Uskotko Ebolaan?  Näin saattaa vierustoveri avata keskustelun liberialaisessa taksissa. Moni liberialainen pitää tappavaa verenvuototautia Ebolaa hallituksen keksintönä. Epäilijöiden mielestä Ebola on vain korruptoituneiden päättäjien keino lypsää lisäavustuksia länsimaista. Väärä tieto ja epäluottamus viranomaisia kohtaan vaikeuttavat ärhäkästi leviävän taudin hillitsemistä Länsi-Afrikassa, sanoo Kirkon Ulkomaanavun alue-edustaja Leena Lindqvist Liberiasta.

Guineasta keväällä alkaneen Ebola-viruksen leviäminen jatkuu Länsi-Afrikassa. Liberiassa on jo yhteensä 54 sairastunutta, ja sen lisäksi yli 20 epäilyä. Sierra Leonessa sairastuneita on lähes 200.

”Äärimmäisen vaikeaksi tilanteen Sierra Leonessa tekee se, että 145 sairastunutta on ’tuntemattomassa paikassa’. Omaiset kieltäytyvät jättämästä heitä eristykseen ja hoitoon. Tämä tietysti lisää leviämisriskiä”, kertoo Lindqvist.

Suurimmassa riskiryhmässä ovat sairastuneiden omaiset.  Tauti tarttuu ruumiinnesteistä, mutta vasta sitten kun se on edennyt kantajassa jo pitkälle. Siksi sairastunutta loppuun asti kotona hoitavat ovat vaarassa joutua taudin uhreiksi itsekin.

Hautauskulttuuriin puuttuminen on vaikeaa

”Liberiassa ja Sierra Leonessa ebolaan ei varauduttu Guinean sairastumistapausten jälkeenkään mitenkään, eikä valtioilla ei olisi mitään valmiuksia reagoida pandemiaan”, Lindqvist sanoo.

Koska luotto virkamiehiin ja hallintoon on heikko, monet kansalaiset epäilevät tappavan taudin välttämiseen liittyviä ohjeita. Yksi esimerkki on hautajaisia koskevien määräysten laiminlyönti.

Länsi-Afrikassa hautausperinteiseen kuuluu vainajan koskettelu ja halailu. Ebola kuitenkin tarttuu herkimmin kuolleesta.

”Monille on järkytys, että ohjeet taudin välttämiseksi kieltävät ruumiiseen koskemisen. Ihmiset kieltäytyvät muuttamasta vanhoja hautajaisperinteitä”, Lindqvist sanoo.

Toisaalta kirjalliset ohjeet jäävät monilta ymmärtämättä, sillä erityisesti maaseudulla, missä tauti leviää, ihmiset osaavat harvoin lukea. Syrjäisille alueille tietoa on myös vaikea viedä.

Korruptio todellinen ongelma

Tiedotusvälineistä on terveysvalistuksessa vain vähän apua.

”Liberiassa on lehdistönvapaus, mutta lehdistön taso on huono. Siksikin vahvistamatonta ja skandaalihakuista tietoa leviää helposti.”

Korruptio on vaikeuttanut tautiin varautumista. Osa virkamiehistä ja poliitikoista on nähnyt varotoimenpiteet varainhankintamahdollisuutena. Rahoittajilta on pyydetty autoja, matkakorvauksia ja muuta tukea ”ebolan vastaiseen taistoon”.

Viime päivien dramaattiset luvut ovat kuitenkin saaneet hallitukset tarttumaan asiaan vakavasti. Esimerkiksi Sierra Leonen ministerit antavat puolet heinäkuun palkastaan ebolan vastaiseen työhön.

Järjestöt tärkeitä tiedonlevittäjiä

YK:n radio on käytännössä ainoa valtakunnallinen radiokanava Liberiassa. Sen kautta annetaan monella kielellä esimerkiksi käsienpesuohjeita.

Ulkomaanavun paikallinen henkilökunta puhuu omaehtoisesti yhteisöissään, kumppanijärjestöille ja paikallisille asukkaille ebolasta.

”Tämä on tärkeää työtä. Kansainvälisten järjestöjen työntekijät ovat arvostettuja henkilöitä omissa yhteisöissään ja heihin luotetaan. Myös pakolaisleirillä toimivissa kouluissamme pidettiin tietoiskuja”, Lindqvist kertoo.

Bush meat levittää Ebolaa

Ebola liittyy vähäisen tiedonsaannin ja kehnojen sairaalaolojen lisäksi huonoon ruokaan. Yleensä kyse on bush meatin, eli lähistöltä pyydettyjen villieläinten syömisestä. Tautia levittävät huonosti keitetyt lepakoiden ja muiden eläinten raadot. Kun rahaa ei ole, syrjäisissä kylissä syödään raatoja.

Hyvin harva Ebolaan sairastanut jää henkiin.  Selviytymismahdollisuus on kymmenen prosentin luokkaa, mutta Ebolan kukistaminen vaatii hyvää hoitoa. Olennaista on, että tauti todetaan ajoissa. Tämä on kuitenkin harvinaista.

”Ihmisillä on täällä Liberiassa erilainen suhde sairastumiseen kuin vaikka länsimaissa. Malaria on yleinen vaiva, joka vain välillä tulee. Kun ihmiset ovat tottuneet olemaan pahastikin sairaita välillä, he eivät osaatai halua hakeutua hoitoon. ”

Kouluttaminen helpompi vaihtoehto kuin lääkkeet

Viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana Ebolaan on kuollut lähes 2000 ihmistä. Lääketeollisuus ei tänä aikana ole kiinnostunut taudista juurikaan.

”Paras tapa päästä Ebolasta joskus kokonaan eroon on kouluttaa väestöä ja pitää huolta erityisesti syrjäseuduista”, Lindqvist sanoo.

Teksti: Satu Helin