Joulukeräys ja tavallinen lahjoitus eroavat toisistaan ajallisen kohdennuksen ja käyttötarkoituksen osalta. Joulukeräys on kausiluontoinen kampanja, joka järjestetään vuosittain joulun aikaan ja kohdistuu usein tiettyihin, erikseen määriteltyihin projekteihin. Tavallinen lahjoitus puolestaan on ympärivuotinen tukimuoto, joka mahdollistaa pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ja joustavamman varojen kohdentamisen muuttuviin tarpeisiin. Molemmat lahjoitustavat ovat kuitenkin olennaisia humanitaarisen avun jatkuvuuden kannalta.

Mikä on joulukeräyksen ja tavallisen lahjoituksen ero?

Joulukeräyksen ja tavallisen lahjoituksen keskeinen ero on niiden ajoitus ja kohdennus. Joulukeräys on määräaikainen kampanja, joka toteutetaan joulun ympärillä ja jonka tavoitteet ja kohteet on usein määritelty tarkasti etukäteen. Se hyödyntää joulun ajan lahjoitushalukkuutta ja tarjoaa mahdollisuuden auttaa osana jouluperinteitä.

Tavallinen lahjoitus puolestaan voi tapahtua milloin tahansa vuoden aikana ja on usein luonteeltaan jatkuvampi. Se voi olla kertaluontoinen tai säännöllinen, kuten kuukausilahjoitus. Tavallisten lahjoitusten avulla voidaan vastata nopeammin muuttuviin humanitaarisiin tarpeisiin ja varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Joulukeräyksen erityispiirteisiin kuuluu myös sen teemoittaminen joulun arvojen ympärille: jakamiseen, välittämiseen ja toivoon. Nämä kampanjat ovat usein näkyvämpiä ja saattavat sisältää erityisiä lahjoitustapoja, kuten aineettomia lahjoja merkityksellisenä vaihtoehtona, joilla voi muistaa läheisiä samalla kun tukee avustustyötä.

Miten joulukeräyksen varat kohdennetaan?

Joulukeräyksen varat kohdennetaan tyypillisesti ennalta määriteltyihin projekteihin, jotka on valittu vastaamaan ajankohtaisiin humanitaarisiin tarpeisiin. Keräyksen yhteydessä kerrotaan selkeästi, millaisiin kohteisiin lahjoitukset suunnataan – esimerkiksi lasten koulutukseen konfliktialueilla, puhtaan veden saatavuuden parantamiseen tai ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.

Joulukeräyksen kausiluontoisuus vaikuttaa siihen, että kerätyt varat käytetään usein seuraavan vuoden aikana toteutettaviin projekteihin. Tämä mahdollistaa suunnitelmallisen avustustyön ja resurssien tehokkaan kohdentamisen.

Varojen kohdentamisessa huomioidaan:

• Ajankohtaiset humanitaariset kriisit
• Alueelliset kehitystarpeet kohdemaissa
• Pitkäkestoiset kehityshankkeet, jotka tarvitsevat säännöllistä rahoitusta
• Erityisryhmien, kuten lasten ja naisten, tarpeet

Miksi lahjoituksen ajankohta vaikuttaa sen käyttötarkoitukseen?

Lahjoituksen ajankohta vaikuttaa sen käyttötarkoitukseen, koska humanitaariset tarpeet vaihtelevat eri vuodenaikoina ja tilanteissa. Kausiluontoiset lahjoitukset, kuten joulukeräykset, voidaan suunnitella vastaamaan tiettyihin, ennustettavissa oleviin tarpeisiin, kun taas ympärivuotiset lahjoitukset tarjoavat joustavuutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Esimerkiksi luonnonkatastrofien aiheuttamat hätätilanteet vaativat välitöntä reagointia, jolloin joustava rahoitus on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta pitkäjänteiset kehityshankkeet, kuten koulujen rakentaminen tai maanviljelyn kehittäminen, hyötyvät säännöllisestä ja ennakoitavasta rahoituksesta.

