Kyläkoulu sinnittelee ilman riittävää määrää päteviä opettajia

Kyar Don kyläkoulussa on ahdasta.

Opettaja Om Yawmg, 59, kilistää avonaisesta ikkunasta kelloaan. Kyar Don kyläkoulun lapset keskeyttävät pallonpeluun ja juoksevat sisään välitunnilta. Kolme opettajaa ja yksi avustaja huolehtivat liki 140 lapsesta.

Kyar Don kylä sijaitsee parin tunnin kävelymatkan päässä Mindatin kaupungista Myanmarin köyhällä maaseudulla. Kylän talot ovat laaksossa ja sitä ympäröivien kukkuloiden rinteillä. Laakson läpi virtaa kirkas joki. Rehevä kasvillisuus ja värikkäät perhoset ilahduttavat kulkijaa. Kyar Don kyläkoulu on rakennettu korkealle rinteeseen. Koulussa on vain yksi suuri luokkahuone. Oppilaat istuvat penkeillä pienten pöytien ääressä. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat ovat samassa ryhmässä.

Tyttöjen määrä kasvaa

Kyläkoulun johtajaopettaja Daw Om Yawmg kilistää kelloa ja kutsuu lapsia kouluun.

Kyläkoulun johtajaopettaja Daw Om Yawmg kilistää kelloa ja kutsuu lapsia kouluun.

”Meillä on kaikkiaan lähes sata oppilasta ekaluokkalaisista viidesluokkalaisiin. Lisäksi ovat vielä lastentarhalaiset, joita on nelisenkymmentä. Osa oppilaista asuu lähellä, mutta joillakin on matkaa kouluun kolme tai neljä kilometriä”, kertoo opettaja Om Yawmg. Jyrkässä maastossa edestakaiseen koulumatkaan voi mennä monta tuntia päivässä. Om Yawmgilla on yli 35 vuoden kokemus opettajana. Hänen koulutuksensa kesti vain vuoden. Moni asia on muuttunut niistä ajoista. ”Ennen vanhaan vanhemmat halusivat lähettää kouluun lähinnä poikia. Nykyään tyttöjä on jo paljon enemmän, vaikka pojat ovat vieläkin enemmistönä”, toteaa Om Yawmg.

Tärkein oppiaine myanmarin kieli

Om Yawmgin mielestä tärkein aine koulussa on myanmarin kieli – lukeminen ja kirjoittaminen. Kyar Don kylän asukkaat kuuluvat Muun-heimoon, joka on yksi Chinin osavaltion yli viidestäkymmenestä heimosta. Kyläkoulussa puhutaan uusille oppilaille sekä paikallista että maan virallista kieltä. Oppilaat opiskelevat myös englantia ja matematiikkaa. Neljännellä ja viidennellä luokalla opetetaan lisäksi historiaa ja maantiedettä. Daw Om Yawmgin lisäksi kyläkoulussa työskentelee täysipäiväisesti myös toinen opettaja. Koulussa on vielä yksi epäpätevä opettaja. Hän ei ole suorittanut loppuun opintojaan. Lisäksi koululla työskentelee vapaaehtoinen avustaja, jolle tarjotaan ateriat. Avustajan palkanmaksusta vastaavat kyläläiset. ”Tarvitsisimme kouluun enemmän opettajia, kun ottaa huomioon lasten määrän”, myöntää opettaja Om Yawmg.

Koko päivä ilman ruokaa

Lapset tulevat kouluun puoli yhdeksäksi ja syövät silloin aamupalan, jonka tuovat mukanaan. Koulu päättyy kolmelta. ”Ruokailu on ongelma, koska kaikilla lapsilla ei ole mukanaan lounasta. Aamiaisen jälkeen nämä lapset syövät seuraavan kerran vasta, kun pääsevät kotiin. Ja vaikka lapsilla olisikin mukana ruokaa, ei sitä ole aina riittävästi. Se ei myöskään ole aina kylliksi ravitsevaa”, huomioi Om Yawmg.

Välitunneilla on aikaa myös pelata palloa.

Välitunneilla on aikaa myös pelata palloa.

Oppilaat saavat ensimmäisen luokan kirjat valtiolta ilmaiseksi, mutta sen jälkeen he ostavat kirjat itse. Se merkitsee monelle perheelle suurta kustannuserää ja voi olla esteenä koko koulunkäynnille. Koulun pitäisi tarjota lapsille kirjoitusvälineet, mutta kynistä, kumeista ja vihkoista on myös pulaa. Kirkon Ulkomaanavun kumppani Luterilainen maailmanliitto avustaa kouluja muun muassa materiaalihankinnoissa.

Teksti: Riitta Saarinen Kuvat: Petteri Kokkonen