”Moni tyttö jää useammin koulusta pois, koska siteitä ei ole” – USA:n leikkaukset tarkoittavat kuukausittaista huolta Ugandassa

Kirkon Ulkomaanapu järjesti vielä viime vuonna Yhdysvaltain kehitysyhteistyörahoituksella Bukeren yläkoulussa Ugandassa kaikille oppilaille avoimia kuukautishygienia- ja seksuaaliterveysoppitunteja. Tunnit olivat koululaisten keskuudessa hyvin suosittuja, sillä Ugandassa moni nuori ei saa näitä tärkeitä kasvamiseen liittyviä oppeja kotoaan.

Teksti: Elisa Rimaila
Kuvat: Björn Udd

Ugandalaiset Fatuma Kenganzi, 18, ja Best Kemigesa, 26, kertoivat vielä viime keväänä, kuinka paljon apua koulun kuukautishygieniapaketeista ja -oppitunneista heille oli.

”Me todella kaipaamme niitä kuukautishygieniapaketteja nyt. Kaikki viime vuonna saamani kestositeet alkavat olla jo loppuun käytettyjä. Nyt minulla ei oikeastaan ole suojia”, Fatuma Kenganzi kertoo.

Tytöt saivat lisäksi säännöllisin väliajoin saman hankkeen kautta kuukautishygieniapaketin, joka sisälsi koulun lukukauden ajaksi riittävän määrän kestositeitä, saippuaa ja muutamat uudet alushousut. Koulu sijaitsee Ugandan maaseudulla Kyakan pakolaisalueella, ja monessa perheessä tytöt jäisivät ilman kuukautissuojia ilman koulun ja KUA:n kautta saamaansa apua. Ilman kunnollisia kuukautissiteitä tyttöjen on vaikea käydä koulussa.

Maaliskuussa Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa lähes kaiken kansainvälisen apunsa. Siinä meni myös Bukeren koulun saama rahoitus. Tänä vuonna koulussa ei ole kuukautishygieniapaketteja jaettu eivätkä uudet ikäluokat enää saa opetusta kuukautisista tai seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista.

Jos kuukautiset yllättävät kesken koulupäivän, kertakäyttöisiä suojia voi edelleen käydä kyselemässä koulun kansliasta. Ei kuitenkaan ole varmaa, miten kauan yli 2 000 oppilaan koululla on varaa jakaa edes hätävarasiteitä.

”Moni tyttö jää nyt useammin koulusta pois, koska siteitä ei ole”, Kenganzi sanoo.

”Minultakin loppuvat pian kestositeet, joita olen koulusta saanut. Ne, jotka minulla on, ovat hyvin kuluneita ja tarvitsisin uusia”, jatkaa Best Kemigesa.

Hän kertoo yrittävänsä pakon edessä säästää rahaa ostaakseen uusia suojia, mutta suojat ovat käytössä olevaan budjettiin nähden kalliita. Siteet turvaavat koulunkäynnin. Kotioloissa Kemigesa pärjää kuten kylissä on aina pärjätty.

”Jos pysyn vain kotona, leikkaan vanhoista vaatteista riepuja ja käytän niitä siteinä. Yritän säästellä oikeita kestositeitä koulupäiviä varten.”

Myös Kemigesa on havainnut tyttöjen jäävän koulusta enemmän pois nyt, kun ne päivät ovat kuukautissiteiden puutteen takia muuttuneet ongelmallisemmiksi.

”Kun tytöt ovat pois koulusta heille saattaa helposti käydä niin, että he ovat kohta raskaana. Yhdelle ystävälleni kävi niin.”

Pakolaisena Ugandaan vuonna 2011 saapunut kongolainen Jovia Isano, 17, on ollut Yhdysvaltain leikkauspäätöksen jälkeen hyvin huolissaan koulunkäyntinsä jatkumisesta. Hän opiskeli Bukeren koulussa ennen juuri Yhdysvaltain rahoittaman hankkeen stipendillä, joka kattoi lukukausimaksut ja tarvikkeet ja lisäksi hän sai muiden tyttöjen tavoin koululta kuukautishygieniapaketin kahdesti lukuvuoden aikana.

