Koronapandemia ei vähennä kiirettä ratkoa muita kriisejä

Kuvituskuva vaa'asta, jossa koronavirus painaa enemmän kuin aapinen ja rauhanmerkki.
Kuvitus: Carla Ladau

Koronapandemia asettaa rajoituksia kehitysyhteistyölle, humanitaariselle avulle ja rauhantyölle. Se vaarantaa myös ilmastonmuutoksen torjunnalle tärkeitä tavoitteita. Meidän on nyt käytävä useampi kamppailu kerralla.

Kun koronaviruksen leviämisen vakavuus alkoi valjeta maailmalle, olin kaukana Etelä-Sudanin maaseudulla. New Fangakin suoalueella liikutaan vain jalan tai veneellä. Siellä ei ole teitä eikä autoja. Eristyksen sinetöi, että sinne lennetään vain kerran viikossa.

Etelä-Sudanin vuonna 2013 alkanut sisällissota iski kovaa yli 100 000 asukkaan Fangakin kuntaan. Sairaalan rauniot muistuttavat menneestä kriisistä – ja alueen haavoittuvuudesta uudelle uhkalle.

Toistaiseksi New Fangak saattaa olla turvassa koronavirukselta. Ihmisten huoli liittyi ensi kädessä ruokaan. Poikkeuksellisen rankat tulvat tuhosivat valtaosan sadosta ja suuri osa karjasta hukkui tai kuoli tulvaveden tuomiin tauteihin. Ihmiset sinnittelevät puun lehdistä keitetyllä puurolla.

On vaikea kuvitella, miltä tuntuu olla nälänhädän partaalla, ilmastonmuutoksen aitiopaikalla ja sen lisäksi koko muun maailman tavoin järkyttävän pandemian edessä.

Pandemia muodostaa riskin ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle

Kamppailu koronavirusta vastaan on asettanut kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset vaikeaan tilanteeseen.

Tilanne on tukala humanitaarisista kriiseistä jo valmiiksi kärsivissä maissa. Esimerkiksi maailman noin 65 miljoonaa pakolaista on erityisen alttiina katastrofille. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avunon sopeuduttava viruksen vastaiseen kamppailuun.

Samalla organisaatioiden on rajoitettava nykyistä työtään ja kutsuttava takaisin kansainvälistä henkilökuntaansa. Koulutushankkeet jäävät tauolle, kun hallitukset sulkevat kouluja, rauhantyö viivästyy kokoontumisrajoitusten vuoksi ja humanitaariset työntekijät välttävät matkustamista kriisialueille, jotta eivät varmasti tuo mukanaan koronavirusta alueille vailla terveydenhuoltoa.

Jotkut rajoituksista saattavat näyttää palvelevan ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Koronavirus on nopeasti rajoittanut matkustamista ja kuluttamista maailmalla, paljon tehokkaammin kuin samankaltaisia tavoitteita ajavat kansalaisliikkeet ja -järjestöt.

Tätä ei missään tapauksessa pidä tulkita saavutukseksi. Pandemia itse asiassa vaarantaa työn ilmastonmuutosta vastaan. Valtioiden vauraus kärsii ja kolhittu talous kaipaa kiireistä tukea. Päästöt saattavat jopa lisääntyä, kun teollisuus jossain vaiheessa taas käynnistyy.

Poliittinen tahto sitoutua taloudellisesti ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin saattaa laskea koronavirusta vastaan käydyn kamppailun seurauksena. Sama riski pätee kaikkiin kriiseihin, koska suurimmat rahoittajat pelkäävät globaalin taantuman vaikutuksia omalla takapihallaan.

Miljoonat kädestä suuhun elävät perheet tukalassa tilanteessa

Koronapandemian seuraukset ovat kuitenkin paljon vakavammat pienituloisille maille, esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Ulkonaliikkumis- ja myyntikiellot vaikuttavat heti kädestä suuhun eläviin pienyrittäjiin. Esimerkiksi Ugandassa markkinoilla saa myydä pelkästään ruokaa.

Myyjät ovat useimmiten naisia. Ugandassa heidän on rajoitusten takia valittava, yöpyvätkö he pienissä kojuissaan markkinoilla vai ilman tuloja kotonaan perheensä kanssa. Työnteko on myös riski. Jos yrittäjä sairastuu, hän voi menettää toimeentulonsa ja lisäksi tartuttaa perheensä.

Pitkittynyt koronapandemian aiheuttama kriisi saattaa pahentaa köyhyyttä ja johtaa jopa levottomuuksiin

Erityisesti Etelä-Sudanin kaltaiset hauraat maat kohtaavat monta kriisiä samaan aikaan. Maan 11,7 miljoonasta ihmisestä noin 7,5 miljoonaa tarvitsi jo ennen koronaepidemiaa humanitaarista apua

Meidän pitää vastata moneen kriisin samaan aikaan

On selvää, että koronaviruksen vastainen kamppailu on kiireinen. Meidän on sekä järjestöinä ja yksilöinä tuettava terveydenhuoltoa, jaettava informaatiota, huolehtia hygieniakäytännöistä ja pidettävä etäisyyttä toisiimme tartuntojen ehkäisemiseksi.

Mutta meillä ei ole varaa unohtaa kaikkea muuta. Kiireellisyysasteikon toisessa päässä on kipeästi tarvittavia toimenpiteitä torjua ilmastonmuutosta. Meidän pitää miettiä uusia tapoja liikkua, parantaa infrastruktuuria, tuottaa ruokaa ja energiaa sekä paljon muuta. Meidän pitää myös jatkaa rauhantyötä ja vastata ruokapulaan – molemmat ovat elintärkeitä vakaudelle.

Kamppailu koronavirusta vastaan on kuin sadan metrin pikajuoksu, joka on jo alkanut, kun taas ilmastonmuutos on maratonjuoksu. Näiden väliin mahtuu monta muutakin kriisiä.

Meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin juosta kaikki juoksut samaan aikaan, koska kaikkia kriisejä yhdistää tarve globaalille yhteistyölle ja vastustuskykyisille yhteiskunnille.

Erik Nyström on KUA:n kansainvälisen viestinnän asiantuntija.

 

Auta suojelemaan ihmisiä pakolaisleireillä koronavirukselta

Voit auttaa perheitä lahjoittamalla:

  • Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla
  • tilille Nordea, IBAN FI33 1572 3000 5005 04 käyttäen viitettä 1216
  • lähettämällä tekstiviestin APU20 numeroon 16499 (20 e)