Paras kanapata maailman katolta
Iso osa nepalilaisista saa jokapäiväisen ravintonsa omilta pihoiltaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiit kasvimaat ovat Nepalin syrjäseutujen perheiden elinehto.
Teksti: Elisa Rimaila
Kuvat: Antti Yrjönen
VIELÄ ÄSKEN pihamaalla potpottanut ruskea kana on menettänyt päänsä. Sen kohtalo on päätyä osaksi Sabitri Gurung Alen, 28, ja Dhansara Alen, 31, tänään valmistamaa lounasta. Vastineeksi lintu on saanut vapaasti kuopsutella ja kaivaa pihaa lajitovereidensa kanssa ja elää elämää, josta suurin osa maailman kotieläimistä voi vain haaveilla.
Dhansaran kanapata
NOIN 6 ANNOSTA
Tarvitset: terävän veitsen kanan paloitteluun, ison wokkipannun tai korkeareunaisen paistinpannun. Tarjoile esimerkiksi jasmiiniriisin kanssa.
- 1 kana tai 600–700 grammaa kananlihaa
- 2 sipulia
- 1 valkosipuli
- Reilu pala inkivääriä
- 500 g kirsikkatomaatteja tai tomaattia paloiteltuna
- 1 chilipalko (tulisuus maun mukaan)
- Tilkka öljyä paistamiseen
- 3–5 dl vettä
- Ripaus suolaa
- 2–4 rkl jauhettua kurkumaa
1. Teurasta ja käsittele kana sopiviksi paloiksi.
2. Pilko sipulit, valkosipuli ja inkivääri ja kuullota ne öljyssä pannulla.
3. Lisää kurkuma ja sekoita. Lisää kana ja paista kunnes kypsää.
4. Nakkaa joukkoon chili, pilkotut kirsikkatomaatit sekä vesi. Keitä, kunnes edessäsi on muheva pata.
LÄNSI-NEPALIN Surkhetin alueella sijaitsevassa Tarangan kylässä kanaruokaa syödään harvoin. Lintuja ja vuohia teurastetaan ravinnoksi lähinnä juhlia ja vieraita varten. Lihaa saatetaan joutua hankkimaan lautaselle myös, kun pellot ja kasvimaat tarjoavat tavallista huonompaa satoa.
Sabitri ja Dhansara kuuluvat samaan perheeseen, sillä heidän aviomiehensä ovat veljeksiä. Naisten kotiovelta on 34 kilometriä lähimpään isoon kaupunkiin Birendranagariin. Pöllyävällä, mäkisellä ja osin keskeneräisellä tiellä matkaan kuluu puolitoista tuntia jopa nelivedon kyydissä. Kauppa ja terveyspalvelut ovat kaukana, eikä Sabitrin ja Dhansaran perheillä ole rahaa muutenkaan riittävästi.
Tarangan kylässä omavaraisuus on perheille elinehto.
Kasviscurrya omalta kasvimaalta
Tuhkat savuavat yhä, kun Sabitri kokoaa niitä paljain käsin vatiin maalattiaisen keittiönsä varjossa.
Pian nuotiossa palaa jo uusi tuli, ja nainen kaataa pannuun ruokaöljyä. Kasviscurryn ainekset odottavat pääsyään pataan: muhkea kaali, sipulia, valkosipulia ja kattilan pohjallisen verran pieniä perunoita. Kaikki on poimittu suoraan perheen omalta pellolta.
Kasviscurry Sabitrin tapaan
NOIN 6 ANNOSTA
Tarvitset: ison wokkipannun tai kattilan currylle, kasarin maidon kuumentamiseen,
kivialustan ja jauhinkiven (morttelikin käy).
- 1 valkokaali
- Noin 1 kg perunoita
- 2 sipulia
- Tilkka ruokaöljyä kasvisten kuullottamiseen
- 1 chilipalko (vahvuus oman maun mukaan)
- 1 kokonainen valkosipuli
- 4 dl maitoa
- 7 dl vettä (voit lisätä veden määrää, jos curryn koostumus vaikuttaa liian kuivalta)
- Ripaus suolaa
- 2–4 rkl jauhettua kurkumaa
1. Aloita lypsämällä lehmä ja kuumentamalla maitoa kattilassa.
2. Pilko kaali, lohko perunat ja siivuta sipuli. Leikkaa chili silpuksi ja valkosipulinkynnet pienemmiksi paloiksi ja jauha ne tasaiseksi tahnaksi, johon voit lisätä sekaan pari ruokalusikallista kylmää vettä tarpeen mukaan.
3. Kuullota sipulia hetki ruokaöljyssä wokkipannulla.
4. Lisää kurkuma ja valmistamasi chilivalkosipulitahna. Sekoittele.
5. Kuullota ensin miedolla lämmöllä ja sekoitellen perunoita ja lisää kaali, kun perunat alkavat kypsyä.
7. Lisää seokseen maito ja pikkuhiljaa myös vesi. Hauduta rauhassa miedolla lämmöllä. Sekoittele ja anna hautua kannen alla.
