6 + 1 syytä tehdä kehitysyhteistyötä

Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten koulutusta muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa. Opettajaharjoittelija Nadège Ngbo 3-5-vuotiaiden ryhmän kanssa Nicolas Barren koulussa Banguissa. Kehitysyhteistyön avulla emme vain auta yksittäistä ihmistä jossain kaukana, vaan rakennamme parempaa ja elinkelpoisempaa maailmaa meille kaikille. Kuva: Catianne Tijerina.
Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten koulutusta muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa. Opettajaharjoittelija Nadège Ngbo 3-5-vuotiaiden ryhmän kanssa Nicolas Barren koulussa Banguissa. Kehitysyhteistyön avulla emme vain auta yksittäistä ihmistä jossain kaukana, vaan rakennamme parempaa ja elinkelpoisempaa maailmaa meille kaikille. Kuva: Catianne Tijerina.

Suomi on leikkaamassa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 46 prosenttia, eli noin 400 miljoonaa euroa. Kirkon Ulkomaanavulta häviää 6–8 miljoonaa ulkoministeriön tuista. Silti kehitysyhteistyön jatkaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin kenties koskaan. Kehitysyhteistyön avulla emme vain auta yksittäistä ihmistä jossain kaukana, vaan rakennamme parempaa ja elinkelpoisempaa maailmaa meille kaikille.

1. Inhimillisyys

Elämme yhteisessä maailmassa, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus hyvään elämään. Jokainen on arvokas riippumatta siitä, missä ja millaisissa oloissa hän elää. Jos suljemme silmämme toisen kärsimykseltä, kavennamme omaa inhimillisyyttämme.

Moderni tiedonvälitys ja liikkumisen helppous on tehnyt maailmasta entistä pienemmän. Olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Se, mitä teemme täällä, vaikuttaa ihmisten elämään muualla ja päinvastoin. Emme voi väistää vastuutamme siitä, millaisessa maailmassa elämme.

Kehitysyhteistyö on yksi tapa kantaa vastuuta siitä, että oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus toteutuvat ihmisten elämässä kaikkialla maailmassa.

2. Turvallisemman ja rauhallisemman maailman rakentaminen

Väkivaltaiset konfliktit ovat monen humanitaarisen kriisin, pakolaisvirtojen ja ruokapulan taustalla. Konflikti ei välttämättä näy mediassa. Usein kyse on resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Joillain alueilla ei ole riittävästi vettä, viljelysalaa tai polttopuuta, jotta ihmisten perustarpeet täyttyisivät.
Kirkon Ulkomaanapu pyrkii kaikessa työssään lisäämään edellytyksiä paikallisyhteisöjen rauhanomaiseen yhteiseloon. Kehitysyhteistyön avulla autetaan jakamaan resursseja oikeudenmukaisesti niin, että mahdollisimman moni pystyy elämään omalla kotiseudullaan. Näin jätetään myös vähemmän kasvutilaa Isiksen ja Boko Haramin kaltaisille terroristiliikkeille, jotka hyödyntävät jäsenrekrytoinnissaan nuorten turhautuneisuutta sekä toimeentulomahdollisuuksien puutetta.

3. Luonnon säilyttäminen

Ilmastonmuutos pahentaa resurssikonfliktia entisestään: monilla alueilla sateet vähenevät ja pula vedestä kasvaa. Ruokapula uhkaa jatkuvasti esimerkiksi Afrikan sarvea, koska odotetut sateet jäävät yhä useammin tulematta tai ne tulevat kylvämisen kannalta liian myöhään. Tämän vuoksi sadot jäävät jatkuvasti liian pieniksi.

Kirkon Ulkomaanavun tekemän kehitysyhteistyön avulla vahvistetaan yhteisöjä niin, että lyhytaikainen kuivuus tai rankkasateet eivät saisi aikaan pakolaisvirtoja tai humanitaarista kriisiä. Yhteisöjä tuetaan esimerkiksi ruuan varastoinnissa, säänkestävässä rakentamisessa sekä muussa ääri-ilmiöihin varautumisessa muun muassa myrskyjen koettelemilla Filippiineillä, ruokapulasta kärsivässä Liberiassa ja maajäristyksen koettelemalla Haitilla. Näin ennalta ehkäistään myös ruoka- tai muusta resurssipulasta seuraavia konflikteja.

