Eduskuntavaalit 2023: Kehitysyhteistyön rahoitus nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta

Kirkon Ulkomaanapu muistuttaa tulevaa hallitusta globaalin vastuunkannon, rauhantyön ja kestävään kehitykseen investoimisen tärkeydestä.

GLOBAALIT KRIISIT vaikuttavat myös suomalaisten elämään. Tämä on Kirkon Ulkomaanavun keskeinen sanoma vuoden 2023 eduskuntavaalien alla. Todellisuus on konkretisoitunut hyvin kouriintuntuvasti suomalaistenkin polttoaine-, ruoka- ja energialaskujen ampaistua rajuun nousuun sen seurauksena, että Venäjä aloitti helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa.

Kuten sota Ukrainassa, myös Afrikan sarvea uhkaava nälänhätä ja globaali oppimisen kriisi ovat meidän ongelmiamme. Jos emme huolehdi suurista kriiseistä kaukana, löydämme samojen kriisien vaikutukset tavalla tai toisella kotioveltamme.

Kehitysyhteistyö on vastuun kantamista tulevaisuudesta ja turvallisuudesta

Eduskuntavaalien alla Kirkon Ulkomaanapu haluaakin muistuttaa, että kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat vastuun kantamista yhteisestä tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Kehitysyhteistyöllä on erityinen merkitys inhimillisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vakauden edistämisessä.

Monella mittarilla katsottuna maailmaa on viime vuosikymmenten aikana rakennettu parempaan suuntaan. Taloudellinen kehitys, panostukset julkisiin palveluihin ja osaltaan myös kehitysyhteistyö ovat onnistuneet. Äärimmäinen köyhyys on puolittunut, useampi tyttö käy koulua ja lapsikuolleisuus on vähentynyt – vaikka maiden väliset erot ovat suuria.

Koronapandemian myötä positiivinen kehitys on taittunut ja äärimmäinen köyhyys on jälleen lisääntynyt. Useita valtioita uhkaa pitkittynyt kriisi. Kirkon Ulkomaanavun kokemus korostaa sitä, että investoinnit koulutukseen, toimeentuloon, konfliktien ehkäisyyn ja rauhantyöhön sekä aitoihin kumppanuuksiin ovat tehokkainta kriisinhallintaa.

Artikkelin lopusta voit ladata KUA:n saavutettavan eduskuntavaaliohjelman ja hallitusohjelmatavoitteet 2023 -esitteen PDF-muodossa.

Kaksi nuorta naista koululuokassa.

KUA:n tärkeimmät nostot tulevaan hallitusohjelmaan:

  • Hallitus sitoutuu nostamaan kehitysyhteistyön rahoituksen 0,7 prosentin BKTL-osuuteen vuoteen 2030 mennessä ja tekee oman osuutensa rahoituksen lisäyksistä.
  • Koulutuksen tukemista kriiseissä vahvistetaan merkittävästi myös osana Suomen humanitaarista apua sekä Suomen humanitaarisen avun politiikkaa.
  • Suomi kohdentaa kestävän kehityksen rahoitusta kuten investointeja ja lainoja myös hauraisiin valtioihin sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen.
  • Nato-Suomi säilyttää rauhantyön ulkopolitiikkansa ytimessä. Rauhanvälityksen ja rauhantyön ensisijaisuus kirjataan selkeästi tulevaan hallitusohjelmaan ja seuraavan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

Koulutus on Suomen tärkeimpiä osaamisalueita

Koulutus on perusedellytys niin köyhyyden vähentämiselle, työpaikkojen luomiselle, talouskasvulle, tasa-arvolle, vakaille demokratioille kuin ilmastonmuutoksen torjumiselle. Saatua koulutusta mikään sota tai kriisi ei voi ottaa pois. Siksi meidän on satsattava koulutukseen, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret – myös tytöt ja nuoret naiset sekä haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, erityisesti vammaiset.

Lapsille koulut ovat turvallisia tiloja, kun heidän ympäristöään koettelevat kriisit ja katastrofit.
222 miljoonaa kriisialueilla elävää lasta ja nuorta tarvitsee tukea koulutukseen. Suomi on nostanut koulutuksen kehitysyhteistyön painopisteeksi – tämän pitää näkyä vahvemmin myös humanitaarisessa avussa.

Alati muuttuvassa maailmassa koulutuksen merkitys korostuu, koska se antaa ihmisille tietoja
ja taitoja, joiden avulla he pystyvät paremmin mukautumaan ympäristönsä vaatimuksiin
ja ratkaisemaan uudet ongelmat. Myös demokratian, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen juurruttamisessa koulutus on avainasemassa. Suuressa osassa maailmaa ilmastonmuutosta ei edes mainita opetussuunnitelmassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset luovat työpaikkoja kehittyvissä maissa

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen tärkeitä uusien työpaikkojen syntymisen kannalta. Kuitenkin juuri vähiten kehittyneissä maissa pk-sektori on alikehittynyt. Puhutaan ”missing middle” -ilmiöstä. Säälliset, paikallista ja globaalia kestävää kehitystä tukevat työpaikat kehittyvissä maissa ovat paitsi näiden maiden, myös EU:n ja Suomen etu.

Kirkon Ulkomaanapu on vahvasti mukana kehittyvien maiden yksityisen sektorin vahvistamisessa tukemalla erityisesti naisten yrittäjyyttä koulutuksen ja mikrolainojen avulla. Naisten yrittäjyyden ja taloudellisen itsenäisyyden tukeminen on merkittävä tapa edistää myös Suomelle tärkeää arvoa naisten oikeuksia.

FCA Investments -sijoitusyhtiö puolestaan tekee vaikuttavuusinvestointeja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kehittyvissä maissa. Kolmessa vuodessa FCAI on sijoittanut 12 miljoonaa euroa rahastojen kautta sekä tehnyt kolme suoraa sijoitusta, joiden avulla vastuulliset yritykset kasvavat ja luovat säällisiä, pysyviä työpaikkoja Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Nato-Suomen pysyttävä vahvasti rauhantyön puolella

Sota on suunnattoman kallista, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Silti vain 1 prosentti kansainvälisestä säätiörahoituksesta kohdistuu rauhaan ja turvallisuuteen. Tämä korostaa rauhanvälitykseen ja rauhantyöhön panostamisen unohtunutta tärkeyttä. Toimimattomuuden
kustannukset ovat korkeat.

Rauhanvälityksestä on muodostunut kansanvälinen brändi Suomelle. Maan poliittinen johto on profiloitunut kansainvälisten keskustelujen ja yhteyksien ylläpitäjänä. Suoria korkean tason suhteita myös vaikeisiin kumppaneihin arvostetaan laajasti. Samoin arvostetaan sitä, että Suomi on sitoutunut tukemaan kansainvälisten konfliktien ratkaisua, ei pelkästään puheiden tasolla vaan myös käytännössä.

Tulevan Nato-Suomen ydinkysymys on, onko rauhanvälitys jatkossakin olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Mielestämme Natojäsenyys voi parhaimmillaan tehostaa Suomen roolia rauhantyössä.

Lisätietoja:

Tapio Laakso
Vaikuttamistyön päällikkö
tapio.laakso[a]kirkonulkomaanapu.fi
puh. 050 536 3280