Analyysi: Garissan isku lisää paineita tukea Keniaa

Ulkomaanavun rauhanhanke Baidoan maakunnassa Lounais-Somaliassa on elvyttänyt paikallisia rauhankomiteoita ja antanut niiden jäsenille lisäoppia sovittelutyössä.
Ulkomaanavun rauhanhanke Baidoan maakunnassa Lounais-Somaliassa on elvyttänyt paikallisia rauhankomiteoita ja antanut niiden jäsenille lisäoppia sovittelutyössä.

Virallinen suruaika on Keniassa ohi, mutta Garissan yliopiston opettajankoulutuslaitokseen tehdyn tuhoisan iskun vaikutuksia pohditaan vielä pitkään, kirjoittaa viestintäasiantuntija Hilkka Hyrkkö Nairobista.

142 opiskelijaa ja kuusi turvamiestä kuoli al-Shabaab-terroristijärjestön yliopistolle tekemässä hyökkäyksessä kiirastorstaina runsas viikko sitten. Valitettavasti iskua ei voi pitää yllätyksenä. Kenian nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta on ollut vallassa kaksi vuotta. Sinä aikana itärajan takainen äärijärjestö al-Shabaab on terrori-iskuillaan surmannut yli 400 ihmistä Keniassa.

Somalialla ja Kenialla on yhteistä rajaa liki 700 kilometriä. Raja on noita siirtomaa-ajalla viivoittimella piirrettyjä rajoja. Kummankin puolen rajaa on somaleja. Enimmäkseen raja-alueella on kuitenkin hiekka-aavikkoa. Garissan maakunnassa on myös yksi Afrikan mantereen suurimmista pakolaisleireistä, Dadaab. Siellä on arviolta jopa 600 000 somalipakoalista, yksi jokaista Garissan asukasta kohti.

Pelko alati läsnä

Pari viikkoa sitten Kenian hallitus ilmoitti alkavansa rakentaa 200 kilometrin mittaista muuria Wajirista Manderaan Somalian vastaiselle rajalle estääkseen al-Shabaab taistelijoiden tulon Kenian puolelle. Toinen hallituksen terrorismin vastainen toimi on ulkomaalaislaki, joka sotii niin pahoin ihmisoikeuksia vastaan, että Kenian korkein oikeus lykkäsi sen voimaantuloa.

Al-Shabaabin Kenialle aiheuttama uhka on todellinen ja jatkuva. Garissan iskun yhteydessä kerrattiin kuluneen kahden vuoden iskut. Ihmisten mieliin ovat syöpyneet tuhoisimmat hyökkäykset – isku Westgaten ostoskeskukseeen syyskuussa 2013 ja nyt Garissan isku – mutta autopommit, itsemurhaiskut ja erilaiset hyökkäykset ovat Kenian arkea.

Terrorismi on onnistunut tavoitteessaan: pelko on alati läsnä. Pelon seuralaisena on tullut eri kansallisuuksien ja uskontojen välinen erottelu. Luodakseen vaikutelman aktiivisista toimista terrorismia vastaan, Kenian poliisi pidättää paperittomia somaleita, kuulustelee, toisinaan kovakouraisestikin ja karkottaa maasta.
Maan itäosissa puhutaan nyt vakavasti, että kristityt opiskelijat pitäisi kautta linjan evakuoida idän, kaakon ja koillisen yliopistoista.

Kenia ei ole yksin

Kenia saa jo nyt merkittävää tiedusteluapua ainakin Yhdysvalloilta. Garissan hyökkäyksen jälkeen Kenia on tunnustanut avoimesti tarvitsevansa muutakin apua taistelussa terrorismia vastaan. Kenia muistuttaa, että se on mukana yhteisessä kansainvälisessä rintamassa tuossa taistelussa.

Al-Shabaab ilmoittaa rankaisevansa Keniaa juuri tästä, sotilaiden lähettämisestä osaksi Afrikan Unionin joukkoja, jotka Somaliassa taistelevat al-Shabaabia vastaan. AMISOM taas on osa laajempaa kansainvälistä ponnistusta, jonka tavoitteena on tukea Somalian aloittelevaa hallitusta ja yritystä vakauttaa Somaliaa.

Tämä yhteinen, kansainvälinen hanke ei ole ollenkaan niin kaukana Suomesta ja suomalaisista, kuin voisi luulla. Suomi on mukana Euroopan Unionin syksyllä 2013 EU:n Somalia huippukokouksessa sopimassa ”Somali New Deal” ohjelmassa niin kuin kaikki muutkin EU-maat. New Dealin sisältö on laaja. EU rahoittaa suurimmaksi osaksi myös AMISOMin toiminnan.

