Suomalaisvaikuttajat Jordanian pakolaistilanteen ytimessä: ”Tämä on niitä päiviä, joita en koskaan tule unohtamaan”

Joukko suomalaisten eduskuntapuolueiden avainhenkilöitä vieraili joulukuussa Jordaniassa. He pääsivät kasvotusten Lähi-idän pakolaistilanteen kanssa. Pakolaisleirillä kävi selväksi, miten ihmiset sinnittelevät päivästä toiseen kriisin ytimessä ja jaksavat muun muassa suomalaisten tuella uskoa parempaan huomiseen.

Teksti ja kuvat: Erik Nyström

Ilma on sakeana energiasta Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimialueilla Za’atarin pakolaisleirillä, kun delegaatio suomalaisia vaikuttajia viettää päivän pakolaisten kanssa. Vieraat on kutsuttu jalkapallo-otteluun sekä lasten ja nuorten sirkusesitykseen. Hymyt ovat herkässä.

Mukana ovat valtiovarainministeriön erityisavustaja Mikko Kortelainen (kok), vihreiden viestintäjohtaja Henna Hakkarainen, valtiosihteeri Samuli Virtanen (sin) ja sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

KUA:n kanssa matkaa isännöi Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, joka kävi Za’atarissa viimeksi runsas vuosi sitten.

”Ihmisiä on edelleen yhtä paljon ja täällä näkee, että Syyrian konfliktia ei ole vielä ratkaistu. Toivo kuitenkin pilkahtaa niin kauan kuin lapset ja nuoret vahvistavat taitojaan ja harrastavat yhdessä.”

Kriisin mittakaava valtava

Suomalaisten puolueiden vaikuttajilla oli tiukka kokousaikataulu päättäjien ja eri järjestöjen edustajien kanssa. Kuva kokouksesta parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kanssa.

Suomalaisten puolueiden vaikuttajilla oli tiukka kokousaikataulu päättäjien ja eri järjestöjen edustajien kanssa. Kuva kokouksesta parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kanssa.

KUA:n ja ulkoministeriön järjestämällä vierailulla ryhmä tapasi myös Jordanian parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa, senaattia sekä EU:n ja YK:n avainedustajia. Suomea pienempi Jordania on kantanut kokoaan suuremman vastuun.

Jordaniassa on 1,3 miljoonaa syyrialaista, joita on sekä pakolaisleireillä että kaupungeissa. Za’atari on yksi maan viidestä pakolaisleiristä, kooltaan 5,3 neliökilometriä. Siellä asuu noin 80 000 pakolaista, mikä vastaa suunnilleen Suomen 10. suurimman kaupungin Porin asukaslukua. Za’atariin ei ole otettu uusia pakolaisia sitten vuoden 2014. Uusia pakolaisia otetaan esimerkiksi Azraqiin, jossa KUA myös työskentelee.

Suomalaisille numerot ovat jokseenkin tuttuja, mutta harva ymmärtää niiden merkityksen ennen kuin on nähnyt tilanteen omin silmin, sanoo Kortelainen.

”Olin sisäministeriössä, kun Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Nyt pelkästään tällä leirillä on 80 000 pakolaista”, hän toteaa.

Kriisin mittakaava avautui muillekin vierailijoille ja kaikki yhtyvät siihen, että suomalaisten tuki pakolaisille Jordaniassa on valtavan tärkeä. Tuen merkitys henkilöityy Za’atarin lapsiin ja nuoriin, joiden hyvinvointi on ratkaiseva kokonaisten perheiden selviytymiselle hermoja raastavassa arjessa keskellä autiomaata.

”Tämä on niitä päiviä, joita en koskaan tule unohtamaan”, Kortelainen vakuuttaa Za’atarin-vierailusta.

Enemmän unelmia, vähemmän pelkoa

KUA:n työ Jordaniassa keskittyy koulutukseen, ammattitaitoihin ja psykososiaaliseen tukeen. Kohderyhmiä ovat erityisesti naiset, lapset ja nuoret.

Jalkapallo on yksi suosituimmista aktiviteeteista, ja Kortelainen ja Virtanen halusivat jopa kentälle pelaamaan nuorten kanssa. Pelaaminen teki jalkapalloa rakastavaan Virtaseen vaikutuksen.

”Huomasin, että kavereilla oli sama into ja palo lajiin. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta kuitenkin juoksimme saman pallon perässä ja pelasimme yhteiseen maaliin”, Virtanen sanoo.

Mikko Kortelainen syötti yhden joukkueensa maaleista KUAn jalkapallojoukkueiden pelissä.

Mikko Kortelainen syötti yhden joukkueensa maaleista KUAn jalkapallojoukkueiden pelissä.

Samuli Virtanen pelasi laitapakkina.

Samuli Virtanen pelasi laitapakkina.

Innokkaat pelaajat osoittavat, kuinka tärkeitä harrastukset ovat lapsille ja perheille. Normaalit rutiinit ja myös opiskelu auttavat selviytymään päivästä toiseen karuissa oloissa. Hakkaraisen mieltä lämmitti erityisesti tytöistä paistava rohkeus ja into englannintunnilla ja sirkuksessa.

”KUA:n ja muiden järjestöjen työ tuo lapsille aidosti näköaloja tulevaisuuteen”, hän kertoo.

Opituilla taidoilla on merkitystä nuorille loppuelämän, muistuttaa Rönnholm – minne ikinä he päätyvätkään. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle pakolaisista päämääränä on paluu kotiin Syyriaan. Siihen uskominen vaatii paljon optimismia, ja sen ylläpitämiseen myös suomalaiset pystyvät vaikuttamaan.

”Ihmisillä on samanlaisia unelmia ja pelkoja joka puolella maailmaa. Näihin meidän pitää pystyä vastaamaan niin, että ihmisille jäisi enemmän unelmia ja vähemmän pelkoja”, Rönnholm tiivistää.

Tyttöjen englannintaidot tekivät vaikutuksen Henna Hakkaraiseen.

Tyttöjen englannintaidot tekivät vaikutuksen Henna Hakkaraiseen.

Antton Rönnholmin mukaan vierailu antoi kaikkien haasteiden keskellä kasvot myös sille ilolle, mitä lapset voivat kokea, kun he pääsevät leikkimään, pelaamaan ja opiskelemaan.

Antton Rönnholmin mukaan vierailu antoi kaikkien haasteiden keskellä kasvot myös sille ilolle, mitä lapset voivat kokea, kun he pääsevät leikkimään, pelaamaan ja opiskelemaan.

Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Jordaniassa tästä.