Uskonto tai ideologia eivät ole pääsyitä terroristiliikkeisiin liittymiseen

Kirkon Ulkomaanapu tukee uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhantyötä Somaliassa.
Kirkon Ulkomaanapu tukee uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhantyötä Somaliassa. Kuva: Jama Egal

Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia. Tämä selviää perjantaina 26. syyskuuta Washingtonissa julkaistavasta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin haastattelujen avulla, millaisten tapahtumaketjujen tuloksena ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin. Tutkimuksen tuottivat Kirkon Ulkomaanapu ja Institute for Security Studies (ISS).

Tutkimusta varten haastateltiin 88:a entistä al-Shabaab-taistelijaa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä huhtikuussa 2014.

Tutkijat selvittivät niiden nuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan, radikalisoitumisen prosessia ja taistelijoiden käsityksiä hallituksesta. Lisäksi selvitettiin al-Shabaabiin liittyneiden uskonnollista identiteettiä ja ulkoisia vaikuttimia. Somalia-tutkimus on kaksiosaisen tutkimuksen toinen osa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin radikalisaatioprosessia Keniassa.

”Tämä tutkimus osuu aikaan, jona koko maailma etsii tapoja päihittää äärijärjestö Isis ja sen kaltaiset terroristiryhmät”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen Washingtonissa Uskonnolliset johtajat radikalisaatiota ja ekstremismiä vastaan – konferenssissa, jonka yhteydessä tutkimus julkaistaan perjantaina. Konferenssin järjestävät U.S. Institute of Peace, Kirkon Ulkomaanapu sekä Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto.

”Me olemme keränneet koolle uskonnollisia johtajia kymmenestä eri maasta, jotta he voisivat jakaa kokemuksiaan radikalisaation ja ekstremismin uhkiin vastaamisesta. Samalla tarjoamme foorumin, jolla he pääsevät yhteyksiin yhdysvaltaisten päättäjien kanssa.”

“Loppujen lopuksi nämä yhteisöt määrittelevät tulevaisuutensa itse. Sen vuoksi niiden ääntä on kuultava ja niiden omia tapoja toimia terrorismia vastaan tuettava”, Pentikäinen sanoi.

Tarve räätälöityjen toimintatapojen luomiseen nousi Somalia-tutkimuksessa keskiöön. ”Jotta voimme tehokkaasti taistella radikalisaatiota vastaan, meidän on tiedettävä, miksi ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin”, totesi Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.

“Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri konteksteissa”, hän sanoi.

YK:n terrorisminvastaisen strategian mukaan radikalisaatioon johtavia tekijöitä ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, uskonto, etninen syrjintä sekä raskaskätiset terrorisminvastaiset operaatiot.

”Vaikka ongelman ymmärtäminen on tärkeää, väljät suuntaviivat terrorismia aiheuttavista olosuhteista eivät aina ole hyödyllisiä niille, joiden täytyy toimia terrorismia vastaan siellä, missä sitä tapahtuu”, ISS:n vanhempi tutkija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista, tohtori Anneli Botha, sanoo.

“Loppujen lopuksi terroristijärjestöihin liittyvät nimenomaan yksilöt”, Botha korostaa. ”Avain radikalisaation käsittämiseen on juuri siinä: on ymmärrettävä miten yksilö tietyissä olosuhteissa reagoi YK:n strategiassa mainittuihin terrorismia lisääviin tekijöihin.”

Tämä on avainkysymys, kun puhutaan siitä, miten al-Shabaabin onnistui rekrytoida ja radikalisoida nuoria miehiä Somaliassa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana al-Shabaabin on onnistunut muuttamaan itsensä sekalaisesta taistelijoiden joukosta täysimittaiseksi armeijaksi, jonka on onnistunut valloittaa, kontrolloida ja hallinnoida suurinta osaa eteläisestä ja keskisestä Somaliasta.

Haastattelijat rakensivat kuvan siitä, millainen on tyypillinen al-Shabaabiin rekrytoitu henkilö.  He tunnistivat lisäksi erityistekijöitä, jotka helpottavat rekrytointia. Näitä olivat esimerkiksi uskonto, sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve kollektiiviseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen. Tulokset viittaavat tiettyihin erityisalueisiin, joihin terrorismin vastaisten strategioiden tulisi keskittyä.

Vaikka lähes jokainen haastateltu taistelija sanoi uskovansa oman uskontonsa (islamin) olevan uhattuna, uskonnollisilla johtajilla ei ollut merkittävää roolia rekrytointiprosessissa. Ja vaikka Somalian hallitus painii vakavan legimiteettikriisin kanssa, jopa 82 prosenttia haastatelluista sanoi luottavansa klaanivanhimpiin.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat erittäin tärkeässä roolissa taistelussa radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä vastaan Somaliassa.

Tutkimus antaa tulosten pohjalta yksityiskohtaisia suosituksia Somalian hallitukselle, turvallisuusjoukoille, alueellisille toimijoille sekä Somaliassa toimiville järjestöille.

Tutkimuksen on rahoittanut Suomen ulkoministeriö.

Radicalisation and al-Shabaab recruitment in Somalia -tutkimus on luettavissa pdf:nä tämän linkin kautta http://www.issafrica.org/uploads/Paper266.pdf

Lisätietoa: (Huom. Washingtonin aikavyöhyke Helsinki -7)

Mahdi Abdile, FCA:  Mahdi.Abdile@kirkonulkomaanapu.fi  +358 50 44 232 92
Anneli Botha, ISS: +27 82 822 6412, abotha@issafrica.org
Elisa Vepsäläinen (haastattelupyynnöt): elisa.vepsalainen@kirkonulkomaanapu.fi +358 40 6482 895