Ensimmäinen koulupäivä Filippiinien tuhoalueella

San Pedron koulun oppilaat poseeraavat viime marraskuisen taifuuni Haiyanin tuhoaman koulun osan edessä.
San Pedron koulun oppilaat poseeraavat viime marraskuisen taifuuni Haiyanin tuhoaman koulun osan edessä.

Filippiinien toiseksi köyhimmällä alueella Itä-Samarilla on 112 täysin tuhoutunutta ja 317 osittain tuhoutunutta koulua. Moni oppilas aloittaa tämänkin lukukauden muovipressun alla.

Kun kouluvuosi toukokuun päätteeksi loppuu Suomessa, Filippiineillä se vasta alkaa. Täällä kouluvuosi alkaa kesäkuun alussa ja päättyy maaliskuun lopussa.

Viisivuotias Gellian Maragrag aloitti tällä viikolla ensimmäisen koulutiensä San Josen kyläkoulussa. Äiti tuo pienen tytön koulun portille, ja ekaluokkalainen kävelee reppu selässään rauhallisesti pihan poikki väliaikaiseen koulurakennukseen.

San Josen koulu on Itä-Samarilla, joka kuuluu viime marraskuisen taifuunin pahiten tuhoamiin alueisiin Filippiinien saarivaltiossa Kaakkois-Aasiassa. Väliaikaisessa koulurakennuksessa on muovipressusta tehty katto ja puusäleistä rakennetut seinät. Rakennus on tehty taifuunin täysin tuhoaman vanhan koulun perustuksen päälle.

”Täällä tulee päivän mittaan hyvin kuuma”, huokaa opettaja Casimira Odeviras.

Kaikki odottavat innolla tuntien siirtämistä uuteen luokkahuoneeseen.

Pian 40 oppilaan pieni koulu saakin kolme uutta luokkahuonetta. Kun Gellian Maragrag ja muut oppilaat polkaisevat kouluvuoden alkuun Isä meidän -rukouksella, kansallislaululla ja lipunnostolla, viereisellä rakennustyömaalla ovat menossa viimeistelytyöt.

Toisesta vanhasta koulurakennuksesta lähti taifuunin myötä katto, mutta koska rakennus on muuten kunnossa ja turvallinen, katto uusitaan. Koulu myös laajenee uudella luokkahuoneella.

Tuhotuille alueille 55 luokkahuonetta

Felomino Cabueños (vas.) ja Nilboy Ocale asentavat ränniä San Josen koulun uuteen luokkarakennukseen.

Felomino Cabueños (vas.) ja Nilboy Ocale asentavat ränniä San Josen koulun uuteen luokkarakennukseen.

Kirkon Ulkomaanapu päätti hätäapuvaiheen jälkeen keskittyä tukemaan Filippiineillä koulunkäyntiä. Järjestö rakentaa Itä-Samarin tuhoalueille 55 väliaikaista luokkahuonetta. Sadat koululaiset pääsevät opiskelemaan asianmukaisissa, sään kestävissä rakennuksissa.

Rakentaminen on ollut hidasta. Rankat sateet hidastivat perustusten valamista. Myös rakennuslupaprosessin hitaus viivästytti rakentamisen aloitusta. Tarvikkeita ja osaavaa työvoimaa on ollut haasteellista saada maassa, jossa juuri nyt jälleenrakennetaan uutta historiallisen voimakkaan taifuunin jäljiltä.

”Välillä työmailta on loppunut hiekka, välillä sora ja sitten sementti. Paikallinen urakoitsija ei ole pystynyt toimittamaan materiaaleja niin, että työ olisi sujunut keskeytyksettä”, kertoo koulunrakentamisen koordinaattori Kari Miettinen.

Nyt käynnissä on yhteensä 16 työmaata. Kouluiksi valittiin ne, jotka eivät saa jälleenrakennusapua muilta avustusjärjestöiltä. Osa työstä, kuten maalaus ja siivous, tehdään rahaa työstä -projektina, jonka kautta oppilaiden vanhemmat voivat saada kipeästi tarvitsemaansa rahaa.

Koulu kestää kuumuutta ja myrskytuulia

Koulupäivä alkaa Isä meidän -rukouksella, kansallislaululla ja lipunnostolla. Gellian Maragrag on oppinut nämä jo esikoulussa.

Koulupäivä alkaa Isä meidän -rukouksella, kansallislaululla ja lipunnostolla. Gellian Maragrag on oppinut nämä jo esikoulussa.

Kaikki koulut sijaitsevat köyhillä ja syrjäisillä alueilla, jotka tarvitsevat edelleen kipeästi apua. Matkalla koulurakennustyömaille näkyy rakennusjätteestä ja muovipressuista kyhättyjä väliaikaisia asumuksia. Vaikka pahin on ohi taifuunin tuhoamilla alueilla, jälleenrakennus kangertelee. Syy on yksinkertaisesti köyhyys.

Hökkeleistä putkahtaa ulos kuitenkin puhtaita lapsia siisteissä vaatteissa. Useimmilla ovat kauniit koulupuvut; pojilla valkoinen paita ja tummat housut, tytöillä koulusta riippuen erivärisiä mekkoja tai hameita.

Vaikka lämpötila ulkona on +35 astetta, Ulkomaanavun uudessa luokassa sisälämpötila on miellyttävä. Rakennusmateriaalit on valittu kestämään paikallisia oloja, kuumuutta, rankkasateita ja myrskytuulia. Kuitu-sementtilevyistä tehdyt seinät eivät kuumene auringossa, eivät syty palamaan eivätkä homehdu.

Rakennukset kestävät ainakin 15 vuotta. Seinien levyjä uusimalla käyttöikää on mahdollista tuostakin pidentää. Luokkiin tulevat uudet pulpetit, ja liitutaulut maalataan seinään liitutaulumaalilla.

Teksti ja kuvat: Ulla Kärki