Tulevaisuuden taiturit
Tulevaisuudentaiturit
Kun panostaa digitaitoihin, vain taivas on rajana, uskovat nuoret itäafrikkalaiset luovien alojen yrittäjät. He ovat edelläkävijöitä, koska vuoteen 2030 mennessä Afrikan luovan talouden arvoksi on arvioitu jopa 200 miljardia dollaria.
ITÄ-AFRIKKA on äärimmäisen yritteliäs paikka. Melkein kaikilla on bisneksiä, sivubisneksiä ja sivubisnesten sivubisneksiä. Tämä pätee varsinkin nuorisoon. Toisaalta kunnianhimo, yhdistettynä kunnollisten turvaverkkojen puutteeseen, luo nuorille erittäin kovia paineita.
”Menin animaattoreille suunnattuun tekoälytyöpajaan ja käytin siellä tekoälyohjelmia. Huomasin, että tekoäly ei ole älykäs, se on itse asiassa tyhmä. Mutta samalla pystyin luomaan sen avulla elokuvan 10 päivää kestäneen kurssin aikana. Tuon kokemuksen jälkeen aloin käyttää tekoälyä työssäni. Nyt veloitan asiakkailtani eri hinnan tekoälyn luomasta animaatiosta ja perinteisesti tehdystä animaatiosta”, kertoo Joseph Raina.
Raina on käynyt Kirkon Ulkomaanavun (KUA) animaattorikoulutuksen ja hänellä on nykyään menestyvä animaatioyritys. Hän toimii myös kouluttajana KUA:n kursseilla.
”Muiden kulttuurien animaatioissa afrikkalaiset esitettiin stereotyyppisesti. Halusimme luoda afrikkalaisen tyylin, jonka kaikki hahmot voitaisiin tunnistaa osaksi tätä tyyliä. Se on ollut menestys. Juuri oman tyylin ansiosta minut huomattiin, ja sain toimeksiannon
Penn Staten yliopistosta Yhdysvalloista.”
Peli haastaa puhumaan vaikeista asioista
”Nuorempana olin masentunut ja vetäydyin. Jossain vaiheessa huomasin, ettei minulla ollut ketään, jolle olisin voinut puhua henkilökohtaisista asioista”, sanoo Phelister Amondi Awor , 24.
Hän alkoi käydä nuorisotalolla. Se auttoi, sillä siellä hän sai apua mielenterveysongelmiinsa. Nyt hän opiskelee yliopistossa ja hänellä on oma järjestö, joka lisää taiteen, runouden, teatterin ja tanssin avulla tietoisuutta mielenterveydestä, seksuaaliterveydestä ja sukupuolittuneesta väkivallasta.
”Tein myös pelin, joka luo tilan puhua mielenterveydestä.”
Monopolia muistuttavassa pelissä keskustellaan. Aiheet voivat koskea esimerkiksi perhettä, ystäviä tai poliisia.
”Datasta tulee uusi öljy”
Hallinto aiheuttaa kysymysmerkkejä myös naapurimaa Etiopian nuorille yrittäjille. Jalene Tadesse Chali , 24, perusti vuosi sitten yrityksen, joka tuottaa ja käsittelee yritysten asiakasdataa tekemällä esimerkiksi kyselyitä.
Hän sanoo, että on tärkeää saada yritykset ymmärtämään, miten dataa käytetään tehokkaasti. Kun se onnistuu, vain taivas on rajana.
”Toivon, että yrityksestäni kasvaa Googlea isompi miljardibisnes.”
”10–20 vuoden kuluttua data tulee olemaan vielä tärkeämpää kuin nyt. Teknologia on tulossa Etiopiaan, eikö niin? Datasta tulee uusi öljy.”
”Data tulee olemaan erittäin kallista. Isoimmat haasteet Etiopiassa ovat kulttuuri ja hallinto. Datan keräämiseen tarvitaan lupia, ja ihmisten on luotettava siihen, että heiltä saatua dataa ei käytetä väärin. Yritämme varmistaa, että datamme ei liity politiikkaan ja, että emme kerää nimiä tai henkilötunnuksia, jotta vastaajat voivat pysyä anonyymeina ja luottaa meihin.
Työskentelin virtuaaliassistenttina yrityksille Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja huomasin, että ne kaikki käyttivät dataa päätöksenteossa. Ajattelin: miksi ei täälläkin? Suoritin joitakin Googlen, Microsoftin ja IBM:n verkkokursseja data-analyysistä ja ohjelmoinnista ja opin koodaamaan Pythonilla. Huomasin, että markkinoilla oli valtava aukko, koska kukaan täällä ei käytä dataa sillä tavalla”, sanoo Jalene Tadesse Chali.
”Oli tärkeää saada nuorison ääni kuuluviin”
Poliisi on mietityttänyt kenialaisia nuoria viime vuosina. Maan presidentti William Ruto valittiin virkaansa 2022 hustler nation – teemalla. Keniasta piti tulla pienyrittäjien luvattu maa. Siksi nuorisolle oli sokki, kun vuoden 2024 budjettiehdotuksen mukaan veroja aiottiin nostaa niin, että korotus iskisi varsinkin pienyrittäjiin.
Nuoriso osoitti mieltä, ja poliisi kohtasi heidät väkivallalla.
”Olen kotona olevaa tyyppiä, joten en halunnut lähteä kadulle, mutta halusin tehdä jotain. Juttelin elokuvateollisuudessa työskentelevän ystäväni kanssa, joka kertoi, että mielenosoituksista oli tekeillä dokumenttielokuva”, sanoo Joseph Raina. Hän toimi mielenosoituksista tehdyn dokumenttielokuvan apulaisleikkaajana.
”Se oli rankkaa. Kuvamateriaali oli välillä hyvin raakaa, mutta oli tärkeää saada nuorison ääni kuuluviin.”
”Yhden ohjaajan kotiin tehtiin poliisiratsia. Meillä oli useita varmuuskopioita eri paikoissa. Vaihdoimme kiintolevyjä salaa ja varmistimme, ettei kukaan seurannut meitä. Teimme tämän näyttääksemme, mitä mielenosoitukset kenialaisille tarkoittivat”, kertoo Joseph Raina.