”Sain pitää stipendini onneksi. Ilman sitä olisin joutunut lopettamaan koulunkäynnin”, tyttö sanoo.

Jovia Isano asuu setänsä ja tätinsä perheen luona. Ottotyttären kuukautishygieniatuotteet ovat perheelle, jolla on omiakin tyttäriä, melkein mahdoton kuluerä.

”Ennen sain kuukautissiteet koulusta. Nyt joudumme pyytämään hätätapauksessa siteitä koululta. Onneksi me tytöt autamme toisiamme, kun vain pystymme”, Isano Jovia sanoo.

Hän haluaisi opiskella lääkäriksi. Ennen lääketieteen opintoja tiellä on vielä monta haastetta ratkaistavana.

”Kuukautissuojien hankkiminen on nyt vaikeaa”

Jovanis Tuynhime, 19, on hänkin saapunut Ugandaan pakolaisena Kongon demokraattisesta tasavallasta.

”Kouluun oli vaikea päästä. Oli koulumaksuja ja koulumateriaalimaksuja ja piti opetella englantia”, Jovanis Tuynhime kertoo.

Hän tietää monia pakolaisnuoria, jotka ovat Yhdysvaltain tuen lakattua joutuneet lopettamaan koulunkäyntinsä. Pakolaisalueella elämä tuntuu nyt myös turvattomammalta kuin ennen.

”Koulustipendien määrä on vähentynyt, ja monissa perheissä enää yksi lapsi saa opiskella stipendin turvin. Muut sisarukset ovat saattaneet pudota rahan takia koulusta.”

Tyttönä Jovanis Tuynhime harmittelee myös kuukautishygieniapakettien jakelun päättymistä.

”Suojien hankkiminen on nyt vaikeaa. Vanhat suojat alkavat jo olla loppuun kulutettuja. Autamme tietysti toisiamme kavereiden kesken, mutta tytöt ovat silti joutuneet enemmän jäämään koulusta pois”, hän kertoo.

Kongolainen Gloria Giramata, 19, sinnittelee koulun ja esikoisena vastuulleen lankeavien sisarustensa hoitamisen kanssa. Hän kokee olevansa onnekas, sillä hän sai jatkaa koulussa, kun lukukausimaksut kattavia stipendejä jaettiin uusiksi Yhdysvaltain lakkautettua pakolaisnuorten koulunkäyntiä tukevalle ohjelmalle Kyakan pakolaisalueella.

”Siskoni ei saanut stipendiä, minä sain. Se on vaikuttanut hänen koulunkäyntiinsä. Nyt hän on enemmän kotona”, Gloria Giramata kertoo.

”Saimme ennen koulusta myös siteitä kuukautisia varten. Onneksi saimme myös kestositeitä. Minulla on niitä vielä ja yritän pitää niistä ja kuukautishygieniapaketissa mukana tulleesta saippuasta niin hyvää huolta, että ne kestävät mahdollisimman pitkään. En tiedä, mistä saan uusia, kun ne loppuvat”, Gloria Giramata sanoo.

”Lapsuuteni oli kurja. Minua motivoi jatkamaan ja opiskelemaan se, että olen aina haaveillut saavuttavani jotakin suurempaa. Olen välillä jo menettänyt toivoni ja luulin, että joudun keskeyttämään koulunkäynnin ja etsimään töitä. Moni täällä on huolestunut samoista asioista.”

Gloria Giramata toivoo jonakin päivänä perustavansa oman yrityksen. Siksi hän on valinnut yläkoulun viimeisille luokille opintoihinsa matematiikkaa, swahilin kieltä ja yrittäjyysopintoja.

”Ihan sama, minkä yrityksen perustan. Kunhan se on omani. En halua olla muiden varassa.”