Miltä maailma näyttää vuonna 2030? Esittelemme 10+1 näkökulmaa tulevaisuuteen
Luultavasti emme koskaan täysin saavuta unelmoimaamme tulevaisuutta, mutta ennakoinnin avulla voimme ehkäistä ei-toivottuja kehityskulkuja. Tähän artikkeliin olemme koonneet tulevaisuuden trendejä seuraavien asiantuntijoiden avulla 10 signaalia siitä, mihin maailma on menossa.
IHMISIÄ ON AINA KIEHTONUT tulevaisuuden ennustaminen. Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Onko meillä pian lentäviä autoja? Usein pitkän aikavälin muutoksia liioitellaan, eikä ihmiskunta yhden sukupolven aikana siirry lomailemaan avaruudessa. Toisaalta esimerkiksi digitalisaatio eteni suurin harppauksin vain yhden koronavuoden aikana.
1. Maailman väestö kasvaa eri tahdissa
YK:n mukaan vuonna 2030 maailmassa on 8,7 miljardia ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö kasvaa kolmanneksella – ja vuoteen 2050 mennessä jopa kaksinkertaistuu. Nuorten osuus kasvaa. Euroopassa väestömäärä pysyy ennallaan, ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Väestö ikääntyy myös Pohjois-Amerikassa, mutta työikäisen väestön odotetaan riittävän paremmin kuin Euroopassa. Pohjois-Amerikan väestön ennustetaan kasvavan vielä 2050-luvullakin.
– Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra
2. Ilmastonmuutos kasvattaa pakolaismääriä
Parhaillaan vain noin 30 prosenttia maailman pakolaisista asuu leireissä, ja valtaosa etsii turvaa ja toimeentuloa kaupungeista. Suurin osa (86 %) maailman pakolaisista elää köyhissä ja keskitulon maissa.
Pakolaisuuden taustalla ovat useimmiten aseelliset konfliktit, mutta tulevaisuudessa myös yhä enemmän ilmastonmuutos, joka kasvattaa nälänhädän riskiä ja moninkertaistaa konfliktiriskejä.
Pakkomuuton kehitystä on vaikea ennustaa. Eräiden arvioiden mukaan elinympäristöjen heikentyminen yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa voi johtaa 50-700 miljoonan ihmisen massapakolaisuuteen vuoteen 2050 mennessä.
– Lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola, ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö
3. Työikäisten määrä kasvaa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa
Nykyisen noin kolmen miljardin työntekijän määrä tulee vuoteen 2050 mennessä olemaan ILO:n arvioiden mukaan noin 4,5 miljardia.
Kasvu on erityisen voimakasta Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, joissa yhteiskunnat eivät kykene tarjoamaan kaikille toimeentulon takaavaa työtä. Erityisesti nuoret hakeutuvat siirtolaisina muille työmarkkinoille. Mahdolliset ilmastonmuutoksen luomat paineet tuotanto- ja elinolosuhteisiin luultavasti kiihdyttävät muuttohalukkuutta.
Jo nyt Afrikan ja Etelä-Aasian työvoiman iso ongelma on heikko peruskoulutuksen taso. Jopa perinteisiin hyväpalkkaisiin teollisuustöihin tuodaan osaavaa työvoimaa esimerkiksi Euroopasta.
– Toiminnanjohtaja Janne Ronkainen, SASK
4. Kohti kestävää taloutta?
Koronakriisi on korostanut tarvetta siirtyä korjaavaan ja uusintavaan talousajatteluun. Siinä talous nähdään keinona sekä korjata tehtyjä vahinkoja että samalla vahvistaa ympäristön tilaa ja hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakautumista. Kriisissä paljastunut globaalin talouden haavoittuvuus on lisännyt tarvetta vahvistaa kansantalouksien kestävyyttä ja taloudellisen toiminnan monipuolisuutta.
2020-luvun aikana taloutta tulisi uudistaa ympäristön ja ihmisen kannalta kestäväksi. Ilmastokriisiä ei voida ratkaista ilman globaalin eriarvoisuuden vähentämistä.
– Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra
5. Uskontojen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti
Yli 80 prosenttia maailman väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, ja yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan uskontokuntiin kuuluvien osuus nousee tulevien vuosikymmenien aikana. Kristinusko säilyttää asemansa suurimpana uskontokuntana, mutta islamin osuus kasvaa merkittävästi. Kristinuskon painopiste on jo 2020-luvulla selvästi eteläisellä pallonpuoliskolla ja tämä suuntaus vahvistuu seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Uskontojen merkitys korostuu myös kehitysyhteistyössä. Uskonnolliset johtajat voivat tehdä paljon muutoksen aikaansaamiseksi. Vaikuttamalla uskonnollisiin johtajiin voidaan vaikuttaa kokonaisiin yhteisöihin esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
– Kirkollisten ja ekumeenisten suhteiden päällikkö Antti Laine, Kirkon Ulkomaanapu
6. Sukupuolten välinen digikuilu pienenee
Sukupuolten väliseen digikuiluun on jo nyt havahduttu, ja sen umpeen kuromiseksi on erilaisia hankkeita. Kymmenen vuotta tasa-arvotyössä on lyhyt aika suurille asennemuutoksille mutta pitkä aika teknologian kehittämiselle tai uusien opiskelijasukupolvien kasvamiselle. Voisiko kymmenen vuoden kuluttua yli kolmasosa sovelluskehittäjiä olla naisia tai muita sukupuolia kuin miehiä?
