Pakolaisten koulutus puhutti YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa: ”Suomella olisi enemmän annettavaa”

Johnson Kaka ohjaa oppilaita luokkahuoneessa.
Johnson Kaka toimii vapaaehtoisena opettajana Piborissa, Etelä-Sudanissa, jossa KUA on kouluttanut 70 opettajaa ja rakentanut koulutiloja. Koulutus oli yksi tärkeimpiä teemoja YK:n 73. yleiskokouksessa.

Koulutuksen painoarvo humanitaarisessa rahoituksessa on kasvanut, mutta se ei ole vielä läheskään riittävä. Maailman johtajat kokoontuivat tällä viikolla New Yorkin YK:n 73. yleiskokoukseen. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kokousedustajat korostivat, että Suomi voisi hyödyntää koulutusosaamistaan enemmän.

Maailmassa on 1,8 miljoonaa nuorta. Kun heistä joka neljännen elämään vaikuttaa väkivaltainen konflikti, on tarve koulutukselle valtava – niin maansisäisille pakolaisille kuin rajojen yli suunnanneille lapsille ja nuorille. Koulutuksen merkitys nostettiin yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä useassa tapahtumassa yleiskokousviikon aikana.

“Pakolaisten koulutus oli jo viime vuonna esillä, mutta tänä vuonna siitä keskusteltiin paitsi siihen keskittyvissä kokouksissa, myös monessa muussa tärkeässä tapahtumassa. Edelleen puhuttiin pääasiassa lasten koulutuksesta, mutta ei niin paljon nuorista, joita meillä ei ole varaa unohtaa”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Uudessa maailmanlaajuisessa  Nuoret, rauha ja turvallisuus -julkilausuman tavoitteiden edistymisestä kertovassa tutkimuksessa, joka julkistettiin tänään YK:n yleiskokouksessa, korostetaan nuorten roolia rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä. Tällä hetkellä 90 prosenttia suorassa konfliktissa menehtyneistä on nuoria miehiä.

Stereotyyppiset käsitykset, joissa nuoret esitetään uhkana ovat haitallisia, korostetaan raportissa. Tutkimuksen mukaan ei esimerkiksi ole olemassa mitään yhteyttä nuorten kasvavan määrän ja väkivallan välillä.

Sen sijaan koulutuksella, investoimalla nuoriin, ottamalla heidät mukaan ja tekemällä yhteistyötä pystytään hyvinkin lisäämään nuorten osallistumista poliittisiin prosesseihin ja rauhantyöhön.

Viikon aluksi lanseerattiin YK:n nuorisostrategia, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä sekä saada äänensä kuuluviin positiivisen muutoksen tekijänä.

Suomen tulisi priorisoida koulutusta kehityspolitiikassa ja -rahoituksessa

Koulutuksen painoarvo humanitaarisessa rahoituksessa on kasvanut, mutta rahoituksen ja tarpeiden välillä on edelleen kuilu. Monet maat, kuten Tanska, Norja ja Kanada sekä esimerkiksi EU ja Maailmanpankki ovat panostamassa pakolaisten koulutukseen. Kehitysmaita vaadittiin myös korottamaan koulutuksen rahoitusosuutta kansallisissa budjeteissaan.

Suomella olisi mahdollisuus profiloitua koulutuksen osaajana, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, mutta toistaiseksi se on loistanut poissaolollaan esimerkiksi Global Partnership for Education -rahastossa.

Myös ulkoministeriön omassa selvityksessäStepping Up Finland’s Global Role in Education todetaan, että suomalaisen opetusalan osaamisen pitäisi näkyä vahvemmin kehitysyhteistyön painotuksissa ja rahoituksessa.

”Suomella olisi paljon annettavaa myös pakolaisten ja yleensä kehitysmaiden koulutukseen”, sanoo Hemberg.

Kirkon Ulkomaanapu aloittaa jälleenrakennuksen sodan runtelemassa Etelä-Sudanissa

Etelä-Sudanissa kolme neljästä lapsesta ei käy koulua. Vaikka maan rauhansopimus vahvistettiin uudelleen 12. syyskuuta, turvallisuustilanne on edelleen erittäin heikko.

Kansainväliset rahoittajat antoivat korkean tason tapaamisessa voimakkaan tuen maassa toimiville järjestöille, ja kritisoivat Etelä-Sudanin hallitusta erilaisten verojen perimisestä avustusjärjestöiltä.

Avustusten perille saamisessa on suuria haasteita. Sadekaudella noin 60 prosenttia maasta on saavuttamattomissa huonojen teiden ja tulvien vuoksi. Lisäksi on neuvoteltava useiden aseistettujen ryhmien kanssa.

Maansisäiset evakot ja pakolaiset esimerkiksi naapurimaasta Ugandasta alkavat palata kotiseuduilleen. Sodan aikana infrastruktuuri, koulut ja ruoantuotanto ovat kärsineet pahasti. Kaikki on rakennettava uudelleen.

