Rauha: Kova tehtävä Kongossa

Useimpien kongolaisten tapaan myös Alternatives-ryhmän jäsen Odile Bulabula kantaa mukanaan sotakokemuksia. Vuonna 1996 Bulabula pakeni sissejä kodistaan Kabaresta mukanaan viisi- ja kuusivuotiaat lapsensa. ”Piilottelimme metsissä seitsemän päivää, olin kolmannella kuukaudella raskaana. En tiennyt, oliko mieheni pelastunut. Kun uskalsimme palata, kotimme oli yllättäen koskematon. Pian miehenikin palasi, täysin kunnossa”, Bulabula kertoo.

Kirkon Ulkomaanapu luo vaikutuskanavia Alternatives-ryhmälle, joka rakentaa konfliktin repimään maahan rauhaa ruohonjuuritasolta, omaa turvallisuuttakin riskeeraten.

Kongon demokraattinen tasavalta elää jälleen kohtalon hetkiään. Maan seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2016, eikä nykyinen presidentti Joseph Kabila voi asettua enää ehdolle.

Maan perustuslain mukaan presidentti voi hallita korkeintaan kaksi kautta. Nyt kuitenkin on herännyt epäilyjä siitä, että Kabila yrittää saada hallitustaan muuttamaan perustuslakia.

”Jos Kabila jatkaa, maamme syöksyy katastrofiin. Viimeinenkin toivo katoaa. Näin ei saa tapahtua, kansamme on kärsinyt jo tarpeeksi”, sanoo kongolainen Odile Bulabula, joka työskentelee rauhankoulutuksen asiantuntijana Protestanttisten kirkkojen RIO-uudistamisverkostossa (Réseau d’Innovation Organisationelle).

Bulabula, 48, kuuluu vuosi sitten perustettuun Alternatives-ryhmään, joka pyrkii rakentamaan Kongoon rauhaa aivan uudella tavalla.

Ryhmään on kutsuttu neljätoista ruohonjuuritason vahvaa mielipidevaikuttajaa: kirkonmiehiä, opetusalan ihmisiä, tutkijoita sekä kansainvälisten järjestöjen paikallisia työntekijöitä. Ammattien kirjoa täydentävät juristi ja yliopiston professori. Mukana on jopa entinen sotilas, jolla on sissitausta.

Kirkon Ulkomaanapu tukee vahvasti Alternatives-ryhmän toimintaa.

”Kongossa rauhantyötä ei aloiteta puhtaalta pöydältä. Maan heikon hallinnon takia lähtökohta on todella haastava”, toteaa Ulkomaanavun johtava rauhantyön asiantuntija Jussi Ojala.

Muutos alkaa aina ruohonjuuritasolta

Alternatives-ryhmän tavoite on paitsi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, myös rakentaa keskusteluyhteys Kongon hallituksen jäseniin ja muihin poliittisiin vaikuttajiin.

Tavoite on vaativa. Kongon kaltaisessa maassa, jossa hallinto on läpeensä korruptoitunut, tavoite saattaa olla jopa vaarallinen. Kongossa vallitsee pelon ilmapiiri. Vain harva uskaltaa arvostella julkisesti hallituksen toimia.

”Kansainvälinen yhteisökin on Kongon suhteen täysin hampaaton, vaikka maan hallinnossa on vakavia ongelmia ja konfliktit ovat pitkittyneet”, Jussi Ojala toteaa.

Hänen mukaansa Ulkomaanavun rooli on luoda Alternatives-ryhmälle kanavia keskeisiin kansainvälisiin päättäjiin muun muassa YK:n suuntaan.

”Hyödynnämme tuloksia, joita olemme saavuttaneet rauhantyössämme Somaliassa. Kansainvälisiin päättäjiä on oltava mukana, mutta konfliktimaan tilannetta ei paranneta ulkopuolelta. Vaikeassa ympäristössä muutoksen ja vaikuttamisen pitää alkaa ruohonjuuritasolta, maan omista kansalaisista.”

Sota on vaatinut kuusi miljoonaa uhria

Itä-Kongon katunäkymää leimaavat YK:n rauhanturvaajat, joilla on nykyään oikeus puolustaa kongolaisia myös asein. Kuvassa on Kongon oman armeijan sotilas Ntamwe Kitumba, joka on kuvattu itäkongolaisessa Benin kaupungissa hotellin pihalla. Kitumba oli vartioimassa viiden muun sotilaan kanssa armeijan kenraalia, joka yöpyi hotellissa.

Itä-Kongon katunäkymää leimaavat YK:n rauhanturvaajat, joilla on nykyään oikeus puolustaa kongolaisia myös asein. Kuvassa on Kongon oman armeijan sotilas Ntamwe Kitumba, joka on kuvattu itäkongolaisessa Benin kaupungissa hotellin pihalla. Kitumba oli vartioimassa viiden muun sotilaan kanssa armeijan kenraalia, joka yöpyi hotellissa.