Uskon, että kymmenen vuoden aikana yhä useampi tyttö ja nainen myös kehittyvissä maissa pääsee internetiin ja oppii käyttämään digitaalisia työkaluja. Se tuo moninaisuutta verkon ja digialustojen käyttäjiin sekä antaa tytöille ja naisille pääsyn vuorovaikutuksen, tiedon, itsensä kehittämisen ja taloudellisten mahdollisuuksien äärelle.
– Vaikuttamistyön asiantuntija Milla Halme, Plan International Suomi
7. Verkkohäirintää torjutaan uusin keinoin
Digitaalisilla alustoilla ja somejäteillä on tällä hetkellä suuri paine torjua verkkohäirintää vihapuhetta, mutta se ei ole aivan helppoa. Uskon, että tulevina vuosina tekoäly oppii paremmin tunnistamaan häirintää eri kielillä, jolloin keskustelujen moderointi on tehokkaampaa. Vaikuttaisi siltä, että somessa myös halutaan palata rajoittamattomista alustoista takaisin yksityisempiin ryhmiin.
Valtiot kehittävät lainsäädäntöään, jotta vihapuheeseen ja sukupuolittuneeseen häirintään pystytään tarttumaan myös viranomaisvoimin. Suomessa sukupuoli rikoksen motiivina on tulossa rangaistuksen koventamisperusteeksi.
– Vaikuttamistyön asiantuntija Milla Halme, Plan International Suomi
8. Kansainvälinen yhteistyö vai nationalismi?
Pandemia on tehnyt tuskallisen näkyväksi maailman verkottuneisuuden. Samaan aikaan kriisi on ajanut useat maat käpertymään itseensä, vaikka globaali yhteistyö ei ole koskaan ollut kriittisempää kuin nyt. Luottamuksen ja solidaarisuuden puute maiden välillä on entisestään koetellut jo muutenkin jännitteistä tilannetta. Ilmastokriisiä, luontokatoa tai pandemiaa ei voi ratkaista ilman globaalia yhteistyötä. Vuoden 2030 tilanne riippuu siitä, miten vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä valtioiden, järjestöjen, kaupunkien ja yritysten välillä tässä ja nyt.
– Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra
9. Ilmaston tulevaisuus määritellään lähivuosina
Kuluva vuosikymmen on erittäin tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos haluamme onnistua, on ilmastotekojen ja hiilineutraaliuden oltava uusi normaali vuoteen 2030 mennessä. On hienoan nähdä, kuinka eri toimijat asettavat ilmastotavoitteita ja tekevät suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi EU tähtää 55% prosentin hiilipäästöjen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Meillä kaikilla on tärkeä rooli vielä vahvempien sitoumuksien ajamisessa sekä siinä, että yksilöinä teemme oman osuutemme niissä tavoitteissa joihin voimme vaikuttaa.
– Ilmastotyön asiantuntija, Aly Cabrera, Kirkon Ulkomaanapu
10. Oppiminen mullistuu vuoteen 2030 mennessä
Korona-pandemia on nopeuttanut teknologista kehitystä, ja vienyt eteenpäin etäopetusta. Vuonna 2030 tiedon siirron teknologia on lähes jokaisen saavutettavissa, tiedon siirron ja päätelaitteiden kustannukset tulevat olemaan pienemmät.
Kehittyvissä maissa haasteet tulevat näkyviin oppimisen fyysisessä ympäristössä. Vaikka riittävä teknologia tiedon välittämiseen on olemassa, oppijoille erittäin tärkeä kokoontuminen yhteen keskenään ja oppimisen valmentajien kanssa voi olla vaikeaa pitkien matkojen, konfliktien ja luonnonmullistusten takia. Ratkaisu voi olla esimerkiksi matala-energiset sähköpotkulaudat, joilla opettaja voi kulkea kyliin oppilaiden luokse sekä nanomateriaaleista nopeasti tulostettavat koulurakennukset.
– Koordinaattori Pasi Aaltonen Kirkon Ulkomaanapu
+1 Mitä KUA tekee oikeudenmukaisen ja sopeutumiskykyisen maailman eteen?
Laadukas koulutus korostuu KUA:n työssä myös tulevaisuudessa. Koulutus mahdollistaa kestävän talouskasvun ja demokratiakehityksen. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja linkittäminen työelämään tuo toimeentulomahdollisuuksia kasvavalle väestölle.
Digimahdollisuuksien hyödyntäminen koulutuksessa, työelämässä ja yritystoiminnassa edellyttää laadukasta peruskoulutusta. Digiympäristöissä tapahtuva vaikuttaminen nousee yhä merkittävämmäksi uhaksi yhteiskunnan vakaudelle. Tämä näkökulma tulee korostumaan KUA:n rauhantyössä.
Perinteisen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoittajien rinnalle on noussut Kiinan, Venäjän, Turkin ja Gulf-maiden ajattelumalli, jossa kansalaisyhteiskunnan rooli ja ihmisoikeudet sivuutetaan. Ainoastaan riittävän vahvat kansalaisyhteiskunnat kykenevät tarjoamaan aidon vastavoiman ylikansallisille talous- ja poliittisille pyrkimyksille.
– Varatoiminnanjohtaja, Tomi Järvinen, Kirkon Ulkomaanapu
Artikkeliin on haastateltu myös Sitran asiantuntijaa Christopher Rowleya.
Teksti: Noora Pohjanheimo
Kuvitukset: Carla Ladau
Juttu on julkaistu Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehdessä 2/2021.