Sudanin sotaa pakenevien määrä kasvaa – jo yli 570 000 ihmistä on hakenut turvaa hauraasta Etelä-Sudanista 

Pakolaisia vastaanottava Etelä-Sudan painiskelee lähestyvien vaalien, vakavan inflaation ja sään ääri-ilmiöiden parissa. Lisäksi miljoonat eteläsudanilaiset ovat itsekin pakolaisia. Sudanista pakenevia odottavat epävakaat olot.

Maailman nuorin valtio Etelä-Sudan on vastaanottanut viime vuoden aikana kasvavissa määrin pakolaisia. Syynä on jo pian vuoden päivät kestänyt tuhoisa sota Sudanissa, joka on pakottanut ihmisiä pakenemaan Etelä-Sudaniin ja muihin naapurivaltioihin kuten Tšadiin, Egyptiin ja Etiopiaan.  

Kirkon Ulkomaanavun Etelä-Sudanin maajohtaja Seme Nelson kertoo, että paenneiden joukossa on sekä eteläsudanilaisia että sudanilaisia. 

”Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeisen sisällissodan aikana, erityisesti vuosina 2013–2016, monet eteläsudanilaiset pakenivat Sudaniin. Nyt he ovat joutuneet palaamaan takaisin Etelä-Sudaniin. Myös sudanilaiset joutuvat nyt jättämään kotinsa ja lähtemään pakolaisiksi Etelä-Sudaniin. Sekä palaajien että sudanilaisten pakolaisten määrät ovat jatkuvassa kasvussa”, Nelson kuvailee. 

Sota Sudanissa alkoi huhtikuussa 2023. YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimisto OCHA:n arvion mukaan Etelä-Sudan on vastaanottanut sodan alkamisen jälkeen jo 572 000 pakolaista, joista noin 20 prosenttia on sotaa pakenevia sudanilaisia. Loput 80 prosenttia on kotimaahansa palaavia eteläsudanilaisia, jotka pakenevat jälleen turvallisen elämän toivossa.  

”Nämä eivät ole vain lukuja. Kun puhutaan miljoonista tai sadoista tuhansista, niin jokaisen luvun takana on ihmiselämä”, Nelson muistuttaa.  

Käteisavustus auttaa hankkimaan ruokaa ja laittamaan lapset kouluun 

Yksi aikoinaan Etelä-Sudanin jättäneistä ja vastikään kotimaahansa pakon edessä palanneista on kolmen lapsen äiti Nyakuola Kong Gatkak. Hän ehti asua Sudanissa neljän vuoden ajan.  

”En olisi halunnut lähteä Sudanista, mutta meillä ei ollut vaihtoehtoa”, Gatkak kertoo ja jatkaa, että hänen aviomiehensä katosi sodan syttymisen yhteydessä. 

Sudanissa eläessään sekä Gatkak että hänen aviomiehensä kävivät töissä. Perhe oli onnistunut säästämään hiukan rahaa, minkä turvin Gatkak lapsineen pääsi sodan sytyttyä pakenemaan. Pitkä pakomatka kulki ensin Sudanin sisäisten pakolaisten leiriin ja sitten Sudanin ja Etelä-Sudanin rajalle, josta perhe onnistui pääsemään Malakaliin.  

nainen seisoo puisessa kanootissa
Nyakuola Kong Gatkak elättää itsensä ja perheensä keräämällä polttopuita torilla myytäväksi. Old Fangakin suoseuduilla liikkuminen onnistuu parhaiten kanootilla. Kuva: Antti Yrjönen / Kirkon Ulkomaanapu.

Entiselle kotiseudulleen Old Fangakiin perhe asettui heinäkuussa 2023. Old Fangakissa toimeentulon mahdollisuudet ovat olleet vähäisiä ja viime vuosien tulvat ovat vaikeuttaneet mahdollisuuksia viljellä ruokaa syötäväksi ja myytäväksi. Gatkak elättää perhettään keräämällä ja myymällä polttopuita. Lisäksi perhe on saanut Kirkon Ulkomaanavulta käteisavustusta. Sen ja polttopuista saadun ansion turvin Gatkak maksaa lastensa koulumaksut ja ateriat. 

”Lasten ei tarvitse mennä nälkäisinä nukkumaan”, Gatkak sanoo. 

Pakolaiset haluavat oppia kielen

Käteisavustuksen ohella Kirkon Ulkomaanapu tukee myös sotaa paenneiden koulutus- ja koulunkäyntimahdollisuuksia. Pakolaisten ja palaajien myötä monien koulujen oppilasmäärät ovat moninkertaistuneet ja tarve koulutuksen järjestämiselle on kasvanut. 

Haasteena on kuitenkin ollut se, että Sudanissa puhutaan laajasti arabiaa, kun taas Etelä-Sudanissa opetuksen kieli on englanti.  