Kongo itsenäistyi Belgian siirtomaavallasta vuonna 1960. Koko itsenäisyyden aika on ollut sotaa ja sekasortoa. Kongo on luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista, ja pahimmillaan kahdeksan eri maan armeijat ovat yrittäneet valloittaa mineraalirikkaita maita itselleen.

Lähihistoriakin on hirmuinen: Vuoden 1996 jälkeen Kongossa on ollut kaksi sotaa, jotka virallisesti päättyivät vuonna 2003. Sissitaistelut jatkuvat kuitenkin yhä erityisesti maan itäisissä osissa. YK:n mukaan sodat ja niiden seuraukset ovat vaatineet vuoden 1996 jälkeen yli kuusi miljoonaa uhria.

Odile Bulabulan mukaan Alternativesin on rauhantyössään ensimmäisenä estettävä suunnitelmat perustuslain muuttamisesta.

”Jos Kabila saa jatkaa, valtaapitävät jatkavat väärinkäytöksiään. Sissit ottaisivat jälleen oikeuden omiin käsiinsä ja ryhtyisivät perimään omia verojaan. Seksuaalinen väkivalta ja maan sisäisten pakolaisten määrä kasvaisivat. Uusi sisällissota uhkaisi.”

”Jo nyt ihmiset ovat pitkittyneiden konfliktien takia hyvin traumatisoituneita. Koska yhteiskunta ei toimi, toivo katoaa. Kaikki merkittävä kehitys toteutuu nyt ulkopuolisten toimijoiden kautta, ja työn tekevät kansainväliset kehitysyhteistyöjärjestöt.”

Kirkonmiehetkin riitelevät keskenään

Odila Bulabulan mukaan 70 prosenttia parlamentin jäsenistä tukee presidenttiä.

”Heidän pitäisi edustaa kansan ääntä, mutta valitettavasti he ajavat omaa etuaan.”

Kuvaavaa on, että kun nykyhallitus aloitti työskentelynsä vuonna 2011, se ensi töikseen nosti parlamentaarikkojen palkkoja.

Bulabulan näkemyksen mukaan Kongossa on kovin vähän ihmisiä, joilla on vaikutusvaltaa presidenttiin.

”Uskonnollisilla johtajilla on arvovaltaa. Yhdessä he saisivat mielipiteensä kuuluviin. Valitettavasti he ovat keskenään riitaisia. On epäilty, etteivät hekään halua luopua saamastaan vallasta ja sen tuomista etuoikeuksista.”

Naisen tehtävä on pysyä taustalla

Alternatives-ryhmässä on nyt kaksitoista miestä ja kaksi naista. Ryhmään etsitään aktiivisesti lisää naisia. Vielä nyt ryhmä on kuin Kongon parlamentti pienoiskoossa: parlamentissa on 500 jäsentä, joista 30 naisia.

”Naisen on erittäin vaikea nousta Kongossa merkittävään asemaan. Kuinka nainen voisikaan tehdä analyyttisiä päätöksiä, kun tyttömme eivät saa edes peruskoulutusta”, Odile Bulabula kysyy.

Kongossa on ollut kahdet vapaat parlamenttivaalit. Naisia on arvosteltu siitä, etteivät he asetu ehdolle eivätkä äänestä naista.

”Kongossa ajatellaan, että politiikka on miesten juttu. Ja ettei nainen ole kyvykäs hoitamaan vastuullisia asioita. On muistettava, että harvalla naisella on rahaa edes käydä vaalikampanjaa.”

Bulabula uskoo, että ajan myötä Alternatives-ryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa maan kehittymiseen.

”Me tunnemme maan todellisuuden ja historian. Meillä on vahva näkemys siitä, mihin suuntaan Kongoa pitää kehittää. Toimimme ruohonjuuritasolla, josta meillä on yhteydet tärkeisiin yhteisöihin.”

”Muista Afrikan maista olemme nähneet, että muutos parempaan on konfliktien jälkeen mahdollista. Mutta se ei tapahdu ilman rehellisiä ja vastuuntuntoisia päättäjiä.”

Ulkomaanavun johtavan rauhantyön asiantuntijan Jussi Ojalan mukaan Alternatives-ryhmällä on edessään vaativa työ.

”Meillä ei ole takeita siitä, että rauha edistyy tällaisella toiminnalla. Mutta emme voi levittää käsiämme ja antaa Kongon tilanteen jatkua. Kokemukset kriisialueilta todistavat, että jo toivon syttyminen vaikuttaa ihmisiin ja sitä kautta tuloksiin”, Ojala toteaa.

Seuraavan kerran Alternatives kokoontuu joulukuussa Gomassa Itä-Kongossa.

”Tavoite on, että lähitulevaisuudessa ryhmä kasvaa, niin kooltaan kuin vaikutusvallaltaan”, Ojala toteaa.

Teksti: Katja Hedberg
Kuvat: Jukka Gröndahl

Lue lisää:

Kirurgi korjaa julmuuden jälkiä Kongossa