Rauhantyön tekijä Antti Pentikäinen uskoo toisiin mahdollisuuksiin

Antti Pentikäinen puhui väkivaltaisesta radikalisaatiosta National dialogues -tilaisuudessa Helsingin Säätytalolla viime marraskuussa. Kuva: Matthias Wevelsiep.

Jos Antti Pentikäinen, 44, voisi ratkaista yhden konfliktin, se olisi Syyrian sota. Hänellä on nyt erityinen mahdollisuus vaikuttaa siihen. Pentikäinen toimii Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston toiminnanjohtajana New Yorkissa. Kolmen vuoden mittainen pesti on nyt puolivälissä.

1. Toimit rauhanverkoston johtajana Yhdysvalloissa. Mitä käytännössä teet?
Työskentelen YK:n pääkonttorin yhteydessä. Tehtäväni on auttaa YK:ta luomaan sota-alueilla kontakteja heimoihin, uskonnollisiin ryhmiin ja aseellisiin ryhmiin, jotka voivat vaikuttaa konfliktin ratkaisuun. Käytännössä luomme verkostoa alan parhaista toimijoista, jotka tekevät työtä itsenäisesti. Kirkon Ulkomaanapu toimii johtamani verkoston sihteeristönä. Se on mukana suoraan tässä työssä muun muassa Somaliassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

2. Syyriassa ja Irakissa soditaan, Eurooppaan on saapunut yli miljoona pakolaista. Miksi maailma on juuri nyt niin levoton?
Elämme todennäköisesti yhtä historian murrosvaihetta. Sodat ajavat ihmisiä liikkeelle, samoin rapautuvat valtiot, joita ei onnistuta saamaan jaloilleen. On traagista, että sodankäyntiin liittyvät säännöt ovat menettäneet merkitystään. Sairaaloiden ja koulujen pommittamisista ei näytä seuraavan mitään. Osa valtioista on tukenut omien etujensa ajamiseksi ääriliikkeitä, joita kukaan ei näytä hallitsevan.

3. Mikä on rauhanrakentamisessa kaikkein tärkeintä?
Rauha syntyy keskusteluissa osapuolten välillä. Ensin pitää saada kaikki keskeiset osapuolet mukaan, sitten on yritettävä ymmärtää konfliktin syitä ja etsittävä yhdessä ratkaisuja niihin. Jos ulkopuoliset valtiot päätyvät käyttämään voimaa sodan eri osapuolia vastaan, ne usein vain sotkevat sota-alueiden asioita entisestään. YK:kin on vaikeuksissa, koska turvallisuusneuvoston jäsenet ovat päätyneet tukemaan esimerkiksi Syyrian sodan osapuolia voimakeinoin. Kun rauhansopimus on tehty, on tehtävä sovinto menneisyyden kanssa ja autettava yhteisöjä ja ihmisiä tervehtymään.

4. Rauhaa rakennetaan yleensä medialta ja ylimääräisiltä korvilta piilossa. Kerro rauhantyöstä jotain sellaista, mitä emme tiedä.
Ääriryhmien edustajat ja jopa terroristit haluavat paljon enemmän olla mukana rakentamassa omia maitaan kuin yleisesti luullaan. Uskon siksi itse toisiin mahdollisuuksiin. Tärkeää ei saa olla vain se, mitä on tehnyt ennen vaan se, mitä on valmis tekemään tulevaisuudessa.

5. Jos voisit ratkaista yhden konfliktin maailmasta, mikä se olisi ja miksi?
Syyrian sota. Se mitä ihmisille siellä tapahtuu, on kuin kivi rinnassani.

6. Mikä on suurin mieleesi jäänyt onnistuminen rauhantyössä?
Olemme muuttamassa YK:n tapaa tehdä rauhaa. Se on iso asia pienelle järjestölle kaukaisesta Suomesta. Olemme saaneet parempia tuloksia aikaan pienellä rahalla kuin monet isot kansainväliset toimijat. Mutta koskaan rauhassa ei saa olla kysymys omasta kunniasta. Eikä koskaan minkään ulkopuolisen toimijan panos tai uhraus ole niin suuri kuin paikallisten.

Antti Pentikäinen on kolmen vuoden mittaisella toimivapaalla Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan tehtävästä. Toimivapaa kestää kevääseen 2018 asti.

Teksti: Satu Helin