Sudanilainen matematiikan ja tietotekniikan opettaja Huda Ismail Abakar osallistui Kirkon Ulkomaanavun tukemalle, opettajille suunnatulle ja kolme kuukautta kestävälle kielikurssille Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Tavoitteena on, että Sudanista paenneet opettajat pääsisivät mahdollisimman pian takaisin työelämään.  

”Minulle ja lapsilleni on tärkeää oppia kieli. Jos et osaa kieltä, et pysty kommunikoimaan muiden kanssa. Myös muut ihmiset pakolaisleirilläni haluavat oppia kielen. Kun me opettajat palaamme illalla kurssin jälkeen leiriin, monet pyytävät meitä opettamaan heille englantia”, Abakar kertoo.  

Abakar kertoo perheen lähteneen pakoon Sudanista, sillä taisteluiden ja räjähdysten äänet pelottivat erityisesti perheen pieniä lapsia. Pakomatkalla Abakar odotti kuopustaan, joka on haastatteluhetkellä 18 päivän ikäinen.  

”Emme suunnittele paluuta. Kun lähdimme Sudanista, ei enää ollut olemassa sitä paikkaa, jota kutsun Sudaniksi. Sota on tuhonnut paljon ja se jatkuu yhä. Me omistimme kaupan, joka on nyt ryöstetty tyhjäksi. Myös kotimme tuhoutui”, Abakar kertaa tapahtumia. 

Vaalivuosi, inflaatio ja sään ääri-ilmiöt – Etelä-Sudankin kärsii lukuisista kriiseistä 

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011. Vain muutamaa vuotta myöhemmin maa ajautui raakaan sisällissotaan, jonka jäljet näkyvät yhä voimakkaasti. Sisällissodan jälkeinen rauhallinen tila yhteiskunnassa on hauras.  

Oman huolensa arkeen tuovat jo useampaan otteeseen lykätyt vaalit, joita on kaavailtu pidettävän myöhemmin tänä vuonna. Paikalliset pelkäävät vaalien syöksevän maan uuteen kriisiin.  

Lisäksi jokapäiväistä elämää haittaavat voimakas inflaatio, vähäiset toimeentulomahdollisuudet ja sään ääri-ilmiöt, jotka vaikeuttavat viljelyä ja muuta arkista elämää. Maaliskuun puolivälissä Etelä-Sudan sulki koulujaan äärimmäisen kuumuuden vuoksi. 

Pakolaistilanteen odotetaan jatkuvan pitkään

Sotaa pakenevat ihmiset tarvitsevat esimerkiksi suojaa, ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja turvaa.  Miten valmis Etelä-Sudan on ollut vastaanottamaan pakolaisia naapurimaasta Sudanista? 

”Etelä-Sudan ei ollut varautunut vastaanottamaan pakolaisia muista maista, sillä meillä on ollut vaikeuksia saada myös omia kansalaisiamme palaamaan kotiin. Yli kaksi miljoonaa eteläsudanilaista elää pakolaisena maan rajojen ulkopuolella, toiset kaksi miljoonaa elää maansisäisinä pakolaisina”, Kirkon Ulkomaanavun Seme Nelson muistuttaa.  

Kirkon Ulkomaanavun Etelä-Sudanin maajohtaja Seme Nelson muistuttaa, että pakolaistilastojen takana on aina ihmiselämä. Yli 570 000 on jo paennut sotaa Sudanista Etelä-Sudaniin. Kuva: Antti Yrjönen / Kirkon Ulkomaanapu.

Etelä-Sudanin omaa pakolaistilannetta on pidetty Afrikan laajimpana. Nelson pitää kuitenkin hyvänä merkkinä sitä, että Sudanin sodan myötä moni eteläsudanilainen on osoittanut solidaarisuutta pakolaisia ja palaajia kohtaan. Perheet ovat esimerkiksi avanneet kotejaan paenneiden majapaikoiksi.  

”Monilla pakolaisia auttavilla toimijoilla on kuitenkin vaikeuksia rahoituksen suhteen, emmekä odota pakolaistilanteen helpottuvan tänä vuonna. Kriisi Sudanissa ja Etelä-Sudanissa on todellinen. Meidän pitää jatkaa auttamista”, Seme Nelson painottaa.  

Lisätietoja antavat: 

Juuri Etelä-Sudanista palannut KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, +358 50 536 3280tapio.laakso@kua.fi 

KUA:n Etelä-Sudanin maajohtajan Seme Nelsonin haastattelupyynnöt humanitaarisen viestinnän asiantuntijan Ulriikka Myöhäsen kautta, +358 50 576 7948ulriikka.myohanen@kua.fi 

Kuvat median käyttöön tästä (mukana myös metadataa).