Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa

Kuvitus: Anna-Kaisa Jormainen

Juuri nyt koko maailma puhuu ääriliikkeiden toiminnan leviämisestä ja siitä, miten tämä voitaisiin estää. Ongelma ei koske vain konfliktipesäkkeitä. Ääriliikkeiden tekemien iskujen uhka kasvaa myös Suomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen syihin ei aleta kiinnittää huomiota, kirjoittaa Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen. Syrjäytyminen, ulossulkeminen ja yksinäisyys ovat ääriajattelun polttoainetta kaikkialla maailmassa.

Viime kuukausien konfliktiuutiset ovat toistaneet surullisen samanlaista säveltä: radikaalit, ei-valtiolliset toimijat hyökkäävät siviilien kimppuun. Irak on ollut voimaton, kun itseään islamilaiseksi valtioksi kutsuva Isis on vallannut sen alueita, Kenian tai Nigerian valtiot eivät ole pystyneet lopettamaan terroristijärjestöjen kuten Al-Shabaabin tai Boko Haramin, toimintaa.

Ideologisten ääriliikkeiden toimista Syyrian sodassa saisi kokonaisen kauhukertomuksen. Äärijärjestöjen toiminta ei rajoitu vain konfliktien keskellä kamppaileviin maihin.

Viimeistään tänä vuonna on nähty, että radikaalien liikkeiden vahvistuminen on vakava uhka myös kriisipesäkkeiden ulkopuolella: Keväällä ensimmäinen suomalainen taistelija kuoli Syyrian sodassa. Toukokuussa Brysselissä Syyrian sodasta palannut ranskalaismies tappoi useita ihmisiä juutalaismuseossa.

Suomessa 200:lla yhteyksiä terroristijärjestöihin

On kiistaton tosiasia, että radikaalit ääriliikkeet toimivat myös Suomessa. Niiden jäsenet ovat viime vuosina myös parantaneet yhteyksiään ulkomaisiin järjestöihin ja toimijoihin. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien aikana.

Jos emme ota ääriliikkeiden voimistumista vakavasti, joudumme seuraavan
viiden tai kymmenen vuoden aikana Suomessakin kohtaamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tavalla tai toisella. Siksi juuri nyt on ryhdyttävä pohtimaan, miten radikalisoitumista voidaan ennaltaehkäistä sekä meillä että maailmalla.

Samaan aikaan on pidettävä mielessä, ettei kysymyksessä ole yhteen tiettyyn uskontoon liittyvä erityispiirre. Vaikka islaminuskoon liittyvät äärijärjestöt ovat olleet viime vuosina paljon esillä, myös juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden piirissä on henkilöitä ja aatteita, joiden mukaan uskonperintö oikeuttaa väkivaltaan toisia vastaan.

Nuoret miehet rekrytoijien suosiossa

Jotta radikalisoitumiseen voidaan puuttua, on tunnettava sen syyt. Millaiset ihmiset radikaaleista liikkeistä kiinnostuvat ja miksi. Kuka on ääriliikkeen rekrytoijalle helppo kohde?

Erityisesti viime vuosina äärijärjestöihin on tullut mukaan myös naisia. Silti selvästi suurin osa ääriliikkeiden jäsenistä ja niiden aktiivisista toimijoista on nuoria miehiä. Näyttäkin siltä, että valinta ääriliikkeisiin liittymisestä tehdään jo myöhäisteini-iässä tai varhaisaikuisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu teetti keväällä 2014 selvityksen siitä, miksi nuoret liittyvät Al-Shabaabin kaltaisiin terroristijärjestöihin. Selvitystä varten Somalian pääkaupungissa Mogadishussa
haastateltiin 88 entistä Al-Shabaab taistelijaa.

Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että juuri nuoret ovat äärijärjestöjen rekrytoinnin kohderyhmä. Ainoastaan yhdeksän prosenttia haastatelluista liittyi järjestöön yli 30-vuotiaina.

Nuoret radikalisoituvat yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumiseen oli huomattava. Sen sijaan esimerkiksi suurin osa Al-Shabaabiin liittyneistä nuorista ei ollut kertonut perheelleen jäsenyydestään äärijärjestössä. Ystäväpiirin ja oman viiteryhmän asenteet ovat merkittävässä roolissa myös Pohjoismaissa.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan radikalisoituneet nuoret tulevat alemman sosiaaliluokan
kodeista ja heillä on aiempaa rikostaustaa. Valtaosa näistä nuorista on ollut tekemisissä esimerkiksi jihadistiliikkeen tai Syyriaan lähdössä olevien taistelijoiden kanssa.

Syrjäytyminen on portti radikalismiin

Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousi esiin nuorten halu kuulua yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä.

Näyttääkin siltä, että sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa. Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut. Siksi Suomessakin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten joukossa.

Samaan aikaan on tärkeää, ettei ääriliikkeistä jo kiinnostuneita nuoria suljeta pois keskusteluista. Jos nuoria ei huomioida, he mitä todennäköisimmin keskittyvät tukemaan toisiaan väkivaltaan johtavassa ajattelussa.

Radikalisoitumista ei voi enää ehkäistä estämällä ääriliikkeiden saarnaajien pääsy Suomeen. Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella on vaarallista kuvitella, että radikaalit ajatukset voisi pysäyttää raja-asemilla.

Sen sijaan Suomen on ryhdyttävä pikaisesti sekä lyhyen että pitkäaikavälin toimenpiteisiin, jotta radikalisoituminen saadaan pysäytettyä sekä kotimaassa että maailmalla.

Teksti: Aaro Rytkönen

Artikkeli julkaistu Tekoja-lehdessä 3.9.2014