4. Pakolaisuuden vähentäminen

Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista, enemmän kuin koskaan. Selvästi suurin osa heistä on maan sisäisiä pakolaisia. He ovat jättäneet kotinsa paikallisen konfliktin tai ruokapulan takia. Pelkästään Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli miljoona maan sisäistä pakolaista. Monet asuvat leireissä.
Elämä pakolaisleireillä on sekä niukkaa että henkisesti ja fyysisesti raskasta. Esimerkiksi Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa on yli 80 000 pakolaista. Kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöt auttavat leireillä ruuan, suojan ja toimeentulon hankkimisessa. Kirkon Ulkomaanapu keskittyy erityisesti pakolaislasten ja -nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Korjaamme ja rakennamme kouluja sekä järjestämme ammatti- ja harrastekursseja. Niiden avulla ehkäistään toimettomuuden aiheuttamaa turhautumista ja luodaan pakolaisleirillä elintärkeää tulevaisuuden uskoa.

Välimeren yli Eurooppaan on pyrkinyt syyskuun alkuun mennessä tänä vuonna 350 000 ihmistä maailman turvattomimmista paikoista; Somaliasta, Eritreasta ja Syyriasta. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee kaikissa näissä maissa.

5. Oikeudenmukaisen talouskasvun varmistaminen

Jokainen ihminen haluaa elättää itsensä ja oman perheensä. Jotta tähän voi pystyä, on oltava mahdollisuus tehdä töitä. Köyhyys on maailman rakenteissa. Se tarkoittaa, että kaikki eivät koskaan saa mahdollisuutta tehdä työtä, joka takaisi elannon edes itselle. Monissa maissa esimerkiksi oikeus omistaa maata on rajattu vain pienille ryhmille. Usein elintason ja elämänlaadun merkittävä paraneminen on kiinni meidän näkökulmastamme pienistä asioista: yhdestä maatilkusta, kolmesta kanasta, ompelija-osuuskunnan jäseneksi pääsemisestä tai kirjanpidon alkeista.

Kirkon Ulkomaanapu tukee laina- ja säästöryhmiä, joiden avulla ihmiset voivat käynnistää ruohonjuuritason liiketoimintaa kotonaan. Näin luodaan mahdollisuuksia paikallisyhteisöä itseään hyödyttävälle talouskasvulle.

Kehitysyhteistyöllä tuetaan lisäksi opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksia kehitysmaissa. Luku- ja kirjoitustaito parantavat yksilön työllistymismahdollisuuksia sekä laajemmin valtion taloutta. YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että tarjoamalla kaikille perustaidot säästettäisiin 129 miljardia dollaria joka vuosi.

6. Ihmisoikeuksien parantaminen

Kun köyhyys ja eriarvoisuus on sisäänrakennettu lainsäädäntöön tai perinteisiin, ihmisoikeudet eivät toteudu. Esimerkiksi Keniassa tai Guatemalassa suuryhtiöt voivat yhä ottaa omaan käyttöönsä kylän tarvitsemat viljelysvedet tai hakata yhteisön toimeentulon lähteenä olevat metsät. Toisilta yhteisön perinteet voivat riistää oikeuden saada työstään palkkaa. Esimerkiksi Nepalissa Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä kastittomien entisten maaorjien parissa, jotta heidän lakiin kirjatut kansalaisoikeutensa toteutuisivat.

Monissa maissa naiset eivät saa omistaa maata, periä tai hallita rahaa. Silti he tuottavat kehitysmaissa jopa 80 prosenttia kaikesta ruuasta. Jos ihmiskunta jättää puolet jäsenistään yhteiskunnan ulkopuolelle, kehitystä ei voi tapahtua. Tyttöjen koulutustason kasvaminen parantaa tutkitusti sekä miesten että naisten asemaa yhteisössä.

+1 Sinä voit oikeasti vaikuttaa

Maailman ongelmat ovat monimutkaisia. Yhden ihmisen näkökulmasta kyse on kuitenkin yksinkertaisista asioista: omasta kodista, perheen turvallisuudesta, lasten koulutuksesta, tulevaisuuden toivosta. Yksi ihminen voi vaikuttaa siihen, että toinen saa niihin mahdollisuuden. Kiitos että olet mukana rakentamassa parempaa maailmaa meille kaikille.

Teksti:
Saara Lehmuskoski, Kansainvälisen työn päällikkö
Satu Helin,Uutistuottaja