Koronaviruksen vaikutukset ajavat monet kambodžalaiset äärimmäiseen köyhyyteen

Ahtaasti asutuissa kaupungeissa ei ole mahdollisuutta sosiaaliseen eristäytymiseen tai hyvään käsihygieniaan juoksevan veden ja kunnollisen viemäröinnin puuttuessa.

Viime viikolla oli kambodžalainen uusi vuosi. Uskomuksen mukaan enkeli ilmestyy uuden vuoden aattona ja ennustaa minkälainen seuraavasta vuodesta tulee.

Tällä kertaa alkoi rotan vuosi, buddhalaisen ajanlaskun mukaan vuosi 2563. Ennuste on, että vuosi toisi tullessaan menestystä ja mammonaa, sekä uusia alkuja.

Uutta vuotta ei kuitenkaan vietetty perinteisin menoin. Hallitus perui juhlapyhät ja määräsi kaikki pysymään töissä. Syynä tähän oli tietysti koronavirus. Hallituksen intresseissä oli estää kansalaisten joukkovaellus kotiseuduilleen perheen pariin juhlapyhiksi, mikä voisi pahimmillaan levittää koronavirusta hallitsemattomasti.

Liikkuminen eri maakuntien välillä kiellettiin viikon ajaksi, ja työnantajat velvoitettiin ilmoittamaan työministeriölle lomaa ottavat työntekijät. Hallitus ilmoitti, että lomalle lähtevät joutuvat lomalta palattuaan kahden viikon ajaksi karanteeniin. Epäselväksi jäi, olisiko kyseessä kotikaranteeni vai täytyisikö aika viettää hallituksen osoittamassa kohteessa, jotka useimmiten ovat karanteenilaitoksiksi muutettuja kouluja. Harvassa koulussa on sähköä tai juoksevaa vettä. Tämä sai valtaosan työntekijöistä perumaan lomansa. Koko Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan tiimi toimi samoin ja jatkoi työskentelyä normaalisti, tosin etänä kotoa käsin. Vaikka kaikkien kaipuu kotipaikkakunnalle isovanhempien, vanhempien, serkkujen, setien ja tätien luokse on suuri.

Koronavirus ei ole vielä lähtenyt täyteen laukkaan Kambodžassa – ainakaan virallisten lukujen valossa. Sairastuneita on virallisen tiedon mukaan 122, parantuneita 107. Kahdeksaan päivään ei ole löydetty yhtään uutta tautitapausta. Toisaalta maassa ei ole vapaata mediaa tai kovin suurta avoimuuden perinnettä tiedottamisessa. Ja kuten kaikissa maissa, tautiin sairastuneita on todennäköisemmin moninkertainen määrä virallisiin lukuihin nähden. Koulut kuitenkin suljettiin maaliskuun puolivälissä, social distancing on päivän sana täälläkin ja isot kokoontumiset, yökerhot ja punttisalit on suljettu.

Koronavirus aiheuttaa kriisin taloudelle

Voi olla, että Kambodžassa jostain oudosta syystä koronavirus ei leviä niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Tai voi olla, että huippu on vasta edessäpäin. Varmaa kuitenkin on, että taloudelliset vaikutukset ovat valtaisat.

Kambodžan talous rakentuu neljän pilarin varaan: turismin, vaateteollisuuden, rakentamisen ja maatalouden. Maatalous on jo pitkään kärsinyt ilmastonmuutoksesta. Matkailu on käytännössä hävinnyt koronaviruksen ja matkustusrajoitusten vuoksi kokonaan.

Vaateteollisuus kärsi ensin raaka-ainepulasta Kiinan sulkeutuessa koronan vuoksi, nyt kysyntä päämarkkinoilla eli Euroopassa ja Yhdysvalloissa on romahtanut, eikä tehtaille tule uusia tilauksia. Vaateteollisuudesta saa suoraan elantonsa noin 800.000 ihmistä. He elättävät pienellä palkallaan (minimi 190 usd/kk) kokonaisia perheitä. Ennusteissa arvioidaan jopa 300.000 ihmisen menettävän työnsä pelkästään tehtaissa. Rakentaminen on jo hiljentynyt, ensin samaisen raaka-ainepulan vuoksi, nyt hiljentyneen kysynnän vuoksi. Kestää pitkään ennen kuin Kambodžan talous toipuu, ja se riippuu täysin maailmantalouden toipumisesta.

Mitä tästä kaikesta seuraa tavalliselle kambodžalaiselle? Monelle se tietää tipahtamista äärimmäiseen köyhyyteen. Kambodža on viimeisen 15 vuoden aikana onnistunut nopeiten maailmassa vähentämään äärimmäistä köyhyyttä. Talouskasvu on ollut huimaa 7-8% luokkaa jo yli kymmenen vuotta. Tämä vuonna siihen tulee iso pudotus. Suurin osa köyhyydestä nousijoista, yhteensä noin 4,5 miljoonaa ihmistä eli kolmannes Kambodžan väestöstä on kuitenkin noussut vain juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolelle.

