Suomalaisten ei kannatta sekaantua Kenian konflikteihin – vai mitä, Alexon Mwasi? 

Kirkon Ulkomaanavun Kenian maatoimiston ohjelmapäällikkö Alexon Mwasi fanittaa suomalaista kotikaljaa ja harmittelee sitä, ettei länsimainen media piirrä Afrikasta totuudenmukaista kuvaa. Toimituksen piinapenkissä hän vastaa tiukkoihin väitteisiin paikallisen työvoiman ja ulkomaisen avun tarpeista.

Afrikkalaiset varttuvat luonnon ja villieläinten keskellä. Lapsuudessasi norsut vaelsivat takapihallasi, Alexon Mwasi. 

Minun kohdallani tämä stereotypia pitää paikkaansa. Perheeni asuu Tsavon kansallispuiston vieressä, joten takapihallamme oli kaikenlaisia villieläimiä vähän väliä. Välillä pelotti kävellä kouluun, jonne oli matkaa monta kilometriä. Nuorena pelko katosi, kun metsästimme antilooppeja.  

Olet opiskellut kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja ollut alalla töissä vuodesta 2004. Työurasi aikana maailma ei ole muuttunut paremmaksi. 

Oho, onpa hankala väite. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat haasteet ovat vaikeita asioita, joihin kenialaisten on ollut hankala vaikuttaa. Mutta moni asia on muuttunut parempaankin. Esimerkiksi poraamamme kaivot hyödyntävät monia, ja niistä on iloa pitkään.  

Keniassa on ollut viime aikoina kaikenlaista hässäkkää: karjavarkauksia ja niistä johtuvia konflikteja, mielenosoituksia ja poliittista epävakautta. Olisi parempi, kun suomalaiset eivät sekaantuisi kenialaisten konflikteihin.  

Osittain totta. Välillä konfliktit täällä ovat niin vaikeita, että ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, saati ratkaista niitä. Toisaalta välillä on hyvä saada ulkopuolista apua ja ajatuksia ongelmiin.  

Ulkomaalaiset avustustyöntekijät tekevät työnsä paikallisia paremmin. 

Ei missään nimessä pidä paikkaansa. Tarvitaan yhteistyötä. Paikalliset ihmiset ja tahot tuntevat ongelmat ja välillä myös ratkaisut niihin, mutta ulkopuoliset asiantuntijat tuovat mukanaan paljon uutta tietoa. Esimerkiksi maanviljelyssä paikalliset yleensä tietävät, mitkä lajikkeet pärjäävät parhaiten ja menevät kaupaksi. Mutta he voivat tarvita apua viljelymenetelmien kehittämiseen ja vedenkäytön tehostamiseen.  

Afrikkalaisten on aika auttaa itse itseään.  

Totta, mutta kuten sanoin, on myös ongelmia, joihin afrikkalaisten on hankala vaikuttaa. Niihin kuuluu esimerkiksi ilmastonmuutos. Afrikkalaiset ovat aiheuttaneet vähiten päästöjä, mutta silti olemme erittäin alttiita esimerkiksi kuivuudelle. Joissain asioissa meidän pitää auttaa itseämme, mutta muiden asioiden suhteen tarvitsemme ihmiskuntana toisiamme. 

Länsimainen media piirtää Afrikasta oikeanlaista kuvaa.  

Länsimainen media on jättänyt esimerkiksi nykyisen kuivuusjakson pitkälti käsittelemättä. Ehkä syy on Ukrainan sodassa ja muissa isoissa tapahtumissa. Sen sijaan meidän äskettäiset mielenosoituksemme näytettiin isoina ja väkivaltaisina uutisissa. Näytti siltä, että koko Kenia palaa, vaikka kyse oli loppujen lopuksi pienestä ilmiöstä. 

Sota Ukrainassa ei ole vaikuttanut ihmisten elämään Itä-Afrikassa. 

Tämä ei pidä ollenkaan paikkansa. Olimme hyvin riippuvaisia Ukrainasta, varsinkin tuontiviljan ja -ruokaöljyn takia. Kun sota alkoi, tuonti loppui kuin seinään. Ruokakriisi ja inflaatio kiihtyivät.  Olen ollut yllättynyt ja kiitollinen, siitä, että Ukraina on viime aikoina pystynyt taas tuomaan viljaa Itä-Afrikkaan. Mutta emme vieläkään voi tuoda tarpeeksi ja kärsimme siitä. 

Kävit vastikään Suomessa ja rakastuit kotikaljan makuun. Nyt valmistat kotikaljaa KUA:n Nairobin-toimiston siivouskomerossa.  

Haha, kiinnostava ajatus. Kotikalja oli niin hyvää! Jos saisin mahdollisuuden valmistaa sitä, yksi tai kaksi satsia ei riittäisi mihinkään.   

Teksti: Björn Udd 
Kuva: Ville Maali