Pitkäkestoisiksi muuttuneet kriisit lisäävät avustustarvetta maailmassa – YK:n iso tukivetoomus tuskin jää viimeiseksi

Humanitaarisen avun tarve maailmassa kasvaa todennäköisesti ensi vuonnakin, arvioi Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva. Syy on muun muassa Irakin, Etelä-Sudanin, Syyrian ja Keski-Afrikan tasavallan pitkittyneissä ja vaikeissa konflikteissa.

YK julkaisi viime viikolla suurimman tukivetoomuksensa koskaan. Se pyysi maailman mailta 13,4 miljardia euroa, joilla autettaisiin lähes 60 miljoonaa ihmistä.

Yksi syy avuntarpeen lisääntymiseen on ma ailmantalouden huonossa tilanteessa, joka näkyy myös YK:n kassassa. Merkittävämpi syy on kuitenkin maailman kriisien luonteessa.

”Meillä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen monta vakavaa kriisiä yhtä aikaa. Lisäksi näihin kriiseihin on tänä vuonna liittynyt poliittisia intressejä, mikä tekee konflikteista pitkäkestoisia ja monimutkaisia”, Alajarva toteaa.

”Esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa pitkään jatkunut epävakaus ja väkivalta ovat johtaneet siihen, että maat ovat riippuvaisia ruoka-avusta.”

Pitkään jatkuva kriisi vie  toimeentulon

YK:n tukivetoomuksessa mainitaan erityisesti Irakin, Syyrian, Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin kriisit.

Näitä kaikkia yhdistää väkivalta tai sen pelko, maan sisäisten pakolaisten suuri määrä ja konfliktin pitkittyminen. Toimeentulomahdollisuudet ovat kaikissa maissa erittäin heikot: Jos ihminen joutuu pakenemaan kotoaan, peltoja ei voi viljellä eikä satoa korjata. Pakolaisleireillä tai väliaikaisessa asuinpaikassa tulonhankkimistapoja on vaikeaa rakentaa uudestaan ainakaan nopeasti.

Kaikki tämä johtaa riippuvuuteen ulkopuolisesta avusta. Samalla kriisin jatkuminen estää maan kehittymisen. Kierre on valmis.

”Jopa Afganistanissa tilanne on siinä mielessä helpompi kuin Keski-Afrikassa, Etelä-Sudanissa tai Syyriassa, että siellä hätäavun tarve on paikallisempaa. Afganistanin joillain alueilla toimeentulo on mahdollista hankkia itse”, Alajarva sanoo.

Avustustyö on pitkissä konflikteissa kallista

Pitkittyneet konfliktit näyttävät olevan tämän vuosikymmenen trendi.

”Ne poikkeavat huomattavasti esimerkiksi luonnoskatastrofeista. Maanjäristyksen jälkeen sekä paikalliset ihmiset että järjestöt tietävät, että järistys on ohi ja jälleenrakennus voi alkaa. Poliittisista syistä johtuville kriiseille taas on tyypillistä, että tilanne sahaa edestakaisin, huonompaan, parempaan ja niin edelleen kuten Keski-Afrikan tasavallassa on käynyt.”

Pitkittyneet konfliktit ovat vaativia myös avustustyön näkökulmasta. Konfliktialueilla tehtävä avustustyö on vaativaa, koska esimerkiksi liikkumisen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi keskeytyksiä ja häiriöitä tulee usein.

Kuitenkin juuri pitkittyneiden konfliktien alueella olisi pystyttävä pitkäjänteiseen apuun, kuten esimerkiksi koulunkäyntimahdollisuuksien turvaamiseen.

”Silti rahoitusta on helpompi saada yksittäisille katastrofialuille kuin paikkoihin, joissa konflikti on pitkittynyt. Esimerkiksi YK:n ruokaturvaan liittyvä työ on jatkuvasti alirahoitettua”, Alajarva sanoo.

Maailma unohti Etelä-Sudanin

Rahoituksen saamiseen vaikuttaa usein se, kuinka paljon näkyvyyttä mikäkin kriisi saa. YK:n neljän maan listalla ainakin Keski-Afrikan tasavaltaa ja Etelä-Sudania voi kutsua unohdetuiksi kriiseiksi.

Alajarvan mielestä yksi unohdettiin vuonna 2014 kokonaan.

” Kyllä Etelä-Sudan on jäänyt pahasti pimentoon tänä vuonna. Vaikka kyse on yli miljoonasta ihmisestä, kansainvälisessä mediassa aihetta on käsitelty todella vähän, suomalaisissa viestimissä tuskin ollenkaan.”

Vuoden 2013 joulukuussa uudelleen alkaneen väkivaltaisen konfliktin vuoksi Etelä-Sudanissa on nyt noin 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista YK:n mukaan kiireisessä avuntarpeessa on 3,8 miljoonaa ihmistä ja nälänhätä uhkaa jopa seitsemää miljoonaa.

Etelä-Sudan on yksi neljästä maasta, johon YK aikoo ohjata pääosan tukivetoomuksen rahoista.

Alajarva uskoo, että humanitaarisen avun tarpeen määrä kasvaa myös ensi vuoden aikana.

”Ei näy merkkejä siitä, että konfliktien kroonistuminen ja pitkittyminen loppuisi. Tunnelin päässä ei juuri nyt siksi näy valoa. Tai ainakin se tunneli on hyvin pitkä.”

Kirkon Ulkomaanapu työskentelee kaikissa niissä maissa, joihin humanitaarista apua tarvitaan YK:n mukaan eniten: Syyrian pakolaisten parissa Jordaniassa, Irakissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Etelä-Sudanissa.  

Teksti: Satu Helin