Eri ajankohtina tehtyjen lahjoitusten merkitys kehittyvissä maissa näkyy siinä, miten ne mahdollistavat sekä akuutteihin kriiseihin vastaamisen että pitkäjänteisen kehitystyön. Lahjoitusten tasainen jakautuminen vuoden mittaan on ihanteellista, sillä se auttaa ylläpitämään jatkuvaa toimintaa ilman katkoksia.

Voiko lahjoittaja vaikuttaa lahjoituksensa käyttökohteeseen?

Kyllä, lahjoittaja voi useimmiten vaikuttaa lahjoituksensa käyttökohteeseen. Sekä joulukeräyksissä että tavallisissa lahjoituksissa on yleensä mahdollisuus kohdentaa tuki tiettyyn teemaan tai alueeseen. Lahjoituksen kohdentaminen tapahtuu tyypillisesti valitsemalla tietty kohde lahjoitusta tehtäessä.

Yleisiä kohdennusvaihtoehtoja ovat:

• Temaattinen kohdennus (koulutus, rauhantyö, toimeentulo)
• Maantieteellinen kohdennus (tietty maa tai alue)
• Kohderyhmäkohtainen kohdennus (esim. lapset, naiset, vammaiset)
• Yleinen tuki, joka käytetään kulloinkin kiireellisimpiin tarpeisiin

Kohdennetut lahjoitukset auttavat varmistamaan, että apu suuntautuu lahjoittajalle tärkeisiin kohteisiin. Samalla on hyvä muistaa, että yleiseen toimintaan suunnatut lahjoitukset tarjoavat avustusjärjestöille joustavuutta reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja ohjata varoja sinne, missä niitä kulloinkin eniten tarvitaan.

Miten lahjoituksen verovähennys toimii eri lahjoitustavoissa?

Lahjoitusten verovähennykset toimivat samalla periaatteella sekä joulukeräyksissä että tavallisissa lahjoituksissa. Yksityishenkilö voi vähentää verotuksessaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruiset rahalahjoitukset, jotka on tehty yleishyödylliselle yhteisölle tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen.

Yritysten osalta verovähennyskelpoisia ovat vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruiset rahalahjoitukset yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää varat tieteellisen tutkimuksen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämiseen. Lisäksi yritykset voivat tehdä vähennyskelpoisia lahjoituksia suomalaisen koulutuksen tai tieteen tukemiseen.

Verovähennyksen hyödyntämiseksi:

• Lahjoituksen saajan tulee olla Verohallinnon hyväksymä verovähennyskelpoisten lahjoitusten vastaanottaja
• Lahjoittajan tulee säilyttää kuitti tai muu tosite lahjoituksesta
• Yksityishenkilöiden lahjoitukset ilmoitetaan veroilmoituksessa
• Yritykset voivat vähentää lahjoitukset suoraan kirjanpidossaan

Miten eri lahjoitustavat tukevat pitkäjänteistä kehitystyötä?

Eri lahjoitustavat tukevat pitkäjänteistä kehitystyötä toisiaan täydentävinä rahoituslähteinä. Säännölliset kuukausilahjoitukset muodostavat vakaan pohjan, jonka avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäkestoisia hankkeita. Ne mahdollistavat jatkuvan työn yhteisöjen parissa ja antavat mahdollisuuden kehittää toimintaa systemaattisesti.

Joulukeräykset ja muut teemakeräykset puolestaan tuovat lisäresursseja, joiden avulla voidaan käynnistää uusia hankkeita tai laajentaa olemassa olevia. Ne myös auttavat nostamaan tietoisuutta kehitysyhteistyön merkityksestä ja tuovat uusia lahjoittajia mukaan toimintaan.

Monipuolinen lahjoituspohja tekee kehitysyhteistyöstä kestävämpää, sillä se ei ole riippuvainen vain yhdestä rahoituslähteestä. Me Kirkon Ulkomaanavussa näemme, kuinka eri tavoin annetut lahjoitukset yhdessä mahdollistavat vaikuttavan työn kehittyvissä maissa ja kriisialueilla. Jokainen lahjoitus, olipa se osa joulukeräystä tai säännöllinen kuukausilahjoitus, on arvokas panos oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa.