Koulutus on suomalainen supervoima, joka voi myös ammentaa oppia kehittyvistä maista
Kirkon Ulkomaanavun ja Opetushallituksen Porin SuomiAreenan tilaisuudessa keskusteltiin torstaina globaalista koulutuksesta ja siitä, kuinka Suomi voi olla tukemassa kehittyvien maiden koulutushaasteita.
Tilaisuuden avannut KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen totesi, että kouluun pääseminen on jokaisen lapsen oikeus myös kriisialueilla.
ONKO KOULUTUKSEN kansainvälinen arvostus aallonpohjassa? Mitä tapahtuu, jos konfliktialueilla lapset eivät pääse kouluun? Entä kuinka yksityissektori voi olla mukana ratkaisemassa globaalia koulutuskriisiä? Näistä kysymyksistä heräteltiin keskustelua torstaina Kirkon Ulkomaanavun (KUA) ja Opetushallituksen lounastilaisuudessa, joka järjestettiin Porissa SuomiAreenan yhteydessä.
Keskustelua herättelivät kansanedustaja Pekka Haavisto, Suomen UNESCO-nuorisodelegaatti Iina-Lotta Kuisma sekä koulutusalan vientiyritys Graphogamea luotsaava Jesper Ryynänen. Lisäksi keskustelussa olivat mukana Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä ja KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
”Koulutus on ensimmäinen asia, jonka perään sekä lapset että heidän vanhempansa alkavat kysellä heti, kun perustarpeet, ruoka, juomavesi ja katto pään päälle, on turvattu. Näin oli esimerkiksi Ukrainassa. Siksi Kirkon Ulkomaanapu työskentelee koulutuksen eteen kriisialueilla.”
OPETUSHALLITUKSEN pääjohtaja Minna Kelhä muistutti, että Suomen kaltaisten vakaiden mutta pienten valtioiden kannattaa tukea kehittyvien maiden koulutusta myös oman etunsa ja maakuvansa vuoksi. Koulutuksen, etenkin tyttöjen koulunkäynnin, tukeminen on myös kirjattu Suomen keskeiseksi ulkopoliittiseksi tavoitteeksi.
”Meillä on Suomessa vahvaa näyttöä siitä, miten osaavat, hyvin koulutetut opettajat, kouluruokailu, tutkittuun tietoon perustuva opetus ja hyvä hallinto tukevat kehitystä”, Kelhä sanoi.
Vihreiden kansanedustaja, maailmalla myös kokeneena rauhanneuvottelijana tunnettu Pekka Haavisto korosti omassa puheenvuorossaan koulutuksen tärkeyttä lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta myös maailman hauraimmissa valtioissa. Puheessaan Haavisto muisteli matkaansa Somaliaan. Samaan aikaan Somalian rannikolle oli lähetetty merirosvojahtiin suomalainen miinalaiva Pohjanmaa. Matkallaan Haavisto tapasi paikallisia nuoria, joille koulunkäynti vaikutti kaukaisemmalta tulevaisuudelta kuin merirosvoksi ryhtyminen.
”Se matka sai ajattelemaan, mikä on kaikkein parasta rahan käyttöä. Arvostan suuresti myös miinalaiva Pohjanmaan työtä, mutta pohdin silti, miten suuren muutoksen näiden nuorten tulevaisuudelle olisi saanut aikaan se, jos Suomi tukisi Somaliassa vastaavilla rahasummilla koulutusta”, Haavisto sanoi.
Omassa puheenvuorossaan UNESCO:n nuorisodelegaattina toimiva Iina-Lotta Kuisma puhui puolestaan nuorten äänen kuulemisen puolesta ja muistutti päättäjiä siitä, kuinka tärkeää on ylläpitää maabrändiä, jossa hyvinvointia rakennetaan muun muassa koulutuksen avulla kaikille.
”Minulle koulutus merkitsee henkilökohtaisesti kaikkea. Se antaa mahdollisuuksia valita ja antaa suojaavan turvaverkon, jonka päältä ponnahtaa.”
MAAILMASSA on yli miljardi lukutaidotonta ihmistä ja 44 miljoonan opettajan vaje. Vaikeat olosuhteet, kriisit ja konfliktit estävät miljoonien lasten ja nuorten pääsyn virallisen koulutuksen piiriin. Tilanteeseen on etsitty jo jonkin verran ratkaisuja teknologiasta.
Graphogame on suomalainen koulutusalan vientiyritys, jonka lukutaidon kehittymistä tukeva sovellus yhdistelee tutkittua tietoa, pelillisyyttä ja käyttäjän toiminnasta oppivia algoritmeja oppimisen tueksi.
”Me yritykset ja yksityinen sektori haluamme myös olla ratkaisemassa kansallisia ja valtiollisia ongelmia, jos meille annetaan tila ja tapoja niitä ratkaista”, sanoi Graphogamen perustajiin lukeutuva Jesper Ryynänen.
Lounaskeskustelutilaisuuden päättivät KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso ja Opetushallituksen Global Education Partnership -yksikön päällikkö Marjo Mäenpää.
”Kehitysyhteistyö ei ole vain yhdensuuntaista työtä, jossa me täältä pudotamme ratkaisuja ylhäältä alas, vaan myös me opimme siitä, kun kaikki me kehityksen parissa tai kansainvälisissä yhteyksissä työskentelevät suomalaiset käymme paikan päällä eri puolilla maailmaa tai sieltä tullaan tänne”, tiivisti Laakso kehitysyhteistyön olemusta nimenomaan kansainvälisenä yhteistyömuotona.
Mäenpää puolestaan muistutti paikalla olleita vielä suomalaisen koulutuksen ja koulutusalan osaamisen hyvästä maineesta.
”Me Opetushallituksessa työskentelemme etenkin sen eteen, että suomalaista koulutuskokemusta saadaan mukaan globaaliin yhteistyöhön. Meillä on upea ekosysteemi erilaisia toimijoita. On yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja ja järjestöjä.”
Teksti: Elisa Rimaila