Polttoainekriisi jarruttaa maanjäristyksestä toipumista
Intia on asettanut Nepalin epäviralliseen kauppasaartoon.
Nepalin pääkaupungin Katmandun liikenne on tavallisuudesta poiketen leppoisaa. Ilma ei ole sakeana pakokaasuista edes valtaväylillä ja taivas on sininen. Poliisit vartioivat bensa-asemia. Niiden sisäänkäynneillä on portit ja kaduilla pitkät jonot autoja ja moottoripyöriä.
Bensajono Katmandussa. Jakelu alkaa yleensä iltaisin, mutta usein bensaa ei riitä kaikille jonossa oleville. Silloin ajoneuvo jää jonoon seuraavaan tai sitäkin seuraavaan päivään.
Kun bensa-aseman portti avataan, autojen ja moottoripyörien jono alkaa liikkua. Ajoneuvoja työnnetään eteenpäin, jotta kallisarvoista bensiiniä ei kulu turhaan.
Nepalissa on polttoainekriisi, jonka taustalla ovat poliittiset syyt. Intia sekä osa Nepalin etnisistä vähemmistöistä ei hyväksy Nepalin syyskuussa allekirjoitettua uutta perustuslakia. Intia on Nepalin ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani ja se on asettanut pienen naapurin epäviralliseen kauppasaartoon.
Intian mukaan raja on kuitenkin kiinni mielenosoituksista johtuvan turvattomuuden takia. Nepal syyttää Intiaa mellakoiden lietsonnasta ja pitää tilannetta kauppasaartona.
Neuvottelut saarron purkamiseksi keskeytyivät, kun intialainen mies sai surmansa mellakoissa Terain alueella Nepalin ja Intian rajalla. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on vedonnut osapuoliin rajan avaamiseksi, mutta ratkaisu kiistaan ei näytä olevan kovin lähellä.
Harvat yhä liikennöivät bussit ovat tupaten täynnä, ja matkustajia istuu katollakin. Tavallisesti katolla matkustamisesta saa sakot, mutta ei nyt.
Taksikuski ei ole ehtinyt jonottaa. Hän kertoo ostaneensa bensan mustasta pörssistä – normaaliin verrattuna viisinkertaiseen hintaan.
Osa avustustyöstä pysähtynyt
Kauppasaarron ajakohta on Nepalille erittäin huono, sillä maa kärsii huhtikuisen, historiallisen voimakkaan maanjäristyksen tuhoista. Puoli miljoonaa kotia tuhoutui. Maaseudulla kokonaisia kyliä romahti.
”Oppilaat ja opettajat tietävät bambusta rakennetut koulutilat turvallisiksi. Kun maanjäristyksen jälkeen oli pitkään jälkijäristyksiä, oppilaat eivät rynnänneet ulos bambuluokista”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun opetusalan asiantuntija Juha Valta.
”Ihmiset eivät halua puhua maanjäristyksestä. Mutta moni kärsii siitä. Lapsissa maanjäristyksen aiheuttama ahdistus näkyy unettomuutena, painajaisina, motivaation puutteena ja alisuoriutumisena koulutyössä”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun opetusalan asiantuntija Juha Valta.
Tamperelainen opettaja Juha Valta on työskennellyt Nepalissa kesäkuusta asti. Valta antaa täydennyskoulutusta nepalilaisille opettajille maanjäristyksen jälkeisen tilanteen käsittelyyn.
Nepalin opetusviranomaisten kanssa yhteistyössä järjestettävä koulutus antaa opettajille ja oppilaille keinoja käsitellä henkistä pahoinvointia ja myös tunnistaa, milloin vertaistuki ei riitä vaan tarvitaan ammattiapua.
”Opettajankoulutus on tärkeää juuri nyt, koska opettajat ovat tärkeä voimavara koulussa ja yhteisössä. Opettajien kautta saadaan eteenpäin tärkeitä asioita. Koulutukseen kuuluu myös osa-alueita hygieniasta opetusmetodeihin. Tavoitteena on saada kouluista lapsiystävällisempiä ja turvallisempia oppimisympäristöjä”, Valta kertoo.
Teltta opettajainhuoneena. ”En vielä tiedä, mistä saan rahat kouluni jälleenrakentamiseen. Tämä on elämäni haastavin tilanne”, sanoo pääkaupungin Katmandun laidalla sijaitsevan Bal Bikasin koulun rehtori Mayia Malla.
Kirkon Ulkomaanapu on pystynyt jatkamaan opettajankoulutusta suunnitelmien mukaan, mutta tilapäisten koulutilojen rakentaminen on pysähdyksissä. Materiaaleja ei ole kaupan eikä bensa riitä. Myöskään viimeistä erää Ulkomaanavun varastossa olevia, kotien rakentamiseen tarkoitettuja aaltopeltejä ei ole päästy jakamaan.
Juha Vallan mukaan tilanne maassa on nyt todella vaikea. Sadat tuhannet väliaikaissuojissa asuvat ihmiset tarvitsisivat apua, mutta polttoainepulan takia avustusjärjestöt eivät pysty viemään apua perille.
”Nepaliin on tulossa talvi ja ihmiset asuvat tilapäisiksi suojiksi rakentamissaan peltihökkeleissä. Lämpötilat voivat laskea öisin nollan alapuolelle, ylhäällä vuoristossa voi olla kunnon pakkaset”, Valta sanoo.
Varsinainen jälleenrakennus ei ole vielä alkanutkaan. Vaurioituneet, vaaralliset rakennukset seisovat yhä paikoillaan, sillä purkaminenkin maksaa eikä köyhällä maalla ole rahaa.
Teksti: Ulla Kärki. Kuvat: Ville Asikainen
Juttu on ilmestynyt aiemmin sanomalehdissä Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen.