Sudan – maailman suurin
humanitaarinen kriisi 

Vaikka Sudanin sota on yksi maailman pahimmista kriiseistä, se on usein jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna Venäjän sotaan Ukrainassa tai Israelin sotaan Gazassa. Yli kolme vuotta kestänyt sota on pakottanut yli 13,6 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Nyt yli 33 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista tukea maassa, jossa avustusjärjestelmä on vaarassa kaatua.

TAUKOAMATON sota on kestänyt Sudanissa kolme ja puoli vuotta. Se on pakottanut yli 13,6 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa ja yli 33 miljoonaa ihmistä tarvitsee akuutisti humanitaarista tukea maassa, jossa avustusjärjestelmä on yhä pahemmin vaarassa kaatua.

Toisin kuin Ukrainan sota, maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi luonnehdittu Sudanin tilanne tuskin yltää uutisotsikoihin. Myös avustustyöntekijät ovat olleet sotatoimien kohteena. Lokakuun alussa isku kohdistui Maailman ruokaohjelman WFP:n kuljetukseen, joka oli matkalla Etelä-Kordofan alueelle. Yhden ajoneuvon kuljettaja kuoli.

Ruokaturvattomuus alkoi jo ennen sotaa

Siviilit ovat kolmen ja puolen viime vuoden aikana kärsineet paljon. Väkivallan pelon lisäksi monella on nälkä, ja avustusjärjestöjen toiminta Sudanissa on romahduksen partaalla.

“Minusta vaikuttaa siltä, että kriisi tulee vielä syvenemään. Tämän vuoden sadekausi ei ollut kovin hyvä, eli tilanne pahenee. Jos kansainvälinen yhteisö ei reagoi pian, suuri osa maasta saattaa joutua nälänhätään”, sanoo Mohamed Elsanousi, Kirkon Ulkomaanavun (KUA) perustaman uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston toiminnanjohtaja.

Kordofanista kotoisin olevan Elsanousin mukaan sukulaiset ja ystävät kertovat, ettei heillä ole rahaa ruokaan.

“He myös pelkäävät droonihyökkäyksiä, koska ne ovat yleistyneet. He sanovat, että niiden kanssa on vain elettävä.”

Ennen sotaa noin neljäsosa sudanilaisista koki ruokaturvattomuutta tai pahempaa. Ensimmäisen sotavuoden jälkeen nälkää näkevien määrä kattoi jo puolet kansasta, ja elokuussa 2024 osaan Sudania julistettiin nälänhätä.

Maailman ruokaohjelma WFP ja Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ovat korostaneet, että vain murto-osa 33 miljoonasta humanitaarista apua tarvitsevasta ihmisestä saa apua. Järjestöillä on suuria vaikeuksia kerätä tarpeeksi rahoitusta.

WFP:n Sudanin määrärahat ovat puolittuneet vuodesta 2025, kun Yhdysvallat lakkautti kansainvälisen apunsa. Noin 80 prosenttia WFP:n Sudanin ruoka-apukeskuksista on joutunut sulkemaan ovensa sodan aikana.

IOM:n kautta apua on saanut yli 2,8 miljoonaa sudanilaista. Rahoituksen vähenemisen vuoksi apua ei enää riitä edes sitä eniten tarvitseville. IOM on varoittanut, että ellei lisärahoitusta saada, koko järjestelmä voi romahtaa muutamassa viikossa.

“Tällä hetkellä tarvitaan ihan perustavanaatuista humanitaarista tukea. Ruokaa ja perusterveydenhuoltoa. Ihmiset eivät tällä hetkellä ajattele edes koulutusta, vaikka sitäkin tarvitaan. Nyt ruoka on etusijalla, jotta ihmiset eivät kuolisi”, sanoo Elsanousi.

Euroopan unionin apu kattaa ruokajakeluita, terveyspalveluiden tuottamista, puhdasta juomavettä ja muita perustarpeita. Euroopan parlamentin mukaan vain 40 prosenttia Sudanin kriisin hoitamiseen tarvittavasta rahoituksesta täyttyy.

Neljä miljoonaa sudanilaista on etsinyt rauhaa maan rajojen ulkopuolelta. Sudanilaisia pakolaisia on erityisen paljon esimerkiksi Tšadissa, Egyptissä ja Etelä-Sudanissa.

Pieni poika taluttaa potkupyörää raunioituneen kaupungin kadulla.

Sodan runtelema katu Sudanin toiseksi suurimmassa kaupungissa Omdurmanissa.

Viimevuotisten humanitaarisen avun leikkausten jäljiltä moni pakolainen ei kuitenkaan saanut tarvitsemaansa tukea ulkomailta. Siksi noin 900 000 ihmistä on palannut takaisin Sudanin vaarallisiin olosuhteisiin.