Sen lisäksi EU tukee Somaliaa aktiivisessa diplomatiassa, maan poliittisissa prosesseissa, uuden valtion turvallisuuden kehittämisessä. Näiden EU tekee Somaliassa muuta kehitysyhteistyötä ja antaa humanitääristä apua.

Tässä työssä on mukana myös Kirkon Ulkomaanapu EU:n rahoittamalla rauhanhankkeella lounaisessa Somaliassa.

Kaikki tämä työ on käynnissä joka päivä, mutta al-Shabaab tuntuu hetkittäin vahvimmalta voimalta Somaliassa.

Al-Shabaabilla on voimaa

Täältä itäisestä Afrikasta katsottuna tuntuu, että maailma kykenee käsittelemään yhtä demonia kerrallaan. ISISin jatkaessa hirmutekojaan Syyriassa, Somalian ja sen naapurimaiden kurimus on painunut taka-alalle. Al-Shabaab on kuitenkin aktiivinen kaiken aikaa. Sillä arvioidaan olevan noin 7 000 – 9 000 jäsentä. Tällä hetkellä se hallitsee vielä maantieteellisiä alueita Etelä- ja Lounais-Somaliassa. Näillä alueilla se on muodostanut oman hallinnon, poliisin ja tuomioistuimet.

Iskut Somaliassa ovat viikoittaisia. Uhka on koko ajan läsnä.

Kun kävin helmikuun alussa Lounais-Somaliassa haastattelemassa järjestöstä eroon pyrkiviä miehiä, ymmärsin, että järjestö on hyvin organisoitunut. Samalla kun AMISOM ajaa sitä maantieteellisesti ahtaammalle, järjestö suuntautuu entistä enemmän uusille alueille.

Al-Shabaabilla on oma salainen poliisi ja tiedustelu, amniyaad. Sen tehtävänä on aktiivinen rekrytointi myös Somalian naapurimaissa kuten Keniassa. Garissan isku osoitti, että rekrytoinnissa on onnistuttu: mukana oli Garissan paikallishallinnon johtajan poika, joka oli ollut perheeltään kateissa vuoden päivät. Muiksikin tekijöiksi epäillään kenialaisia.

Ulkopuolisuus on käyttövoima

Institute for Security Studies, ISS, ja Ulkomaanapu tuottivat viime syksynä yhdessä tutkimuksen, jossa selvitettiin syitä, miksi nuoret miehet Keniassa ja Somaliassa liittyvät al-Shabaabiin. Tutkija Anneli Botha kertoi kiinnostuneensa väkivaltaisesta radikalisaatiosta, kun hän tapasi kenialaisen äidin. Toinen tämän pojista oli poliisi, toinen liittyi terroristijärjestöön. Kun vaihtoehtoja on vähän, liittyminen voi olla sattumanvaraista. Botha varoittaa tekemästä liian yksinkertaisia oletuksia.

Tutkimuksen mukaan Keniassa liittymisen syynä on usein turhautuminen ja ulkopuolisuus. Köyhän Kenian väki kokee olevansa ulkopuolella. He eivät tunne olevansa kenialaisia, ja heitä syrjitään synnyinpaikkansa vuoksi.

Kahden Kenian väkeä

Garissan isku nosti esiin keskustelun kahdesta hyvin erilaisesta Keniasta. Siirtomaa-ajasta lähtien maa on ollut selvästi jakautunut. Keskinen Kenia, suurimmat kaupungit ja viljava Rift Valley muodostavat sen maan, joka on taloudellisesti ja poliittisesti merkittävä. Kaksi kolmasosaa pinta-alasta on Pohjois-Keniaa, muuta Keniaa, hiekka-aavikkoa. Tämä hiekka-aavikko jätettiin oman onnensa nojaan siirtomaa-aikana, ja monien mielestä sen jälkeenkin. Kolme neljäsosaa tämän Kenian asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, kun kenialaisittain hyvinvoivalla alueella köyhyysrajan alla on vain joka neljäs.

Murithi Mutiga pohtii tätä asetelmaa pääsiäisenä brittilehti The Guardianissa. Hän näkee Kenian jakautuneisuuden käyttövoimana al-Shabaabille. Hänen mukaansa terroristijärjestö katsoo juuri köyhään ja islaminuskoiseen osaan Keniaa halukkaasti tavoitteenaan jopa jakaa maa kahtia. Kirjoittaja on haastatellut monia alueen asiantuntijoita, joilta hän saa tukea teesilleen.

Kenian hallituksella on käsillä kohtalon hetket maan tasaisemmassa kehittämisessä ja tulonjaossa.

Teksti: Hilkka Hyrkkö

 

Lue lisää