Miksi rauha on kehityksen edellytys?

Rauha toimii kestävän kehityksen perustana, koska se luo vakaat olosuhteet yhteisöjen kasvulle ja hyvinvoinnille. Ilman rauhaa ihmisoikeudet eivät voi toteutua, lapset eivät pääse kouluun ja perheet eivät voi elättää itseään. Rauha mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön, investoinnit infrastruktuuriin ja paikallisten yhteisöjen osallistumisen kehitystyöhön. Konfliktit tuhoavat vuosikymmenten kehitystyön tulokset hetkessä ja estävät uuden edistyksen syntymisen.

Mitä tarkoittaa rauha kehitysyhteistyössä?

Rauha kehitysyhteistyössä tarkoittaa konfliktin puuttumista ja positiivisen rauhan rakentamista yhteisöissä. Se ei ole vain sotien loppumista, vaan aktiivista oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämistä. Positiivinen rauha luo pohjan kaikelle muulle kehitystyölle.

Rauha liittyy suoraan ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kun yhteisöissä vallitsee turvallisuus, ihmiset voivat vapaasti liikkua, työskennellä ja osallistua päätöksentekoon. Lapset voivat käydä koulua ilman pelkoa väkivallasta. Naiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan tasavertaisina jäseninä.

Yhteisöjen kehittyminen edellyttää vakautta. Rauha mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun, investoinnit tulevaisuuteen ja luottamuksen rakentamisen eri ryhmien välille. Se luo ympäristön, jossa innovaatiot voivat syntyä ja kukoistaa.

Miten konfliktit estävät lasten pääsyn koulutukseen?

Konfliktit estävät lasten koulutuksen tuhoamalla kouluja, pakottamalla opettajat pakenemaan ja luomalla turvattomuutta, joka tekee koulunkäynnistä mahdotonta. Sotatilanteet rikkovat koulujärjestelmän perusrakenteita ja vaarantavat lasten turvallisuuden.

Koulujen fyysinen tuhoutuminen on välitön este koulutukselle. Konfliktialueilla koulut joutuvat usein hyökkäysten kohteiksi tai ne muuttuvat sotilaallisiksi tukikohdiksi. Rakennukset tuhoutuvat, oppimateriaalit häviävät ja oppimisympäristöt muuttuvat vaarallisiksi.

Opettajien pakolaistuminen jättää yhteisöt ilman koulutuksen ammattilaisia. Konfliktien aikana opettajat joutuvat jättämään työnsä ja etsimään turvaa muualta. Uusien opettajien kouluttaminen ja palkkaaminen on vaikeaa epävakaissa olosuhteissa.

Lasten turvallisuushuolet estävät koulunkäynnin jatkumisen. Vanhemmat eivät uskalla lähettää lapsiaan kouluun, kun matka sinne on vaarallinen. Lapset saattavat joutua työskentelemään perheen elannon turvaamiseksi tai osallistumaan konfliktiin.

Miksi ihmiset eivät voi elättää itseään sodan keskellä?

Sodan keskellä toimeentulo vaikeutuu, koska maatalous häiriintyy, markkinat romahtavat ja taloudellinen infrastruktuuri tuhoutuu. Epävakaat olosuhteet estävät pitkäjänteisen taloudellisen toiminnan ja investoinnit tulevaisuuteen.

Maatalouden häiriintyminen vaikuttaa suoraan ruoantuotantoon. Viljelijät eivät voi työskennellä pelloillaan turvallisuusuhkien vuoksi. Sadot jäävät korjaamatta, kotieläimet kuolevat ja viljelyvälineet tuhoutuvat. Ruoan hinnat nousevat ja nälänhätä uhkaa yhteisöjä.

Markkinoiden romahtaminen estää kaupankäynnin ja tulonmuodostuksen. Kuljetusreitit katkeavat, kauppiaat pakenevat ja rahan arvo horjuu. Ihmiset menettävät työpaikkansa ja yritykset sulkeutuvat. Taloudellinen toiminta pysähtyy lähes kokonaan.

Infrastruktuurin tuhoutuminen vaikeuttaa kaikkea taloudellista toimintaa. Tiet, sillat, satamat ja lentokentät kärsivät vahinkoja. Sähkö- ja vesihuolto katkeaa. Pankit ja viestintäverkot eivät toimi. Nämä palvelut ovat välttämättömiä normaalin taloudellisen elämän ylläpitämiseksi.

Kuinka rauhan rakentaminen tukee kestävää kehitystä?

Rauhan rakentaminen tukee kestävää kehitystä luomalla vakaat olosuhteet pitkäjänteiselle yhteistyölle, mahdollistamalla investoinnit infrastruktuuriin ja varmistamalla paikallisten yhteisöjen osallistumisen kehitystyöhön. Rauha on kaiken kestävän kehityksen perusta.

Vakaat olosuhteet mahdollistavat pitkäjänteisen suunnittelun ja toteutuksen. Kehityshankkeet voivat jatkua keskeytyksettä vuosien ajan, mikä takaa niiden vaikuttavuuden. Yhteisöt voivat keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen selviytymisen sijaan.

Infrastruktuurin kehittäminen edellyttää rauhaa ja turvallisuutta. Kouluja, sairaaloita, teitä ja vesihuoltojärjestelmiä ei voida rakentaa konfliktialueille. Rauha mahdollistaa näiden peruspalvelujen luomisen ja ylläpidon, mikä parantaa ihmisten elämänlaatua merkittävästi.

Paikallisten yhteisöjen osallistuminen on kestävän kehityksen ydin. Rauhan vallitessa ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon, jakaa tietämystään ja ottaa vastuuta yhteisöjensä kehittämisestä. He voivat muodostaa järjestöjä, harjoittaa liiketoimintaa ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Rauha luo pohjan kaikelle muulle kehitystyölle. Se mahdollistaa koulutuksen, terveydenhuollon parantamisen ja taloudellisen kasvun. Ilman rauhaa kehitystyön tulokset jäävät hauraiksi ja väliaikaisiksi. Kun rauha on vakiintunut, yhteisöt voivat rakentaa kestävää tulevaisuutta sukupolville. Toisenlainen Lahja rauhan edistämiseksi tukee kaikkia muita kehitystavoitteita samalla kertaa. Me Kirkon Ulkomaanavussa ymmärrämme rauhan merkityksen ja työskentelemme sen eteen 12 maassa, koska uskomme, että jokainen ihminen ansaitsee elää turvallisessa ympäristössä. Lahjoita kehitysyhteistyöhön tukemaan rauhaa ja auta meitä rakentamaan turvallisempaa maailmaa.