Kymmenillä Suomessa toimivilla yrityksillä on yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin


Yritykset tuovat siirtokuntatuotteita Suomeen, myyvät siirtokuntien varusteluun käytettäviä tuotteita tai palveluja ja sijoittavat siirtokunnissa toimiviin yrityksiin, Kirkon Ulkomaanavun tilaama selvitys osoittaa.

Suomen markkinoilla myydään Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettua kosmetiikkaa ja viinejä. Myös hedelmien ja kasvisten, vaippojen sekä hiilihapotuslaitteiden taustalta paljastuu siirtokuntayhteyksiä. Tiedot käyvät ilmi Finnwatch ry:n Kirkon Ulkomaanavun toimeksiannosta tekemästä selvityksestä, joka tarkastelee Suomessa toimivien yritysten yhteyksiä Israelin siirtokuntiin.

– Kirkon Ulkomaanapu tukee miehityksen päättymistä ja haluaa toiminnallaan edesauttaa molempien osapuolten rauhanomaista rinnakkaiseloa. Siksi toivomme, että tämä selvitys olisi alkusysäys Suomessa sille, että valtion ja yritysten taloudellinen osallisuus miehityksen ylläpidossa loppuisi, kertoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen.

– Kauppaketjuilla ei ole siirtokuntatuotteiden ostamista kieltäviä linjauksia. Siirtokuntatuotteita myydään Suomessa harhaanjohtavasti israelilaiseksi merkittynä, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.

Yritysten avoimuus niiden alihankkijoiden toiminnasta on heikkoa. Suuret globaalisti toimivat yritykset kuten Procter & Gamble ja SodaStream kieltäytyivät kommentoimasta tuotantoketjuun tai alihankkijoihin liittyviä kysymyksiä. Useat yritykset, esimerkiksi Siemens, Pohjoismaiden johtava sementin maahantuoja Cemex ja vesiyhtiö Eden Springs eivät vastanneet kyselyyn lainkaan.

– Yrityksillä on vastuu myös tytäryhtiöidensä ja alihankkijoidensa toiminnasta. Kieltäytyminen näitä koskevan tiedon antamisesta on huolestuttavaa, Vartiala sanoo.

Suoran tuonnin lisäksi yrityksillä on myös monia muita yhteyksiä siirtokuntiin.

VR:n junia valmistanut Alstom on mukana YK:n ihmisoikeusneuvoston tuomitsemassa, siirtokuntia Israeliin yhdistävässä Jerusalemin raitiotiehankkeessa. Suomessa soijatuotteita myyvän Hälsans Kök -tuotemerkin takana oleva Osem puolestaan tekee yhteistyötä siirtokuntien rakentamiseen osallistuvan Jewish National Fundin kanssa. Ratiopharm-lääkkeitä Suomessa markkinoiva Teva hankkii siirtokunnista pakkausmateriaaleja.

– Taloudellinen yhteistyö edistää siirtokuntien omavaraisuutta. Taloudellisesti voimakkaita siirtokuntia on hankalampi vetää pois miehitetyiltä alueilta, näin kaupallinen yhteistyö tekee yrityksistä ja sijoittajista osallisia konfliktin jatkumiseen, toteaa Rytkönen.

Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Sekä YK että EU ovat tuominneet siirtokuntien olemassaolon. Vaikka myös Suomi noudattaa YK:n ja EU:n linjauksia, on julkisella sektorilla tiiviitä yhteyksiä siirtokunnissa toimiviin yrityksiin.

– Valtionyhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa tehdään yhteistyötä siirtokuntiin liitettyjen yritysten kanssa. Myös Suomen asekauppa israelilaisten aseyhtiöiden kanssa jatkuu, ja valtion eläkerahoja sijoitetaan siirtokunnissa toimiviin yrityksiin, Vartiala toteaa.

Finnwatchin selvitys:
Kielletyt hedelmät – Suomessa toimivien yritysten yhteydet Israelin laittomiin siirtokuntiin

Kirkon Ulkomaanavun kanta: Lähi-itä

Lisätiedot
Aaro Rytkönen, vaikuttamistyön johtaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. 050 301 8479
Pauliina Liukkonen, EAPPI-koordinaattori, Kirkon Ulkomaanapu, p. 050 502 0012
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch, p. 044 568 74 65