Myönteistä kehitystä on liikaa uutisoitavaksi – siksi luulemme, että maailma on toivoton

Siirryttyäni työelämässä toimittajan paikalta avustusjärjestön tiedottajaksi, entiset toimittajakollegani ovat usein kysyneet, mitä eroja on toimittajan ja tiedottajan työssä. Yksi on noussut ylitse muiden.

Toimittaja kirjoittaa normaalista poikkeavista asioista, jotka koskettavat ihmisiä. Tiedottaja kertoo työnantajansa saavutuksista. Toimittajaa ja tiedottajaa yhdistää halu kertoa mitä maailmalla tapahtuu, mutta tiedottajan työssä hyvät uutiset ovat säännöllisempiä.

Nepalin maanjäristyksessä vuonna 2015 kuoli noin 9 000 ihmistä. Katastrofi oli maailman parrasvaloissa. Mutta ketä kiinnostaa, että luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on maailmanlaajuisesti laskenut alle puoleen sadassa vuodessa? Ainakin avustusjärjestöjä, sillä sen eteen on tehty kovasti töitä.

Mielestäni toimittajan logiikassa ei ole vikaa. Syyrian sota on verisin vuosiin ja ilmastonmuutos on todellinen uhka planeetallemme. Maailmassa on valtava määrä tyttöjä, jotka eivät käy koulua, sukupuuton uhkaamia eläinlajeja, ydinjätettä, tyrmään viskattuja toimittajia ja julmia diktaattoreita.

Nämä uutiset saavat kuitenkin maailman tuntumaan toivottomammalta kuin mitä se todellisuudessa on.

Tämän vuoksi edesmenneen ruotsalaisakateemikon Hans Roslingin tänä vuonna julkaistu kirja Faktojen maailma on yksi kuluneen vuoden tärkeimmistä. Kirja osoittaa, että maailmaa voi parantaa ja että se on parantunut huimasti.

Rosling kertoo, että äärimmäisessä köyhyydessä asuvien määrä on maailmassa puolittunut 20 vuodessa. Mutta Roslingin kyselytutkimusten mukaan vain 10 prosenttia ihmisistä tietää köyhyyden vähenemisestä.

Länsimaissa – Suomi mukaan lukien – valtaosa ihmisistä perustaa käsityksensä faktoihin 1970-luvulta. Bangladeshissa naisella oli vuonna 1972 keskimäärin seitsemän lasta, joiden eliniänodote oli 52 vuotta. Tänään samalla naisella on kaksi lasta, ja heidän odotetaan elävän 73-vuotiaiksi.

Maailma ei ole ikinä joko x tai y. Mustavalkoisuus ja polarisointi kuitenkin trendaavat. Puhumme usein rikkaista ja köyhistä, vaikka näiden väliseen ”kuiluun” sijoittuu tuloillaan valtaosa maailman asukkaista.

Tiedottajia syytetään joskus turhan myönteisyyden vuoksi naiiveiksi. Toimittajia taas pidetään epäluotettavina sensaatiohakuisuuden vuoksi. Molemmat edustavat samaa monimutkaista todellisuutta.

Totta on kuitenkin, että jatkuva kehitys parempaan on miljoonien ihmisten osalta vallitseva normaalitila.

Erik Nyström

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.