Rauhaa ei ole näköpiirissä

Alkuvuonna 2026 Pekka Haavisto valittiin YK:n pääsihteerin erikoislähettilääksi Sudaniin. Haaviston päätavoitteena on edistää rauhanneuvotteluita.

Tehtävä on vaikea, eikä rauhaa toistaiseksi ole näköpiirissä.

“Kansainvälinen yhteisö ei priorisoi tätä kriisiä. Joitakin yrityksiä on, mutta kukaan iso toimija ei ota tätä tosissaan. Halutessaan Trump voisi lopettaa sodan parilla puhelinsoitolla”, sanoo Elsanousi.

Sota alkoi huhtikuussa 2023 yrityksestä liittää puolisotilaallinen RSF-joukko Sudanin armeijaan. Neljä vuotta aiemmin armeija ja RSF syöksivät vallasta Sudanin pitkäaikaisen presidentin Omar al-Bashirin. Entisten liittolaisten erimielisyydet johtivat konfliktiin.

Taistelut alkoivat Sudanin pääkaupungista Khartumista ja levisivät sieltä länteen Darfuriin ja muualle maahan. Yli kolme vuotta jatkuneessa sodassa on nähty monta käännettä. Khartum on tuhoutunut täysin, kun eri osapuolet ovat vallanneet sen yhä uudelleen.

Lokakuussa 2025 RSF:n joukot valtasivat puolentoista vuoden saarron jälkeen armeijalta al-Fashirin kaupungin. Sen jälkeen al-Fashirissa on eri lähteiden mukaan tapettu ainakin 6 000 tai jopa 60 000 siviiliä.

Sudanissa raportoitu rikoksista ihmisyyttä vastaan

Tämä on yksi Sudanin sodan ominaisuuksista: tarkkojen tietojen saaminen on vaikeaa. Eri arvioiden mukaan kuolleiden määrä on 200 000–400 000 ihmistä, ja Sudanissa on raportoitu vakavia rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Iskuja on kohdistunut siviilien asuinalueiden lisäksi myös kouluihin ja sairaaloihin. Terveydenhuoltoon on uutislähteiden mukaan isketty yli 700 kertaa. Tällä hetkellä Sudanin terveydenhuoltolaitoiksista yli kolmasosa on tuhoutunut toimintakunnottomiksi.

Myös kansanmurha-sanaa on käytetty tapahtumien kuvaamiseen. Molempia osapuolia on syytetty kansanmurhasta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Varsinkin RSF on kohdistanut paljon hyökkäyksiä siviileihin, ja joukot tappoivat kokonaisen sairaalan kaikki 450–500 potilasta al-Fashirin valtaamisen yhteydessä.

Valkoiseen suojahaalariin pukeutunut henkilö kumartuneena kädessään kasa luita.

Suojavarustukseen pukeutunut pelastustyöntekijä kerää vainajien jäänteitä Omdurmanin sairaalassa. Siviileihin kohdistuvat julmuudet leimaavat Sudanin sotaa.

Terveydenhuolto on muutenkin Sudanin sodassa ollut hyökkäysten kohteena. Kolmevuotisen sodan aikana terveydenhuoltoon on isketty yli 700 kertaa. Tällä hetkellä yli kolmasosa terveyspalveluista ei enää ole toimintakunnossa.

Raporttien mukaan sodassa on käytetty aseena myös seksuaalista väkivaltaa. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön mukaan joillakin alueilla yli puolet hoitoon hakeutuneista ihmisistä oli joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Ulkovalloilla intressejä Sudanissa

Tapahtumia on kutsuttu sisällissodaksi, mutta YK:n mukaan sodan osapuolet ovat saaneet tukea esimerkiksi Etiopiasta, Egyptistä, Somaliasta, Turkista, Iranista, Venäjältä, Ukrainasta ja Yhdistyneistä Arabiemiraateista.

Ulkovaltoja kiehtovat Sudanin strateginen sijainti Punaisella merellä sekä maan mineraalivarat – erityisesti kulta. Kaikki sotimisen tukemisesta syytellyt tahot ovat kieltäneet osallisuutensa, mutta esimerkiksi Amnesty Internationalin mukaan siitä on vahvaa näyttöä.

Vaarana on, että Sudanin sota leviää tai yhdistyy muihin alueen konflikteihin. SAF on syyttänyt Etiopiaa RSF:n tukemisesta ja, koska Etiopia on vaarassa joutua omaan sisällissotaan, konfliktit ovat kietoutumassa toisiinsa.

Se ei tietäisi hyvää Itä-Afrikalle, jonka turvallisuustilanne on jo ennestään heikentynyt. Alue muistuttaa päivä päivältä enemmän ruutitynnyriä.

Lähteet: UN News, Euroopan parlamentti, OCHA, WFP, IOM, Helsingin Sanomat, Lääkärit ilman rajoja, Amnesty International