Etelä-Sudanin rauha on vielä hauras

Liki tuhat pakolaislasta saattoi aloittaa koulun viime lokakuussa Mingamanissa, kun Ulkomaan apu rakensi sinne tilapäisiä kouluja.
Liki tuhat pakolaislasta saattoi aloittaa koulun viime lokakuussa Mingamanissa, kun Ulkomaanapu rakensi sinne tilapäisiä kouluja.

Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir allekirjoitti rauhansopimuksen kovan kansainvälisen painostuksen alla keskiviikkoiltana. Yli puolitoista vuotta kestäneet, sisällissodaksi laajenneet väkivaltaisuudet saivat muodollisen lopun. Tulitauon on määrä astua voimaan kolmen vuorokauden kuluessa allekirjoituksesta.

Tunnelmat Jubassa ovat odottavat, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Etelä-Sudanin maajohtaja Mika Jokivuori.

”Kaikki odottavat, miten allekirjoitettu rauhansopimus näkyy käytännössä. Vasta kun jotain näkyvää tapahtuu, uskotaan, että rauhan aika on oikeasti koittanut. Presidentti Kiirin kommentit allekirjoitustilanteessa eivät ole lisänneet uskoa rauhan syntymiseen, päinvastoin”, Mika Jokivuori kommentoi.

Etelä-Sudanin presidentti allekirjoitti sopimuksen YK:n, Yhdysvaltain ja Afrikan Unionin painostuksen alla. Jo allekirjoitustilaisuudessa hän sanoi, että sopimuksessa on kohtia, jotka pitää torjua.

20 kuukautta kestäneen konfliktin aikana tuhansia ihmisiä on kuollut, ja 2.2 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Monet heistä elävät hyvin vaikeissa oloissa maan sisäisinä pakolaisina ja ovat nälän ja tautiepidemioiden kiusaamia.

”Henkilökohtaisesti toivon parasta, sillä ilman pysyvää rauhaa kärsimys Etelä-Sudanissa jatkuu, ja pakolaistulva naapurimaihin kiihtyy. Presidentti Kiirin ja oppositiojohtaja Macharin tulisi pystyä yhteistyöhön ja jakaa valta rauhansopimuksessa määritellyllä tavalla”, Mika Jokivuori sanoo.

Rauhaa ja sopua on hierottu väkivaltaisuuksien keskellä. Tulitaukoja on ollut ainakin seitsemän. Yksikään niistä ei ole pitänyt.

”Kukaan ei pysty tässä vaiheessa ennustamaan, milloin sota loppuu. Rauhansopimuksen mukaan siirtymäajan hallituksen tulisi kuitenkin olla toiminnassa 90 päivän sisällä.”

Suhtautuminen allekirjoitukseen on vaihdellut, kertoo Ulkomaanavun Etelä-Sudanin ohjelmakoordinaattori Marie Makweri.

”Ihmiset ovat toisaalta iloinneet, halanneet toisiaan helpottuneina ja kiittäneet johtajia allekirjoituksesta. Toiset suhtautuvat allekirjoitukseen vihamielisesti ja vastustavat osaa sopimuksen sisällöstä.  Kolmannet haluavat, että  väkivaltaisuuksiin osallistuneet johtajat asetetaan vastuuseen teoistaan sen sijaan, että heidät palkittaisiin poliittisilla paikoilla”, hän sanoo.

Ulkomaanapu mukana rauhantyössä ja pakolaisten auttamisessa

Ulkomaanapu on tukenut kaiken aikaa Etelä-Sudanin kirkkokuntien neuvostoa, (South Sudan Council of Churches, SSCC) rauhan työssä. Kirkoilla on ollut merkittävä rooli sovinnon teossa.

”Olemme tehneet paljon. Olemme tukeneet ja jatkossakin tuemme kirkon johtajia rauhansopimuksen synnyssä ja sovinnon rakentamisessa”, Mika Jokivuori kertoo.

Ulkomaanapu on kasvavasta väkivallasta huolimatta ollut kaiken aikaa läsnä Etelä-Sudanissa. Liki tuhat pakolaislasta saattoi aloittaa koulun Mingamanissa, Lakes osavaltiossa viime lokakuussa, kun Ulkomaanavun rakentamat tilapäiset koulut avattiin.

”Olemme myös jakaneet Kanadan kehityspankin rahoittamana suoraa ruoka-apua Mundrissa, Western Equatoriassa, missä Ulkomaanapu on ollut tukemassa paikallisia elinkeinoja kuten maanviljelyä ja kanataloutta.”

Ulkomaanapu on myös jatkanut Kotobin opettajankoulutuslaitoksen tukemista Mundrissa.

Konflikti on vaatinut uhreja myös avustusjärjestöistä. Alkuviikosta kaksi Lääkärit Ilman Rajoja – järjestön työntekijää sai surmansa Unityn osavaltion väkivaltaisuuksissa. Kaikkiaan sotaisuuksien aikana on kuollut yli 30 avustustyöntekijää.

Teksti ja kuva: Hilkka Hyrkkö