Kirkon Ulkomaanapu on ollut koko konfliktin ajan läsnä Etelä-Sudanissa, ja työntekijämme pystyvät nyt nopeasti aloittamaan jälleenrakennuksen.

”Olemme esimerkiksi jo aloittaneet ammatillisen koulutuksen Etelä-Sudanissa yhteistyössä Norjan pakolaisavun kanssa. Lisäksi annamme ruoka-apua, rakennamme kouluja ja tuemme Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston rauhantyötä”, kertoo Hemberg.

Uudenlaiset kumppanuudet kehityksen kirittäjiksi

Kokousedustajat peräänkuuluttivat investointeja Afrikkaan Africa: Open for Business -tapahtumassa. Lisäksi infrastruktuurin parantaminen ja säännösten purkaminen, kuten viisumivapaus, nähtiin tärkeänä maanosan talouden kehittymisen kannalta.

Afrikan talous on nousussa, mutta ei lähde lentoon ilman koulutusta. Amerikkalainen taloustieteilijä Jeffrey Sachs korosti koulutuksen merkitystä Afrikan yksityissektorin kehitykselle: laadukas koulutus on myös yritysten elinehto.

Kirkon Ulkomaanavun vasta perustama rahoitusyhtiö FCA Investments sijoittaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan kehitysmaissa. Alkuvaiheessa investoidaan mm. Ugandaan.

”KUA:lla on monen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä maailman hauraimmissa valtioissa ja uskomme, että ammattikoulutuksen ja pienyritysten lainoittamisen avulla pystymme nostamaan ihmisiä köyhyydestä”, sanoo Hemberg.

”Hallitusten, yksityissektorin ja järjestöjen sekä esimerkiksi uskopohjaisten toimijoiden yhteistyö ja uusien toimintatapojen etsiminen korostuivat tänä vuonna”, lisää Katri Suomi.

”Monet yritykset, kuten Google, Amazon ja Microsoft olivat näkyvästi läsnä, ja esimerkiksi tekoälystä puhuttiin paljon.”

Suomalainen osaaminen ja johtajuus hyvin edustettuina YK:ssa

Uskopohjaiset toimijat ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin myös YK:ssa. Yleiskokouksen alla järjestettiin YK:n Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän uskopohjaisen neuvoston ensimmäinen kokous, jonka toisena puheenjohtajan toimii KUA:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola.

”Uskopohjaisilla toimijoilla on paljon annettavaa YK-järjestelmälle ja yhteistyöstä on hyötyä molemmille. Kirkot ja moskeijat ovat läsnä lähes jokaisessa yhteisössä hankalasti tavoitettavillakin alueilla. Uskonnollisilla yhteisöillä on valmiit ja pysyvät verkostot. Ne ovat usein toimineet samoilla alueilla jo vuosisatojen ajan, ja niillä on erinomainen paikallistuntemus. Yhteistyössä niiden kanssa on mahdollista tavoittaa ihmiset, levittää tietoa ja tehdä vaikuttamistyötä. Uskonto voi myös olla suuri voimavara vaikeissa oloissa ja katastrofitilanteissa”, sanoo Katri Suomi.

”Oli ilahduttavaa, että Suomella oli yleiskokouksessa laaja edustus. Paikalla oli useampi ministeri presidentti Niinistön lisäksi.  Iso osa Suomen kansainvälisestä painoarvosta liittyy kehityspolitiikan kysymyksiin”, toteaa Suomi.

Rauhanverkosto purki ISIS:iin liittyviä myyttejä

Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanvälitysverkosto järjesti yhdessä YK:n kansanmurhien ehkäisyyn erikoistuneen toimiston kanssa oheistapahtuman Demystifying the narrative of the so-called Islamic State of Iraq and the Levant, jossa purettiin ISIS:iin liittyviä myyttejä.

Esimerkiksi sukupuoleen liittyviä kysymyksiä ISIS:iin liittyen ei ole käsitelty kovin paljoa.

Naisten rekrytoinnissa annettu kuva naisten roolista on hyvin erilainen kuin todellisuus, jossa monen naisen rooli on olla seksiorjana. Seksuaalinen väkivalta, raiskaukset ja ihmiskauppa ovat vakiintunut osa ISIS:in toimintaa.

”Monet haastattelemani ISIS:ltä pakoon päässeet naiset ovat toivoneet, että tekijät saatettaisiin oikeuteen ja heitä syytettäisiin terrorismin lisäksi myös tekemistään seksuaalirikoksista”, sanoi pääsihteerin erityisedustaja Pramila Patten tilaisuudessa.

Muita tärkeitä aiheita viikon aikana olivat muun muassa ilmastonmuutos, tyttöjen ja naisten asema, tuberkuloosi, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asema, YK:n uudistaminen ja Syyrian tilanne.

Teksti: Minna Elo
Kuva: Hugh Rutherford

Lue lisää