Usein kysytyt
kysymykset

Useinkysytytkysymykset

1. Miten Kirkon Ulkomaanapu toimii?

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa tehtäväänsä osana kirkkojen kansainvälistä ja ekumeenista verkostoa. Hallinnollisesti Kirkon Ulkomaanapu on säätiö, jonka puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee kirkkohallituksen täysistunto.

Kirkon Ulkomaanapu kuuluu kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun järjestöjen yhteenliittymään, ACT-allianssiin, joka muodostaa yhden maailman suurimmista avustusorganisaatioista. ACTin kokonaisvolyymi on 1,5 miljardia euroa vuodessa ja sillä on toimintaa 140 maassa.

Kirkollisten kumppaneiden lisäksi Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa hankkeitaan itse ja muiden paikallisten organisaatioiden kanssa. Kirkon Ulkomaanavulla on maatoimistot Etelä-Sudanissa, Kambodžassa, Keniassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Myanmarissa, Nepalissa, Somaliassa ja Ugandassa sekä alueellinen toimisto Jordaniassa. Myös Yhdysvalloissa on toimisto vaikuttamistyötä ja varainhankintaa varten.

Kansainväliset ekumeeniset järjestöt Kirkkojen maailmanneuvosto ja Luterilainen maailmanliitto (LML) ovat Kirkon Ulkomaanavun pitkäaikaisia kumppaneita. KUA tukee näiden järjestöjen toimintaa muun muassa rauhantyössä, uskontojen välisessä vuoropuhelussa ja sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä. LML on tärkeä kumppani myös kehitysohjelmien toteuttajana.

2. Meneekö apu perille?

KUA:n toiminnan luotettavuus perustuu moneen eri tekijään. Jokaisella hankkeella on KUA:ssa oma vastuuhenkilö, joka seuraa sen edistymistä ja tekee seurantamatkoja. Kansainvälisesti hyväksytty tilintarkastaja tarkastaa kussakin maassa hankkeiden tilit. Nämä tilintarkastuskertomukset puolestaan hyväksyy  tilintarkastuksen yhteydessä tilintarkastajamme Suomessa, KPMG.

Avustuskohteet ja paikalliset yhteistyökumppanit valitaan huolella. Hanketta aloitettaessa varmistetaan  avun perillemenon lisäksi se, että tuki saa aikaan suunnitellun muutoksen.

3. Kuinka paljon eurosta menee avustuskohteisiin ja kuinka paljon menee hallintoon?

Vuonna 2022 yhdestä eurosta käytettiin avustustyöhön 91,5 senttiä ja 8,5 senttiä käytettiin tukitoimintoihin, eli vaikuttamistoimintaan, varainhankintaan, viestintään ja koulutukseen sekä yleishallintoon.

4. Auttaako Kirkon Ulkomaanapu vain kristittyjä ja kristillisiä järjestöjä?

Ei. Apua annetaan sitä eniten tarvitseville esimerkiksi etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Kirkon Ulkomaanavun työ on kansainvälistä diakoniaa. Periaatteena on tehdä työtä siellä, missä avuntarve on suurin ja missä muut eivät auta.

5. Voiko Kirkon Ulkomaanavun kautta saada kummilapsen kehitysmaasta?

Ei voi, mutta työtämme voi tukea säännöllisenä lahjoittajana, kumppanina. KUA tukee yhteisöjä yksittäisten ihmisten sijaan. Avullamme järjestetään esimerkiksi ammattikoulutusta, rahoitetaan kokonaisia yhteisöjä hyödyttäviä rakennusprojekteja ja tuetaan yhteisöjen omaehtoista kehitystä.

6. Voinko lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavun kautta tavaraa, esimerkiksi vaatteita niitä tarvitseville?

Pääsääntöisesti et, koska emme vie vaatteita katastrofialueille. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden hankinnat tehdään paikan päällä. Näin tuetaan paikallisia elinkeinoja, säästetään kuljetuskustannuksissa ja minimoidaan ympäristövaikutukset.

7. Tekeekö Kirkon Ulkomaanapu lähetystyötä?

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avustusjärjestö, jolle kirkko on antanut tehtäväksi toteuttaa kansainvälistä diakoniaa eli kirkon avustustyötä ulkomailla. KUA kunnioittaa hyödynsaajiensa, kumppaniensa ja työntekijöidensä vakaumusta, eikä pyri muuttamaan sitä.

8. Voinko lähteä Kirkon Ulkomaanavun kautta vapaaehtoistöihin ulkomaille?

Kirkon Ulkomaanavun työtä ulkomailla toteuttavat pitkälti kunkin maan omat kansalaiset. Paikalliset työntekijät, jotka tuntevat oman maansa olot, takaavat, että apu suunnataan oikein. KUA lähettää tällä hetkellä vapaaehtoistyöntekijöitä Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-kumppanuusohjelman kautta Israeliin ja palestiinalaisalueille sekä Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaihin.

9. Mistä Kirkon Ulkomaanapu saa varansa?

Varamme tulevat ulkoasiainministeriöltä, Suomen luterilaisen kirkon seurakunnilta, yksityisiltä ihmisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Myös kansainväliset rahoittajat, kuten YK:n kehitysrahasto UNDP, lastenrahasto UNICEF ja Euroopan Unionin humanitaarisen avun toimisto ECHO rahoittavat KUA:n toimintaa.

10. Sijoittaako Kirkon Ulkomaanapu avustusvaroja?

Kirkon Ulkomaanapu on voittoa tavoittelematon säätiö. KUA:n hallituksen taloussäännössä tarkennetaan, että säätiö ei kerää sijoitettavia pääomia, vaan oma pääoma pidetään sillä tasolla kuin se on toiminnan kannalta järkevää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerätyt varat käytetään sääntöjen mukaiseen avustustyöhön. Vastuulliseen varainhoitoon kuuluu myös talouden pitkäjänteinen suunnittelu. Jos varoja kertyy käytettäväksi pidemmän jakson aikana, ne pidetään hallituksen ohjeiden mukaisesti joko korkoa tuottavilla tileillä tai korkorahastoissa. Säätiö ei sijoita varojaan osakkeisiin tai muihin riskialttiisiin kohteisiin.