Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät vastauksia toiminnastamme usein esitettyihin kysymyksiin.

1. Miten Kirkon Ulkomaanapu toimii?

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa tehtäväänsä osana kirkkojen kansainvälistä ja ekumeenista verkostoa. Hallinnollisesti Kirkon Ulkomaanapu on säätiö, jonka puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee kirkolliskokouksen täysistunto.

Kirkon Ulkomaanapu kuuluu kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun järjestöjen yhteenliittymään, ACT-allianssiin, joka muodostaa yhden maailman suurimmista avustusorganisaatioista. ACTin kokonaisvolyymi on 1,5 miljardia euroa vuodessa ja sillä on toimintaa 140 maassa.

Ulkomaanavun tärkeä kehitys- ja katastrofiohjelmien toteuttajakumppani on Luterilainen maailmanliitto (LML). Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) kautta Kirkon Ulkomaanapu tukee monia ohjelmia, joilla pyritään edistämään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikuttamaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistämään rauhaa.

Kirkollisten kumppaneiden lisäksi Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa hankkeitaan itse ja muiden paikallisten organisaatioiden kanssa. Kirkon Ulkomaanavulla on maatoimistot Etelä-Sudanissa, Haitissa, Kambodžassa, Keniassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Liberiassa, Myanmarissa, Nepalissa, Somaliassa ja  Sierra Leonessa sekä alueellinen toimisto Jordaniassa. Myös Yhdysvalloissaon toimisto vaikuttamistyötä ja varainhankintaa varten.

2. Meneekö apu perille?

Ulkomaanavun toiminnan luotettavuus perustuu moneen eri tekijään. Jokaisella hankkeella on Ulkomaanavussa oma vastuuhenkilö, joka seuraa sen edistymistä ja tekee seurantamatkoja. Hankkeita seuraavat myös Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston työntekijät. Kansainvälisesti hyväksytty tilintarkastaja tarkastaa kussakin maassa hankkeiden tilit. Nämä tilintarkastuskertomukset puolestaan hyväksyy  tilintarkastuksen yhteydessä tilintarkastajamme Suomessa, KPMG.

Avustuskohteet ja paikalliset yhteistyökumppanit valitaan huolella. Hanketta aloitettaessa varmistetaan  avun perillemenon lisäksi se, että tuki saa aikaan suunnitellun muutoksen.

3. Kuinka paljon eurosta menee avustuskohteisiin ja kuinka paljon menee hallintoon?

Vuonna 2015 yhdestä eurosta käytettiin avustustyöhön 85 senttiä, jäljelle jäävän 15 sentin kuluessa tukitoimintoihin, eli vaikuttamistoimintaan, varainhankintaan, viestintään ja koulutukseen sekä yleishallintoon.

Ulkomaanavun taloustiedot

4. Auttaako Kirkon Ulkomaanapu vain kristittyjä ja kristillisiä järjestöjä?

Apua annetaan sitä eniten tarvitseville etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Työtä tehdään moniin uskontokuntiin kuuluvien ihmisten kanssa. Suomalaisen diakonian vanhan periaatteen mukaisesti kirkon tehtävänä on auttaa siellä, missä muut eivät auta.

5. Voiko Kirkon Ulkomaanavun kautta saada kummilapsen kehitysmaasta?

Ei voi, mutta työtämme voi tukea säännöllisenä lahjoittajana, kumppanina. Ulkomaanapu tukee yhteisöjä yksittäisten ihmisten sijaan. Avullamme järjestetään esimerkiksi ammattikoulutusta, rahoitetaan kokonaisia yhteisöjä hyödyttäviä rakennusprojekteja ja tuetaan yhteisöjen omaehtoista kehitystä.

6. Voinko lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavun kautta tavaraa, esimerkiksi vaatteita niitä tarvitseville?

Pääsääntöisesti et, koska emme vie vaatteita katastrofialueille. Avustustarvikkeiden, kuten ruokatavaroiden hankinnat tehdään paikan päällä. Näin tuetaan paikallisia elinkeinoja, säästetään kuljetuskustannuksissa ja minimoidaan ympäristövaikutukset.

7. Tekeekö Kirkon Ulkomaanapu lähetystyötä?

Emme tee julistustyötä. Kirkon piirissä lähetystyö on annettu lähetysjärjestöjen tehtäväksi. Ulkomaanapu tekee kehitysyhteistyötä, humanitaarista avustustyötä ja vaikuttamistyötä, joiden perusteet ovat lähimmäisenrakkaudessa. Apua ja tukea annetaan sitä eniten tarvitseville uskontoon, poliittiseen katsomukseen, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta.

Ulkomaanapu tekee yhteistyötä paikallisten kirkkojen ja kirkollisten avustusjärjestöjen kanssa. Paikallisella yhteistyöllä edistetään työn kustannustehokkuutta ja vaikutusten kestävyyttä, sekä taataan sen juurtuminen yhteisöihin. Ulkomaanavulla on myös ei-kristillisiä yhteistyökumppaneita ja työntekijöitä.

8. Voinko lähteä Kirkon Ulkomaanavun kautta vapaaehtoistöihin ulkomaille?

Ulkomaanavun tukeman työn toteuttavat pitkälti kunkin maan omat kansalaiset. Paikalliset työntekijät, jotka tuntevat oman maansa olot, takaavat, että apu suunnataan oikein.

Ulkomaanapu lähettää vapaaehtoistyöntekijöitä kumppanuusohjelma EAPPI:n kautta Israeliin ja palestiinalaisalueille. Myös Opettajat ilman rajoja -verkosto tarjoaa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille  mahdollisuuden käyttää ja kehittää osaamistaan kehittyvissä maissa 3–12 kuukauden vapaaehtoisjaksoilla.

Kirkon virkaan opiskelevien harjoittelua tuetaan.

9. Mistä Kirkon Ulkomaanapu saa varansa?

Varamme tulevat ulkoasiainministeriöltä, Suomen luterilaisen kirkon seurakunnilta, yksityisiltä ihmisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä.  Myös kansainväliset rahoittajat,  kuten YK:n kehitysrahasto UNDP tai Euroopan Unionin humanitaarisen avun toimisto ECHO, ovat rahoittavat Ulkomaanavun toimintaa.

Ulkomaanavun taloustiedot

10. Sijoittaako Kirkon Ulkomaanapu avustusvaroja?

Kirkon Ulkomaanapu on voittoa tavoittelematon säätiö. Ulkomaanavun hallituksen taloussäännössä tarkennetaan, että säätiö ei kerää sijoitettavia pääomia, vaan oma pääoma pidetään sillä tasolla kuin se on toiminnan kannalta järkevää.   Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerätyt varat käytetään sääntöjen mukaiseen avustustyöhön.   Vastuulliseen varainhoitoon kuuluu myös talouden pitkäjänteinen suunnittelu. Jos varoja kertyy käytettäväksi pidemmän jakson aikana, ne pidetään hallituksen ohjeiden mukaisesti joko korkoa tuottavilla tileillä tai korkorahastoissa. Säätiö ei sijoita varojaan osakkeisiin tai muihin riskialttiisiin kohteisiin.

Ulkomaanavun taloustiedot