Aiemmin Bangladeshin hallitus on kieltänyt rohingyalapsia käymästä koulua, koska se lisäisi rohingyapakolaisten todennäköisyyttä jäädä maahan pysyvästi.

Bangladeshin hallitus ilmoitti keskiviikkona, että maan pakolaisasutusalueella elävät rohingyalapset saavat viimein alkaa käydä koulua. Hallituksen suunnitelmien mukaan virallista kouluopetusta saavat 11–14-vuotiaat rohingyalapset.

Tuleva opetus noudattaa rohingyojen lähtömaan Myanmarin opetussuunnitelmaa ja sitä järjestetään myanmarin kielellä.

Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Bangladesh on elokuun 2017 jälkeen ottanut vastaan lähes miljoona rohingyapakolaista naapurivaltio Myanmarista, jossa rohingyoihin kohdistuu vainoa. Bangladeshin kaakkoisosassa sijaitseva Cox’s Bazar on maailman suurin pakolaisleiri.

”Tuntemukset pakolaisleirillä ovat varovaisen optimistisia sekä pakolaisten että avustusjärjestöjen keskuudessa. Monien vanhempien ja lasten tarpeet ja toiveet on viimein kuultu”, sanoo Minna Peltola, Kirkon Ulkomaanavun opetusalan erityisasiantuntija.

Tähän mennessä vain noin neljännes pakolaisleirin kouluikäisistä lapsista on voinut saada opetusta pakolaisasutusalueen tilapäisissä koulukeskuksissa. YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat olleet huolissaan satojen tuhansien rohingyalasten jäävän kokonaan ilman koulutusta.

Peltolan mukaan Kirkon Ulkomaanapu on yhdessä muiden maassa toimivien järjestöjen kanssa nostanut vaikuttamistyössään voimakkaasti esiin rohingyalasten oikeutta oppia.

”Bangladeshin hallituksen päätös on tulosta systemaattisesta ja koordinoidusta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken”, Peltola sanoo.

Haasteita on kuitenkin vielä edessä. Pakolaisasutusalueen koulut esimerkiksi tarvitsevat riittävän koulutettuja opettajia, jotka osaavat opettaa myanmarin kielellä sekä käyttää Myanmarin opetussuunnitelmaa.

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on työskennellyt Bangladeshissa Cox’s Bazarin pakolaisleirillä kriisin alkuvaiheista lähtien. KUA:n ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan luku-ja laskutaito-opetusta, elämäntaitoneuvontaa, ammatillisten taitojen koulutusta sekä psykososiaalista tukea sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille murrosikäisille tytöille ja aikuisille naisille.

Bangladeshin hallitus on lisäksi antanut luvan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen yli 14-vuotiaille rohingoille. Taitojen oppiminen antaa nuorille mahdollisuuden tulla tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret kärsivät kriiseissä suunnattomasti ja ovat suurimmassa riskiryhmässä, mikäli heille ei tarjota tulevaisuudennäkymiä.

”Olemme luoneet opetussuunnitelman, joka on ainoa Bangladeshin pakolaisasutusalueen rohingyanuorille tehty opetussuunnitelma. Koulutamme myös naisopettajia, koska se lisää tyttöjen koulutusta ja antaa heille tärkeitä roolimalleja ympäristössä, joka tarjoaa hyvin vähän tulevaisuudennäkymiä”, Peltola sanoo.