Nälkä uhkaa miljoonia Itä-Afrikassa kuivuuden ja kehitysyhteistyörahojen leikkausten vuoksi

Pahin kuivuus neljään vuosikymmeneen on saanut Itä-Afrikan luisumaan nälänhädän partaalle. Tässä tilanteessa hallitukset Suomessa ja muissa Euroopan valtioissa leikkaavat kehitysrahoituksesta tai kohdistavat sitä Ukrainaan. Yhden kriisin hoitaminen tavalla, joka uhkaa lisätä epävakautta muualla, on huono ratkaisu.

KENIAN VESIVARANNOT ovat riittämättömät ihmisten ja laiduntavan karjan tarpeisiin, käy ilmi Kirkon Ulkomaanavun (KUA) tekemästä selvityksestä. Moni elintärkeä vesipiste on jo kuivunut, mikä pakottaa niistä riippuvaiset ihmiset kulkemaan jopa seitsemän kilometrin päähän saadakseen juotavaksi kelpaavaa vettä. Garissan piirikunnassa Kenian itäosassa jopa miljoonan laiduntavan kotieläimen arvioidaan kuolleen kuivuuden seurauksena.

Somaliassa kuivuuden tuomaa kriisiä pahentavat aseelliset selkkaukset, terrori-iskut ja ruokatarvikkeiden hintojen nousu.

”Avustustoimijat pelkäävät näiden tapahtumien tekevän jo entuudestaan vaikeapääsyisten yhteisöjen tavoittamisesta entistä hankalampaa”, kertoo KUA:n Somalian maajohtaja Ikali Karvinen.

Ilmastonmuutos on ihmisen luoma kriisi

KUA tukee käteisavustuksilla Keniassa ja Somaliassa heikoimmassa asemassa olevia perheitä, joiden toimeentulo on vaarantunut erityisesti pitkittyneen kuivuuden vuoksi. Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan akuutti ruokapula ja vakava kuivuus uhkaavat jopa 13 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikassa.

”Kyseessä on ihmisen luoma kriisi, vaikka syynä on ilmastonmuutos”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

”Osaa meistä kalvavat yhä kuvat, joita näimme Etiopian nälänhädän aikaan 1980-luvulla. Itä-Afrikassa on kehittymässä vastaava tilanne, mutta tällä kertaa meillä on olemassa keinoja estää vastaavan kärsimyksen syntyminen.”

Viisihenkinen perhe seisoo savimajan seinän edessä.
”Tämä kuivuus on vaikuttanut perheeseeni valtavasti. Kaikki vuoheni ja aasini ovat kuolleet ja aina meillä ei ole syötävää ollenkaan”, kertoo kahdeksanlapsisen perheen äiti, leski Fatuma Garane, joka asuu Garissan piirikunnassa Itä-Keniassa. Kuva: Brian Otieno/Kirkon Ulkomaanapu

Ilmastonmuutos voimistaa ja lisää sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä ja kuivuutta enemmän kuin koskaan, mutta samanaikaisesti hallitukset eri puolilla maailmaa leikkaavat ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivien auttamisesta tai kohdentavat rahoitusta Ukrainaan. Vielä vuonna 2020 Suomen kehitysmäärärahoista käytettiin humanitaarisiin ohjelmiin 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava luku on 7 prosenttia. Suomessa hallitus päätti kehysriihessä leikkaavansa 2023 kehitysrahoituksesta 40 miljoonaa euroa.

Yhden kriisin hoitaminen tavalla, joka uhkaa lisätä epävakautta muualla, ja kehitysrahoituksesta leikkaaminen ovat huonoja ratkaisuja. Samalla vahingoitetaan tärkeitä kumppanuuksia kehittyviin maihin.

”Kehittyneiden maiden eli niiden, jotka ovat eniten vastuussa ilmastonmuutoksesta, pitää kantaa suurin vastuu. Meillä on vastuu auttaa heitä, jotka kärsivät”, sanoo Hemberg.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, jouni.hemberg[a]kirkonulkomaanapu.fi, puh. +358 50 325 9579


Somalian maajohtaja Ikali Karvinen, ikali.karvinen[a]kirkonulkomaanapu.fi, puh. +252 617 234 597, WhatsApp +358 40 509 8050

Itä-Afrikan
ruokakriisi