Kambodžalaiset kotitaloudet ovat myös erittäin velkaantuneita. Korkeakorkoista mikrorahoitusta on saanut helposti kulutustarpeisiin paikkaamaan köyhyyden jättämää aukkoa esimerkiksi perheiden ruokaturvassa. Lainaa ei ole aina otettu tuottavaan toimintaan. Koulutustaso on matala, jopa 70 prosenttia väestöstä on käynyt vain ala-asteen verran koulua. Moni tuskin ymmärtää prosenttilaskun perusteita. Aiemmin velkojia on paettu Thaimaahan, mutta nyt rajat on suljettu ja Thaimaassakaan ei ole töitä tarjolla entiseen tapaan.

Thaimaasta onkin palannut 50 000 kambodžalaista siirtotyöläistä takaisin kotiseuduilleen viimeisen kuukauden aikana. Monet heistä ovat kotoisin köyhältä maaseudulta, missä jäljelle jääneet sukulaiset ovat yrittäneet viljellä maata epävarmojen sateiden keskellä. Tänä vuonna kuivuus on kurittanut erityisesti maan länsi- ja pohjoisosia, minne suurin osa siirtotyöläisistäkin on palannut. Palanneet siirtotyöläiset ovat yksi suu lisää ruokittaviksi perheissä, joilla ei muutenkaan ole riittävästi ruokaa.

Terveydenhuolto on maaseudulla erittäin heikoissa kantimissa ja yksi Kambodžan hallituksen suurista uhkakuvista onkin, että siirtotyöläiset tuovat koronaviruksen tullessaan ja tartuttavat sen perheisiinsä. Raja-asemia suljettiin jossain vaiheessa ihmisvirtojen hallitsemiseksi, ja terveystarkastusten keskittämiseksi yhdelle tärkeimmistä asemista, mutta kävikin toisin päin: paluu tapahtuikin epävirallisesti, virallisia raja-asemia välttäen. Nyt viranomaiset yrittävät löytää kotimaahan palanneet kambodžalaiset, jakaa tietoa viruksen tarttumisesta, testata sairaaksi epäillyt ja ohjeistaa kaikki palaajat karanteeniin.

Kirkon Ulkomaanavun työ mukautuu tilanteeseen

Tilanne vaikuttaa kaikkinensa huonolta, mutta voisihan se huonompikin olla. Maassa ei ole ahtaasti asuttuja pakolaisleirejä, vaikka toki kaupungeissa ihmistiheys on suurta. Virus tuntuu etenevän hitaasti, mikä on antanut viranomaisille aikaa varautua ja järjestäytyä. Kiina, Yhdysvallat ja Saksa ovat suurimpien avunantajien joukossa. Valtionhallinto on olemassa, rakenteet toimivat kohtuullisesti, vaikkakin välillä hitaasti ja puutteellisesti. Normaali elämä tapahtuu näin kuivan kauden aikana pääasiassa ulkotiloissa, ja ehkä päivittäin lähelle +40 astetta kipuava lämpö tappaa viruksen pinnoilta, joissa se viileämmissä olosuhteissa viihtyisi pidempään.

Kirkon Ulkomaanapu on tässä tilanteessa joutunut keskeyttämään valtaosan normaalista hanketoiminnasta. Iso osa työstämme tapahtuu kouluissa, ja nyt organisoimme työtä uudestaan – siirrämme mobiiliin sen minkä pystymme, ja kehitämme tapoja tukea kouluja niin, että noudatamme viranomaisten ohjetta sosiaalisesta eristäytymisestä. Se on kieltämättä haastavaa, mutta ei mahdotonta.

Koska maan sisällä matkustaminen ei nyt ole suositeltavaa, on tavallista hankalampaa tehdä tarvekartoituksia, jotka varmistavat, että työmme vastaa olemassaolevaan tarpeeseen. Selvitämme paraikaa miten parhaiten tukea maanviljelijöitä ja pienyrittäjiä, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään. Vaihtoehtoina on mm. tukea maataloustuotteiden kuljettamista toreille; tukea köyhimpien perheitä suoraan rahallisesti, jotta he voivat ostaa ruokaa, jota maanviljelijät ovat tuottaneet. Ihan alkuun olemme ryhtyneet jakamaan informaatiota kuinka suojautua virukselta, sekä saippuaa ja käsidesiä erityisesti jo ennestään tukemissamme yhteisöissä, joihin on palannut paljon siirtotyöläisiä. Yhteisöihin perustettuihin karanteenikeskuksiin toimitetaan vedensuodattimet, jotta karanteenissa olevat saisivat puhdasta vettä. Etteivät muut taudit lähde leviämään.

Kirkon Ulkomaanapu ei tee työtä terveyssektorilla, siihen on omat asiantuntijansa. Taloudellisten vaikutusten loiventaminen on meidän erikoisalaamme, ja sen eteen teemme töitä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Nyt on turvattava perheille ruoan saatavuus kuivan kauden yli, samalla varmistaen, että maaseudun pienyrittäjien toimintakyky säilyy kriisin yli.  Tämä juoksu ei tule olemaan sprintti, vaan maratoni.

Saara Lehmuskoski

Kambodžan maatoimiston johtaja