Ilmastonmuutos aiheuttaa ruokakonflikteja

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, liika sade ja hirmumyrskyt heikentävät ruoantuotannon edellytyksiä monissa kehitysmaissa. Kilpailu niukkenevista resursseista, kuten viljelykelpoisesta maasta, saattaa pahimmillaan kärjistyä väkivallaksi.

Kirkon Ulkomaanavun ruokaturva-asiantuntijan Tanja Korkalaisen mukaan esimerkiksi Somalian paikalliset konfliktit perustuvat monilta osin ihmisten haluun turvata omat elinehtonsa.

”Jos sään ääri-ilmiöt johtavat siihen, ettei ihmisillä tietyillä alueilla ole mahdollista tuottaa ruokaa tai saada käyttöönsä vettä, muuttuu asuminen siellä hyvin vaikeaksi”, kertoo Korkalainen.

”On myös perusteltua väittää, että Afrikan sarven nälänhädän syyt voidaan osittain jäljittää ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi. Kaikki varmaan muistavat siellä olleen kuivuuden vuonna 2011.”

Naisten ja pienviljelijöiden äänet tärkeitä

Tällä viikolla Korkalainen osallistuu Maailman ruokaturvakomitean kokoukseen Roomassa. Hän on osa Suomen virallista delegaatiota kansalaisyhteiskunnan edustajana. Suomessa kansalaisjärjestöt toimivat yhdessä ruokaturvan puolesta Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n koordinoimassa työryhmässä.

Järjestöt haluavat nostaa esiin erityisesti naisten ja pienviljelijöiden mahdollisuudet tulla kuulluksi kansainvälisissä päätöksentekoelimissä. Korkalaisen mukaan niiden, joita ilmastonmuutos ja ruokaturva eniten koskettaa, pitäisi päästä mukaan vaikuttamaan päätöksiin.

”On tärkeää, että nimenomaan haavoittuvimmat ryhmät pääsevät mukaan ilmastonmuutoskeskusteluun.”

Kysymys myös energiapolitiikasta ja kulutustottumuksista

”Kysymys ei ole pelkästään maataloudesta, vaan energiapolitiikasta ja kulutustottumuksista länsimaissa”, lisää Korkalainen.

Kansalaisjärjestöt ovat nostaneet esiin esimerkiksi lihan syönnin vähentämisen, koska lihan tuottaminen kuluttaa paljon enemmän maapallon resursseja kuin kasviperäinen ruokavalio.

Järjestöt vaativat myös, että ruokaturvakomitean mandaatin pitäisi ylettää kaikkiin ruokaturvakysymyksiin sekä valtuuttaa antamaan suosituksia muille kansainvälisille järjestöille.

Roomassa Korkalaisen tehtävänä on seurata täysistuntoja ja raportoida kansalaisyhteiskunnalle Suomen virallisen delegaation osuudesta kokouksessa. Eli siitä, mitä Suomi sanoo, lupaa ja tekee.

Kokouksessa on myös paljon sivutapahtumia. Korkalainen aikoo osallistua ainakin kansalaisjärjestötapahtumaan, jossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja agroekologiasta.

Maailman ruokaturvakomitea perustettiin vuonna 1974. Vuoden 2009 uudistuksessa komitea pyrki tuomaan mukaan elementtejä, joissa kuultaisiin kansalaisyhteiskuntaa entistä laajemmin. Sen toimintaa koordinoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, FAO.

Korkalainen seuraa koko viikon kestävää kokousta sen ensimmäiset kolme päivää.

Lisätietoja: Jussi Kanner, Kehys ry, jussi.kanner@kehys.fi, puhelin: 040 7544 883 tai 18.10. alkaen Tanja Korkalainen, Kirkon Ulkomaanapu, tanja.korkalainen@kirkonulkomaanapu.fi, puhelin: 050 533 9696

Tilaa Kirkon Ulkomaanavun uutiskirje