Miten liikkua kun se on mahdotonta?

Olen jumissa Nairobin iltapäiväruuhkassa. Kaupungissa, jossa kaikki liikkuvat ja jossa kaikki ovat jumissa samaan aikaan. Nuoret yrittävät mahtua yhteistaksien, Matatujen, kyytiin. Monella kestää jonkin aikaa ennen kuin kyyti kotiin järjestyy. Mutta ovatko he tosiaan jumissa?

Nuoret Liikkeessä (Youth on the Move) kertoo siitä tunteesta, kun ei suostu juuttumaan, ei hyväksy mitään syitä tai verukkeita, vaan sanoo mahdottoman edessä: nyt mennään.

Mutta miten nuoret liikkuvat, kun se on mahdotonta, miten he muuttavat asioita? Näemmekö nuoret – usein stereotyyppisesti – vallankumouksellisina, dynaamisina, vahvoina ja päättäväisinä, valmiina muuttamaan asioita dramaattisesti, usein yhdistettynä radikalismiin, väkivaltaan ja kärsimättömyyteen? Tämän näkemyksen mukaan nuoret on nähty jopa aikapommeina – ei valmiina johtamaan vaan ennemminkin aiheuttamaan vahinkoa.

Unohdetaan hetkeksi nämä käsitykset ja käännetään katseet liikkeessä oleviin nykynuoriin. Nämä nuoret eivät tietenkään edusta kaikkia nuoria, mutta he ovat tärkeitä esimerkkejä, sillä he haastavat mielikuviamme nuorista. He ovat kaikki tavalla tai toisella herättäneet keskustelua, ja jotkut heistä ovat hyvinkin kiisteltyjä hahmoja. Mutta toisaalta, jos nostat oman asiasi kansainväliseen keskusteluun, eikä kukaan kritisoi sinua siitä mitä edustat, väität tai olet tehnyt – olet tehnyt jotain väärin.

1. Emma González ja tehokas hiljaisuus

Maaliskuinen mielenilmaus March for our Lives aseväkivaltaa vastaan ja asekontrollin lisäämisen puolesta Yhdysvalloissa keräsi järjestäjien mukaan 800 000 osallistujaa. Vaikka se ei ollut yksinomaan nuorten marssi, oli järjestäjien ja puhujien joukossa paljon nuoria.

Yksi puhujista oli 19-vuotias Emma González, joka menetti ystäviään kouluampumisessa, mutta selviytyi itse hengissä. Gonzálesin vahvat puheet ovat tehneet hänestä vakavasti otettavan vaikuttajan, jolla on nyt 1,5 miljoonaa seuraajaa Twitterissä. Tehokkain hetki hänen puheessaan oli pitkä hiljainen hetki, joka ilmaisi parhaiten nuorten tunteet. Kun mielenosoittajien keski-iäksi on arvioitu 49 vuotta, tämä on vahva esimerkki siitä, että nuoret voivat vaikuttaa yli sukupolvien.

2. Malala Yousafzai ja peräänantamattomuus

Monille Malala Yousafzai ja hänen tekonsa edustavat rohkeutta. Yousafzai oli 11-vuotias alkaessaan kampanjoida tyttöjen koulutuksen puolesta. Lokakuussa 2012, Yousafzain ollessa 15-vuotias, Talebanin asemies ampui häntä ja kahta muuta tyttöä murhatakseen heidät kostona Yousafzain aktivismista. Toivuttuaan vakavasta päävammastaan Yousafzai jatkoi työtään.

Nyt Nobel-palkittua Malala Yousafzaita ihaillaan maailmanlaajuisesti, ja hänen työnsä koulutuksen puolesta innostaa edelleen. Hän otti suuren riskin matkustaessaan ensimmäistä kerta ampumisen jälkeen takaisin kotimaahansa Pakistaniin, mutta riskeistä huolimatta Yousafzai jatkaa edelleen työtään ja puolustaa sinnikkäästi tyttöjen oikeutta koulutukseen.

3. Chelsea Manning ja rohkeus

Viimeinen ja kiistellyin esimerkki kertoo monesta eri rohkeuden tasosta. On epäilemättä rohkeaa vaarantaa henkensä ja toimia sen puolesta mihin uskoo, vaikka se tarkoittaisi sitä, että joutuu vankilaan ja pettää maansa – kuten monet asian näkevät.

Kaikesta huolimatta oli rohkeaa vuotaa Yhdysvaltain armeijan dokumentteja, jotka myöhemmin julkaistiin Irakin sotalokina (Iraq War Logs) ja Afganistanin sotapäiväkirjana (Afghan War Diary). Mutta olen sitä mieltä, että yhtä rohkeaa oli ilmoittaa päivän tuomion saamisen jälkeen (asianajajan välityksellä), että identifioituu itseasiassa toiseen sukupuoleen. Chelsea Manningin elämä on ollut täynnä sisäisiä ja ulkoisia kamppailuja.

Manningin rohkeus on ihailtavaa, vaikka hänen lailliset ja laittomat keinonsa vaativat vakavaa pohdintaa. Minusta hänen ilmoituksensa oli merkittävä myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Meillä on yhä valtavasti työtä tehtävänä lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten (LGBT) oikeuksien tunnustamiseksi.

Osa näistä esimerkeistä on tavalla tai toisella kiistanalaisia. Halusin kuitenkin tuoda ne esiin – ei niiden itsensä vuoksi, vaan sen vuoksi mitä ne edustavat. Nämä esimerkit näyttävät meille mihin nuoret liikkeessä pystyvät. Ja muistuttavat meitä siitä, että joskus jonkun täytyy sanoa; nyt mennään.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kirkon Ulkomaanavussa. Kirjoitus aloittaa keväällä Kirkon Ulkomaanavun blogissa julkaistavan #YouthOnTheMove-blogisarjan.

Katso myös Youth on the Move -raportti (pdf)

Youth on the Move raportin kansi

Kirjoittaja

Matthias Wevelsiep