Jälleenrakennetut koulut kyläyhteisöiden silmäteriä Nepalissa – Tuhoisista maanjäristyksistä kaksi vuotta

Manjali Shah säikähti, kun maa alkoi järistä kaksi vuotta sitten. Erityisesti jälkijäristykset tuntuivat hänestä pelottavilta. Enää Shahia ei pelota.

”Ei minua pelota uusi maanjäristys”, sanoo kahdeksanvuotias Manjali Shah. ”Minä tiedän, miten toimia.”

Nepalin maanjäristykset tuhosivat kaksi vuotta sitten tuhansia koulua vieden opiskelupaikan miljoonalta lapselta. Shahin kotikylän Bhimphedin lähes satavuotias koulu vaurioitui pahoin ensimmäisessä järistyksessä huhtikuun lopussa ja tuhoutui täysin 17 päivää myöhemmin jälkijäristyksessä.

Nyt Mahendar High Schoolissa käydään koulua normaaliin tapaan, mutta vanhan koulurakennuksen sijaan uusissa parakeissa. Shah käy neljättä luokkaa ja kyselee sujuvalla englanninkielellä suomalaisvierailijoiden nimet ja kotipaikat.

”Haluan isona opettajaksi, jotta voin jakaa muille tietoa”, Shah kertoo.

3-4-vuotiaat esikoululaiset opettelevat numeroita englanniksi Ulkomaanavun jälleenrakentamassa Shree Bhrikutin koulussa Gorkhan maakunnassa. Lapset saavat halutessaan samalla hoivata pehmoleluja ja nukkeja.

Shah oli yksin kotona katsomassa televisiota maanjäristyksen sattuessa, koska hänen vanhempansa olivat toisaalla. Hän pääsi vahingoittumattomana ulos, mutta kotitalo vaurioitui. Shah perheineen joutui asumaan kuukauden ulkosalla ennen kuin pystyi palaamaan kotiinsa.

Koulu pääsi alkamaan vasta puolitoista kuukautta järistyksen jälkeen. Aluksi moni lapsi jätti tulematta kouluun, kertoo koulun rehtori Ramji Yadav. Osa ei tiennyt, että opetusta järjestetään jälleen. Toiset pelkäsivät jälkijäristyksiä niin paljon, että eivät uskaltaneet tulla.

Alkuun koulussa ei annettu tavallista opetusta, vaan kaikki perustui peleihin ja leikkeihin.

”Näin saimme lapset uskaltamaan takaisin kouluun. Oli erilaisia hauskoja tehtäviä, emmekä antaneet läksyjä. Sen lisäksi annoimme lapsille vinkkejä, miten toimia järistyksen aikana.”

Koulua käyneet lapset kertoivat muille oppejaan uuden järistyksen varalle. Tämä rakensi luottamusta myös muiden lasten keskuudessa ja kolme kuukautta järistyksen jälkeen suurin osa lapsista oli palannut kouluun.

334 sementtistä koulurakennusta

Ensin opetusta varten rakennettiin väliaikaisia luokkia bambusta ja kanaverkosta. Seuraavaksi alettiin rakentaa pysyvämpiä sementtiseinäisiä koululuokkia. Näihin rakennuksiin koulun henkilökunta on erittäin tyytyväistä.

”Nyt meillä on paikka, johon lapset voivat tulla oppimaan”, Yadav sanoo silmin nähden ylpeänä.

Mahendar High Schoolin edessä oleva nurmikenttä on tarkoitettu paitsi koululaisten peleihin myös koko kylän turvapaikaksi, jos maanjäristys iskee taas.

Yhdessä rakennuksessa on kaksi luokkaa, joihin kumpaankin mahtuu tarvittaessa 40 oppilasta. Pienempien, alle kuusivuotiaiden, lasten luokissa opetus tapahtuu matalan pöydän ympärillä lattialla istuen. Isommat lapset opiskelevat pulpettien ääressä.

Rakennukset on tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön noin 4-5 vuodeksi. Paikalliset työntekijät kuitenkin arvioivat, että ne voivat olla käytössä jopa yli 20 vuotta, koska ne ovat kestävää tekoa. Bhimphedin kylän koulu oli ensimmäinen, johon juuri tällaisia väliaikaisia koulurakennuksia tehtiin.

Yhteensä Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut 334 vastaavaa koulurakennusta tuhoutuneiden koulujen oppilaille.

Kouluihin on rakennettu myös saniteettitilat: vessat ja käsienpesupaikat. Ulkomaanavun työntekijät ovat antaneet koulutuksen niiden ylläpidosta ja hygienian merkityksestä.

Koulurakennukset luovat turvallisuuden tunnetta

Shree Bhrikuti Lower Secondary School sijaitsee mäen rinteessä Thati Pokhari kylän yläpuolella. Kun kiipeää mäkeä ylös koululle, kuulee puolessa välissä matkaa rytmikkään ja reippaan yhteenlausunnan. Yhdessä luokista opetellaan värejä englanniksi, toisessa kertotauluja.

Kaikki rakennustarvikkeet uusiin kouluihin jouduttiin kantamaan mäen juurelta ylös, koska koululle ei ole tietä. Ennen kuin rakennustyöt saatiin valmiiksi, opetusta annettiin rakennusten keskellä olevalla aukiolla, joka on aurinkoisena päivänä paahtavan kuuma. Tuolla aukiolla sijaitsi ennen koulurakennus, joka tuhoutui järistyksessä.

Rehtori Tara Jashi kertoo oppilaiden olevan helpottuneita, kun saavat käydä koulua rakennuksissa, jotka ovat turvallisia. Koulun opettajat ovat saaneet koulutusta luonnonkatastrofien varalta. Parin päivän koulutuksen jälkeen he suunnittelevat nyt pieniä muutoksia koulutiloihin. He ovat silminnähden innoissaan siitä, että pystyvät tekemään kouluympäristöstä entistä turvallisemman lapsille.

Koulu on tärkeä koko kyläyhteisölle ja suomalaisvieraita tervehtimään on saapunut koulun koko johtokunta.

”Kouluttamalla lapsia autamme heitä saamaan hyvän, mukavan ja rauhallisen elämän” Jashi perustelee opetuksen tärkeyttä.

Teksti: Maija Lappalainen
Kuvat: Johanna Erjonsalo

Lue lisää