työtä sen vaikutuksesta 5 000 asukkaan kyläyhteisöön.
”Aidan rakentaminen tehtiin vapaaehtoistyönä. Onnistuminen on tehnyt vapaaehtoistyöstä suositumpaa koko yhteisössä ja lisännyt tuottavuuttamme”, Musa sanoo.
Tuloillaan Musa on kustantanut lastensa koulutuksen. Hänellä on kaksi poikaa ja kuusi tytärtä. Lapsista kaksi on valmistunut insinööreiksi, yksi asianajajaksi ja yksi opettajaksi.
Musa on raatanut lastensa koulutuksen eteen ja siksi kyläläiset kutsuvat häntä rautanaiseksi.
”Lastemme koulutustaso on korkea. Deir Balloutissa on kasvanut lääkäreitä, suurlähettiläitä ja kansanedustajia sekä tänne että ulkomaille. Kaikki lannistumattoman työmme ansiosta.”
Teksti: Erik Nyström, Kuvat: Tatu Blomqvist
Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Deir Balloutin kylää aidan rakentamisessa. Aidan ansiosta maanviljelijöiden tulot ovat palautumassa ennalleen. Kuva: Tatu Blomqvist
Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Lähi-idässä tästä.
