Viestinnän merkitys kasvaa

Lahjoittajamme ja rahoittajamme haluavat tietää, että heidän antamansa apu menee perille, ja että tekemästämme työstä myös viestitään tehokkaasti. Viestinnän merkitys kasvaa samalla kun työmme laajenee. Alla esimerkki reportaasimatkasta Jordaniaan syksyllä 2018.

Pieni suklaapuoti, luomuvihanneksia ja entisöintiä – suomalaisella yrittäjäkoulutuksella uusia alkuja Jordaniassa

Taimet kasvavat muovisissa mukeissa, jotka on upotettu muoviputkiin. Pumppu kierrättää vettä 15 minuutin ajan kerran kahdessa tunnissa. Tasakatolla kasvaa tomaattia, vesimelonia, kurkkua, paprikaa, mansikkaa ja kukkia. Pressut suojaavat ruukkuja liialta auringolta.

Kattopuutarha on Ibrahim Milhemin, 45, rakentama vesiviljelmän prototyyppi Irbidissä, Jordanian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Insinööriksi opiskellut Ibrahim työskenteli aiemmin lannoite- ja sementtiyrityksissä. Hänen jäätyään työttömäksi seitsenlapsisen perheen elämä muuttui ja he menettivät muun muassa talonsa.

”Rakastan kasveja ja puita ja niiden istuttamista”, kertoo Ibrahim.

Olohuoneen seinät Ibrahimin veljen talossa, jossa perhe nyt asuu, ovat täynnä maalausta harrastavan Ibrahimin tauluja, joista useimmat esittävät puita ja kasveja.

Viljelysten kastelu on kuitenkin kallista, sillä vedestä on Jordaniassa pula. Ibrahim ryhtyi ratkomaan ongelmaa ja löysi netistä tietoa vesiviljelystä. Samoihin aikoihin hän sai kuulla Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta. Koulutuksen avulla idea omasta yrityksestä tarkentui. Lisäksi hän oppi markkinointia, josta hänellä ei ollut kokemusta.

Vesiviljely on Jordaniassa aivan uutta, mutta neuvokas Ibrahim rakensi veljensä talon katolle oman prototyypin, jota hän aikoo nyt lähteä kehittämään ja laajentamaan. Vesiviljely säästää noin 80 prosenttia vettä verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.

”En aluksi uskonut sitä, mutta sitten kokeilin ja totta se on”, sanoo Ibrahim, joka opiskelee jatkuvasti lisää ja oppii kokeilemalla. Tavoitteena on luomuvihanneksia tuottava puutarha, jonne asiakkaat ovat tervetulleita itse poimimaan omat vihanneksensa.

Jordanian työttömyysaste on yli 18 prosenttia, ja se on vielä huomattavasti paljon korkeampi naisten ja nuorten kohdalla. 9,5 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista vuoden 2011 jälkeen. Se on Libanonin jälkeen toiseksi eniten väkilukuun nähden. Suurin osa on paossa naapurimaa Syyrian jo vuosia jatkunutta sotaa.

KUA järjesti vuosina 2017–2018 yhdessä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa tiiviitä yrittäjäkoulutuksia pakolaisille ja heikommassa asemassa oleville jordanialaisille. Kahden kuukauden koulutusjakson jälkeen osallistujat saivat mentorointia ja pienen starttirahan.

Koulutuksiin osallistui 55 henkilöä ja tähän mennessä he ovat perustaneet yhteensä 49 yritystä, joista osa työllistää jo muitakin. Yrityksen perustaneista yli puolet on naisia ja kymmenen prosenttia vammaisia.

Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma´a ja Hussam perustivat kukkkaupan.

Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma’a ja Hussam oppivat yrittäjyyskurssilla muun muassa markkinointia, taloussuunnittelua ja asiakaspalvelua. He ovat perustamassa kortteliinsa kukkakauppaa.

”Kehitämme taulutelevision kautta toimivaa sovellusta, jonka avulla voimme keskustella asiakkaidemme kanssa, sillä Jordaniassa on todella vähän viittomakielen tulkkeja”, kertoo Asma’a.

”Voimme samalla tehdä asennekasvatusta ja nostaa esiin kuurojen asemaa yhteiskunnassa.”

Asma’a ja Hussam ovat molemmat korkeasti koulutettuja. CV:n perusteella molemmat on monesti kutsuttu työhaastatteluun, mutta kuurous on estänyt työpaikan saannin.

Kaupunginosan ensimmäinen kukkakauppa on jo kauniiksi sisustettu avajaisia varten.

Vain tuoreet kukat on haettava tukusta.

Suklaamakeiskauppias Rana Abu Atta.

Rana Abu Attaa, 23, harmittaa, vaikka emme sitä hymyn ja naurun seasta ilman tulkkia olisi huomanneet. Aikatauluhaasteiden vuoksi olemme tulleet tapaamaan häntä päivää aiemmin kuin alun perin sovittiin, eikä hän ole ehtinyt täyttää vitriinin hyllyjä taidokkaimmilla suklaillaan.

Hyllyt, ja kohta myös vatsamme, ovat silti täynnä herkullisia jälkiruokia ja makeisia, joita lastataan eteemme maistettaviksi.

Rana joutui keskeyttämään taloushallinnon opintonsa perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Hän halusi tehdä jotakin auttaakseen perhettään. Rana päätti aloittaa suklaamakeisten valmistuksen. Idean hän sai Facebookissa näkemästään videosta. Siitä heräsi halu oppia enemmän ja hän etsi YouTubesta lisää videoita.

Vaikka makeisten valmistus näytti hauskalta, Rana totesi, ettei se aina ole helppoa. Hän jatkoi yrittämistä ja julkaisi itsekin Facebookissa videon tekemistään makeisista. Siitä pidettiin ja hän alkoi saada tilauksia.

Rana huomasi ilmoituksen KUA:n järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta, haki kurssille ja tuli valituksi. Nyt Ranalla on kauppa ja yksi työntekijä. Pankkilaina kauppaa varten on äidin nimissä, joka on tukenut tytärtään yrityksen perustamisessa.

Suklaan ja jälkiruokien valmistus tapahtuu yhä perheen kotona, ja haaveena onkinlaajentaa isompaan liiketilaan, jossa olisi myös iso keittiö. ”Oma liiketila on lisännyt ihmisten luottamusta tuotteisiini. He ajattelevat, että jos minulla on itseluottamusta avata oma kauppa, tuotteiden täytyy olla hyviä. Tulot ovat kasvaneet kaupan avaamisen jälkeen”, Rana kertoo.