Minttuinen maustetahna
NOIN 3 DL VALMISTA TAHNAA
Tarvitset: kivialustan ja jauhinkiven (morttelikin käy).
- 300 g tuoreita kirsikkatomaatteja tai pieneksi pilkottua tomaattia
- Reilu nippu tuoretta minttua
- 1 chilipalko (tulisuus maun mukaan, mutta mieluiten tulisempaa kuin mietoa)
- Reilu ripaus suolaa
- Noin 1 dl vettä
1. Silppua tomaatit, minttu ja chilipalko pieneksi.
2. Jauha tomaatti-, minttu- ja chilisilppu tasaiseksi tahnaksi. Lisää kylmää vettä tarvittaessa pieninä määrinä niin kauan, että koostumus on selvästi tahnamainen.
3. Lisää lopuksi suolaa makusi mukaan. Voit halutessasi lisätä myös minttua, chiliä ja tomaattia.
KITULIAAT TOMAATIN varret kipuavat pitkin tukikeppejään. Niiden lehdet ovat haalean keltaisia, ja perunapellon multa halkeilee janoisena. Tänä vuonna sadosta ei ole riittänyt myytäväksi, mikä tarkoittaa, että perhe on elänyt niukasti.
”Kaikki riippuu vedestä. Nyt sitä ei ole”, Sabitri sanoo.
Ilmastonmuutos koettelee Nepalia. Sen vaikutuksesta sateet ovat epäsäännöllisempiä kuin ennen. Kuivuuden lisäksi Nepalissa on tänä vuonna koettu tavallista voimakkaampia sateita ja niiden aiheuttamia tuhoisia tulvia.
Kasteluvettä perhe kantaa noin kahdensadan metrin päässä sijaitsevasta joesta, vaikka pihassa on vesipumppu.
Pumppu on asennettu osana laajempaa alueellista kasteluhanketta. Sen tarkoituksena oli helpottaa vedensaantia Tarangan kaltaisissa syrjäkylissä pumppaamalla Bherijoen vettä aurinkovoiman avulla tuotetulla sähköllä. Aurinkovoiman asentamista on tosin odotettu Tarangassa viisi vuotta.
Juomavesi kannetaan joesta
Kirkkaana virtana kohisevan Bherijoen veden tuoksu tuo mieleen suomalaisen järvimaiseman. Perheen lapset ryntäävät uimaan. Mukana olevaan haaviin tarttuu tänään vain muutama sintti, jotka lapset päästävät takaisin jokeen.
Lapset kaatavat kotipihassa veden isompaan muovitynnyriin. Sen vettä käytetään ruoanlaittoon ja juotavaksi.
”Juomavettä on haettava joka neljäs päivä”, Sabitri kertoo ja kaataa samalla tilkan vettä mausteseokseen, jota hän jauhaa kivien välissä tuoreesta mintusta, chilistä ja pikkutomaateista.
Ilmastonmuutos erottaa perheitä
Kuivuus ei haittaa vain ruoantuotantoa ja toimeentuloa. Se murustelee perheet maailmalle.
”Kun ei sada eikä ole satoa, ihmiset lähtevät muualle töihin. Kuivuuden takia emme voi elää yhdessä perheenä”, Sabitri sanoo.
Hänen puolisonsa työskentelee Malesiassa, appi Intiassa.
”Elimme ennen onnellisina yhdessä. En ole nähnyt miestäni melkein vuoteen ja kaipaan häntä”, Sabitri kertoo.
Sabitrin ja Dhansaran suvut ovat eläneet seudulla vuosikymmeniä. Perheet ovat viime vuosina saaneet tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa auttavista uusista viljelymenetelmistä hankkeessa, jota ovat rahoittaneet Suomen ja Saksan ulkoministeriöt sekä Euroopan unioni. Kirkon Ulkomaanapu on hankkeen toteuttaja saksalaisen kehitysyhteistyöjarjestö GiZin kanssa.
”Meillä on nyt tarvitsemamme tiedot ja taidot. Niistäkään ei ole hyötyä, jos meiltä puuttuu vesi”, Sabitri sanoo.
Pihapiirin ulkopuolelle puiden alle asettuneet naudat lepäävät keskipäivän kuumuudessa. Hinduille ja buddhalaisille naudat ovat pyhiä eläimiä, joita ei teurasteta ruoaksi. Niiden maito kelpaa silti makeaan mausteiseen teehen. Sabitri kaataa paksua ja rasvaista maitoa myös padassa kuullottuneiden sipulien, kaalin ja kypsyneiden perunoiden joukkoon. Padasta kohoaa kurkuman, chilin ja valkosipulin tuoksu. Lounas on pian valmis.
